Kotitalousopetuksen tavoitteena on vahvistaa kuluttaja- ja talousosaamista osana kotitalouden taitojen oppimisen johdonmukaista jatkumoa. Kotitalousopetuksessa luodaan perusta kestävään asumiseen ja yhdessä elämiseen, ruokaosaamiseen sekä kuluttaja- ja talousosaamiseen kodissa. Oppilaat saavat käsityksen kodin kustannustietoisesta toiminnasta sekä teknologian ja palveluiden hyödyntämisestä kotitalouden toiminnassa. Opetuksessa kehitetään oppilaiden suunnittelu-, organisointi-, työskentely- ja voimavarojen hallinnan taitoja.

Kuluttajuus ja talousosaaminen ovat arjessa vahvasti läsnä esimerkiksi ostamisessa, asumisessa ja liikkumisessa. Yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa tuotettu materiaali tukee kotitalousopetuksen sisältöalueen S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa käyttöönottoa. Aineisto on kuluttaja- ja talouskasvatuksen tukimateriaalia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön sisältäen ideoita ja aihioita monialaiseen opetukseen.

Lisätietoa saat aihetunnisteella #s3kuluttajajatalousosaaminenkodissa.

Kuvituskuva, tyttö jolla maapallo kainalossa
Kuva: Satu Haavisto

Kuluttajuuteen sisältyy laaja-alaisesti arjen toimintoja, joihin kuuluvat esimerkiksi asuminen, liikkuminen, sosiaalisten suhteiden hoitaminen sekä tavaroiden ja palveluiden ostaminen ja käyttö. Digitalisoitumisen seurauksena yhä useampi kodin kulutustoiminto, ostaminen ja asiointi on muuttunut itsepalveluksi kodin tiloissa ja siksi itseohjautuvuuden vähittäiseen kasvuun kiinnitetään opetuksen järjestämisessä huomiota. Toisaalta kuluttajan toimintaympäristö on nyt maailmanlaajuinen.

Kotitalouden kuluttaja- ja taloustaitojen opetuksessa edistetään ongelmanratkaisukykyä sekä taitoja tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. Kestävyydellä tarkoitetaan sosiaalista, kulttuurista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi, omia oikeuksia ja vastuita tunteviksi kuluttajiksi. Kuluttajaosaamiseen kuuluvat kuluttajan medialukutaito, ympäristö- ja talousosaaminen sekä kyky tehdä ostoksia ja hankintoja. Rahankäytön osa-alueeseen sisältyy yksityistalouden hoitoa, kuten talouden suunnittelua ja seurantaa, käytännön taloudenpitoa, säästämistä, lainaamista ja ongelmatilanteiden läpikäyntiä; mitä tapahtuu, jos jättää laskun maksamatta ja mitä tehdään, jos on taloudellisia vaikeuksia.

Kotitalousopetuksessa taloudellisuutta ja rahankäytön suunnittelua voi sisältyä kaikkiin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin ja sisältöalueisiin. Kotitalouden sisällöt soveltuvat luontevasti monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Esimerkiksi hyvinvointi ja turvallinen arki, vastuu ympäristöstä sekä tulevaisuuteen suuntautuminen ovat kuluttaja- ja talousosaamista kokoavia teemoja. Talousosaamisen osalta on rakennettavissa myös oma kokonaisuutensa, jossa oppilaat seuraavat omia menojaan ja tekevät omia rahankäytön suunnitelmia tuttuihin arjen ilmiöihin kiinnittyen.

Kotitalousopetuksen kuluttaja- ja talouskasvatukseen keskittyvillä sisällöillä on yhtymäkohtia muihin oppiaineisiin, kuten yhteiskunnallisiin oppiaineisiin ja matematiikkaan sekä laaja-alaisen osaamisen teemoihin. Yhteistyömahdollisuudet ovat moninaiset ja menetelmiksi soveltuvat kotitalouden opetuksessa erityisesti tyypilliset toiminnalliset menetelmät. Kotitalousopetuksessa tiedon käyttöarvona on olla valintojen perusta, jolloin käytännön toimintaan keskittyvät opetusmenetelmät, pedagoginen draama tai projektit vahvistavat arjen ja taloudenhallinnan oppimista.

Tämä aineisto on tarkoitettu tukemaan paikallista opetussuunnitelmatyötä ja opettajien oman opetuksen suunnittelua erityisesti kuluttaja- ja taloustaitoihin liittyvien tavoitteiden ja kotitalousopetuksen S3-sisältöalueen osalta. Tekstin on laatinut Taina Mäntylä ja sitä on täydentänyt Marjaana Manninen.

Suuri osa ihmisen elämästä toteutuu kuluttajan roolissa: syöminen, liikkuminen, asuminen, ostaminen ovat kaikki kuluttamista. Kulutusvalinnat ovat myös tärkeä kansalaisvaikuttamisen tapa – yksittäinen ihminen vaikuttaa jokaisella valinnallaan sekä markkinoihin että ympäristön tilaan. Yksilö voi myös rakentaa ja ilmentää omaa identiteettiä kulutustottumusten kautta. Oman talouden hallinta on kansalaisen ja kuluttajan välttämättömiä perustaitoja ja avain oman elämän hallintaan laajemminkin. Kotitaloudessa opitaan elämisen taitoja, joissa yhdistyy arkielämän taidot kodissa ja perheessä sekä toiminta osallistuvana päätöksentekijänä. Valintoihin ja vaikuttamiseen liittyy näkemys eettisistä kysymyksistä, globalisaatiosta ja tulevaisuuden rakentumisesta.

Kotitalousopetuksessa voidaan kulutuskäyttäytymistä, arvoja ja tarpeita käsitellä yhtenä näkökulmana lähes kaikissa opetettavissa sisältökokonaisuuksissa. Kuluttajanäkökulma kannattaa lisätä suunnitelmallisesti opetettavaan ainekseen ja kirjata se jo koulun opetussuunnitelmaan. Hyvin suunniteltu kotitalousopetus antaa oppijalle konkreettisia keinoja niin oman talouden hoitoon, kestäviin valintoihin kuin kansalaisena vaikuttamiseenkin.

Takaisin ylös

Kun laaditaan tai päivitetään paikallista/koulukohtaista opetussuunnitelmaa, on hyvä varmistaa kuluttajakasvatuksen kaikkien kuuden aihe-alueen tavoitteiden toteutuminen kokonaisuutena. Kuluttajakasvatuksella on yhtymäkohtia paitsi muihin oppiaineisiin kuin kotitalouteen myös aihekokonaisuuksiin. Tavoitteet ja sisällöt on hyvä avata ja läpikäydä yhteisesti sekä rajata vastuualueet ja lähestymistavat oppiaineittain tai aihekokonaisuuksittain. Näistä voi rakentaa esimerkiksi yhteisiä teemoja ja valita sopivat sisällöt ja menetelmät. Sisältöjen osuminen ajallisesti lähelle toisiaan on hyvä tarkistaa. Tämä edesauttaa oppimista, vaikka oppiaineet eivät yhteisiä projekteja toteuttaisikaan.

Perusopetuksessa tavoitteena on sellaisten välineiden ja valmiuksien hankkiminen, joiden avulla oppilas pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan kuluttajuuden ja markkinoiden monimuotoisia ilmiöitä.

Perusopetuksen ylemmillä luokilla kehittyvät:

  1. Arkielämän käytännön tiedot ja -taidot
  2. Aktiivisen kuluttajakansalaisen osaaminen yhteiskunnassa
  3. Kuluttajanäkökulman sisältävä asenne yrittäjyyteen

Kuluttajakasvatusta toteuttavat monet oppiaineet. Parhaaseen tulokseen pääsee tekemällä oppiaineiden välistä yhteistyötä esim. teema ja projektiopetusta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston opetusaineistoissa on valmiita tehtäviä projekteiksi. Aineistoja käytettäessä kannattaa sopia missä oppiaineessa kutakin aineistoa käytetään. Aineistot on suunniteltu soveltuvaksi monen eri oppiaineen yhteyteen.

Takaisin ylös

Kuluttajakasvatuksen ja talousosaamisen opettamisen tavoitteina on, että oppilas oppii pohtimaan kotitalouden arjenhallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa. Kulutuksen taustalla olevia arvoja ja tarpeita sekä niiden muodostumista käsitellään. Tärkeää on tiedostaminen - oman toiminnan ymmärtäminen.

Oppilas ymmärtää, että kulutus perustuu ihmisen tarpeisiin ja voimavaroihin:

  • Hän saa käsityksen kulutuksen muutoksista viime vuosikymmeninä ja havaitsee kotitalouden tarpeiden ja voimavarojen muuttuneen eri aikoina.
  • Oppilas on tietoinen, että mainonnalla ja kaupallisella vaikuttamisella on yhteyttä tarpeiden muodostumiseen ja kotitalouden voimavarojen käyttöön.

Oppilaalla on käsitys elämänlaadun ja omien tarpeiden alkuperästä:

  • hän pohtii omaa kulutustaan suhteessa perustarpeisiin,
  • hän on tietoinen siitä, miten oma toiminta kuvaa tiettyä elämäntyyliä,
  • hän tiedostaa, että kulutuksessa on nähtävissä symbolisia arvoja,
  • hän pohtii, mitä seurauksia omalla kulutuksella on luontoon ja muihin ihmisiin
  • hän pohtii ja oppii ilmaisemaan mikä tekee hänet iloiseksi ja tyytyväiseksi.

Oppilas oppii arviomaan omia voimavarojaan pohtimalla omia kulutusasenteitaan, kulutustottumuksiaan sekä taustalla olevia arvoja:

  • hän ymmärtää että kotitalouden selviytymiseen markkinoilla liittyy voimavaroina asenne kulutukseen, kuluttajataidot sekä taloudellisten ja muiden resurssien järkevä käyttö.

Oppilas pohtii ja havaitsee arvoja oman ja toisten käyttäytymisen taustalla:

  • hän hahmottaa erilaisia elämäntyylejä ja pohtii erilaisten elämäntyylien vaikutusta ympäristön tilaan ja toisten ihmisten mahdollisuuksiin selvitä ja kehittyä.

Oppilas on tietoinen valintojen merkityksestä:

  • hän hahmottaa, että ostopäätöksellä on merkitys omalle taloudelle ja ympäristölle
  • hän tietää että valinnoilla on eettisiä vaikutuksia sekä
  • hän saa käsityksen, että kulutus on yhteydessä globalisaatioon.
Takaisin ylös

Tavoitteena on, että oppilas oppii toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia. Oppilasta ohjataan toteuttamaan kuluttajaosaamistaan arkielämässään ja oppimaan etsimään luotettavaa tietoa valintojensa pohjaksi.

Tavoitteina on, että oppilaalla on tietoja ja taitoja, joita tarvitaan riippumattomana, kriittisenä ja valveutuneena kuluttajana.
Oppilas myös osaa käyttää resursseja järkevästi ja hoitaa omat raha-asiansa:

  • ymmärtää oman talouden suunnittelun tarpeellisuuden ja hyödyt
  • ymmärtää yksityistalouden keskeiset käsitteet
  • osaa suunnitella omia käyttömenojaan ja hankintojen rahoitusta suhteessa omiin resursseihin
  • tuntee ja osaa käyttää tietoteknisiä tapoja hoitaa raha-asioita (mm. laskujen maksaminen ja ostaminen verkossa)
  • tuntee hankintojen rahoitusvaihtoehtoja (säästäminen, lainaaminen)
  • ymmärtää lainanantajan ja lainanottajan välisiä suhteita
  • tietää, mitä tapahtuu, jos jättää laskut tai velat maksamatta
  • osaa hakea apua ja neuvoja oman taloutensa kuntoon saattamiseen
  • omaksuu taloudellisen ja ympäristötietoisen näkökulman erilaisiin kodin menoihin
  • osaa vertailla hintoja, rahoitusvaihtoehtoja ja lainakustannuksia ja arvioida hinta-laatusuhdetta.

Oppilas osaa valvoa oikeuksiaan ja tietää velvollisuutensa kuluttajana:

  • tietää sopimuksen merkityksen ja velvoitteet kummallekin osapuolelle
  • tietää, että tehty kauppa on sitova sopimus ja mitä se merkitsee
  • tietää, mitä tietoja hänellä on oikeus saada ennen ostopäätöstä ja sopimuksen tekemistä
  • tietää, mitä hänen on itse selvitettävä ennen sitovan sopimuksen tekemistä
  • tietää oikeutensa, jos tavarassa tai palvelussa on virhe, ja osaa tehdä valituksen
  • tietää, mitä takuu merkitsee, ja että tuotteen virheestä voi valittaa, vaikka takuuaika olisi päättynyt
  • tietää, miten menetellä, jos tuotteen markkinoinnissa tai sopimusehdoissa on kuluttajan kannalta harhaanjohtavia tai kohtuuttomia kohtia.

Oppilas osaa käsitellä itsensä kohdistuvaa kaupallista vaikuttamista:

  • osaa erottaa kaupalliset sanomat muun viestinnän joukosta
  • ymmärtää tiedon ja kaupallisen sanoman eron
  • tuntee markkinointiviestinnän eri muotoja ja mainonnan eri keinoja
  • ymmärtää, kuinka markkinoinnilla luodaan kysyntää esimerkiksi erilaisten elämäntyylien avulla
  • tietää, millä keinoin markkinointiviestinnällä vaikutetaan ostopäätöksiin
  • havaitsee, että on olemassa erityisesti nuoriin vaikuttavia markkinointimenetelmiä esimerkiksi internetissä ja erilaisissa peleissä.

Oppilas pystyy arvioimaan oman elämäntapansa ja kulutuksensa vaikutuksia ympäristöön ja tuotantoon/kulutukseen globaalista näkökulmasta:

  • ymmärtää, miten kulutus vaikuttaa ympäristöön
  • tuntee ympäristöön kohdistuvia uhkia
  • on tietoinen ihmisen roolista kuluttajana ja osana luontoa
  • tuntee eri ympäristö- ja eettiset tuotemerkit ja oppii käyttämään niitä
  • osaa lajitella kodin jätteet
  • tietää, miten toimia, jotta resurssien tuhlausta voitaisiin vähentää
  • osaa pohtia resurssien käyttöä ja jakoa
  • tuntee kotitalouksien aikaansaamia ympäristöuhkia
  • tuntee tuotantotapojen eettisiä seuraamuksia eläimille ja ihmisille.

Oppilas osaa valita ja valmistaa ravitsevaa ja ympäristön kannalta oikeanlaista ruokaa sekä hoitaa kotityöt järkevästi:

  • osaa valita ruokaa, joka koostumukseltaan vastaa terveyden, hyvinvoinnin ja ympäristön asettamia vaatimuksia
  • osaa lukea pakkausmerkintöjä
  • tietää, mitä yksikköhinnat ovat ja osaa käyttää niitä ruokaostoksia tehdessään
  • noudattaa käyttöohjeita
  • ymmärtää järkevien ruokaostosten merkityksen
  • ymmärtää, mitä ravinnonkulutus merkitsee ympäristön kannalta.

Oppilas pystyy arvioimaan tuotteiden turvallisuutta ja laatua sekä käyttämään hyväkseen tuotetietoutta:

  • oppii ymmärtämään sekä tuotteiden turvallisuutta koskevaa informaatiota että turvallisuudesta kertovia merkintöjä
  • tietää, miten kodin kemikaaleja ja tulenarkoja aineita tulee käsitellä turvallisesti
  • tietää, miten ehkäistä tapaturmia kotona ja kodin ympäristössä - koulussa, vapaa-aikana ja työpaikalla
  • tuntee kotona ja koulussa käytettävien laitteiden turvallisuusmääräykset
  • osaa käyttää yleisimpiä teknisiä apuvälineitä niin kotona kuin koulussakin ja tietää, miten niitä tulee turvallisesti säilyttää
  • tietää miten ja milloin käytetään turvallisuusvälineitä, kuten suojakäsineitä, hengityssuojaimia yms.
Takaisin ylös

Kotitalouden toimintaa käsitellään käytännöllisellä tasolla, arkielämän toiminnan tasolla, sekä laajemmin sosiaalisen ja ekologisen vastuun kannalta. Opetuksessa kannattaa suosia toiminnallisia menetelmiä itse tutkien ja löytäen yhtymäkohtia omaan elämään. Monet täysi-ikäisenä tarvittavat taidot saattavat olla 7.-luokkalaiselle vielä kaukaisia asioita, joiden oppimiseen on vaikea motivoitua. Roolipeleihin ja tutkivaan oppimiseen on helppo innostua ja samalla tieto suhteutuu paremmin oppijan arkielämän kokemuksiin. Analysoida voidaan esimerkiksi mainoksia, sillä ne ovat kaikille tuttuja, nuoria kiinnostavia, ja niiden yhteydessä voi käsitellä myös muita kotitalouden sisältöalueita, kuten ympäristöystävällisyyttä ja ravitsemusta. Roolin tai toiminnan kautta opitut tiedot ja taidot ovat helppoja palauttaa mieleen, kun niitä myöhemmin elämässään tarvitsee.

Takaisin ylös

Rahankäytön osa-alueeseen sisältyy yksityistalouden hoitoa, kuten talouden suunnittelua ja seurantaa, käytännön taloudenpitoa, säästämistä, lainaamista, ja ongelmatilanteiden läpikäyntiä; mitä tapahtuu, jos jättää laskun maksamatta ja mitä tehdään jos on taloudellisia vaikeuksia.

Yhtymäkohtia muihin oppiaineisiin:

Kotitalousopetuksessa taloudellisuutta ja rahankäytön suunnittelua on perinteisesti opetettu ruoanvalmistuksen ja puhtaanapidon yhteydessä. Sisällöstä on usein rakennettu myös oma kokonaisuutensa, jossa oppilaat ovat seuranneet omia menojaan ja tehneet omia rahankäytön suunnitelmia. Näillä sisällöillä on yhtymäkohtia yhteiskunnallisiin aineisiin ja matematiikkaan sekä aihekokonaisuuksista ”osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys” ja ”vastuu ympäristöstä hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta”. Yhteistyömahdollisuudet ovat moninaiset ja menetelmiksi soveltuvat esim. pedagoginen draama tai projektit.
Liitteet
Tutustu myös taloudenhallinnan ja kuluttamisen opetuksen tavoitteisiin eri ikäkausina alla olevasta liitteestä
Takaisin ylös

Kuluttamista pohditaan kriittisen tiedostamisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun sekä aktiivisen vaikuttamisen näkökulmasta. Oppilaiden kanssa voi pohtia kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia kuten tietoisia valintoja, yhteydenottoja myyjiin ja valmistajiin, ostoboikotteja sekä näiden kuluttajan toimien vaikutuksia.

Oppilaita ohjataan omien tarpeiden kriittiseen tiedostamiseen ja mainonnan merkityksen pohtimiseen tarpeiden luojana. Mitä markkinointiviestintä on, missä markkinointia voi kohdata, miksi mainonta pitää voida tunnistaa sekä miten mainonta vaikuttaa sekä miten markkinointia voidaan arvioida?

Opetuksessa käsitellään myös kuluttajan vastuuseen ja vaikutusmahdollisuuksiin sisältyvää keskeistä kuluttajaa koskevaa juridiikkaa. Lainsäädäntöä käsitellään käytännön esimerkein ja keskeiset aihepiirit ovat kuluttajaoikeus, sopimusten merkitys ja laatiminen, kuluttajakaupan perussäännöt, kuten kuluttajan oikeudet ja hyvitystavat, takuun ja virhevastuun ero, ulkomailta ostaminen, verkkokauppa, reklamaation tekeminen. Oppilaiden täytyy oppia tuntemaan kunnallinen kuluttajaneuvonta.

Yhtymäkohtia muihin oppiaineisiin

Näillä sisällöillä on yhtymäkohtia yhteiskunnallisiin aineisiin, ja erityisesti mainontaa koskevissa sisällöissä viestintäkasvatukseen, taideaineisiin ja äidinkieleen sekä käsityöhön. Opetusta voi eheyttää aihekokonaisuuksiin: ”viestintä ja mediataito”, ”osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”, ”vastuu tulevaisuudesta ja kestävästä kehityksestä” sekä ”ihmisenä kasvaminen”. Useamman oppiaineen voimavarat voi yhdistää käytännönläheiseksi projektiksi
Takaisin ylös

Ostamista pohditaan kotitalouden näkökulmasta esimerkiksi hinta- ja laatuvertailujen tekemisen kautta. Miksi myyntihinta ja yksikköhinta on oltava esillä ja, miten näitä tietoja käytetään hankintoja tehtäessä? Tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden arviointia ja käyttöohjeiden merkitys. Tuotteiden ja palveluiden hankintaan kuuluu keskeisenä sisältönä tuotteiden turvallisuus ja tässä yhteydessä on hyvä käsitellä myös tuotteiden pakkausmerkinnät ja niiden tulkitseminen. Tuotteiden ja palveluiden hankinnan kokonaisuuteen on hyvä lisätä myös kuitin käyttö, mitä se kertoo, mihin sitä tarvitaan ja miten pitkään erilaisia kuitteja olisi hyvä säilyttää.

Yhtymäkohtia muihin oppiaineisiin

Näillä sisällöillä on yhtymäkohtia tekstiilityöhön, terveystietoon, yhteiskunnallisiin aineisiin, matematiikkaan, liikuntaan maantietoon ja biologiaan sekä fysiikkaan ja kemiaan. Sisällöt ovat läsnä myös aihekokonaisuuksissa ”vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta”, ”ihminen ja teknologia” sekä ”turvallisuus ja liikenne”.
Liitteet
Lue lisää ja tutustu kuluttajataitojen opetukseen vuosiluokittain.
Takaisin ylös

Opetuksessa käsitellään kestävää kulutusta, elämäntapoja ja kulutusvalintoja, jotka rasittavat mahdollisimman vähän luontoa ja ympäristöä. Luonnonvarojen ja raaka-aineiden käytön minimointia opetellaan käytännössä, kuten myös luonnonvarojen kierrätystä ja energian säästöä sekä ympäristön ja ihmisten kannalta turvallisten raaka-aineiden käyttöä. On hyvä ottaa esille valintaa helpottamaan luodut merkit, kuten pohjoismainen ympäristömerkki vihreä joutsen, energiamerkki ja reilunkaupan merkki. Voidaan pohtia eri merkkien luotettavuutta ja samalla ostajan mahdollisuuksia tietää tuotteiden tuotanto-olosuhteista sekä niiden ympäristövaikutuksista sekä arvioida saatavalla olevan tiedon luotettavuutta.

Yhtymäkohtia muihin oppiaineisiin

Näillä sisällöillä on yhtymäkohtia biologiaan, maantieteeseen, tekstiilityöhön, fysiikkaan, kemiaan sekä yhteiskunnallisiin aineisiin. Aihekokonaisuuksista aihepiiriä käsittelee ”vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta” sekä ”osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”.
Takaisin ylös

Kuluttajuus on mukana kotitalousopetuksen jokaisella oppitunnilla. Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Kuluttajakasvatuksen tavoitteena on saada aikaan osaamista, jolla kuluttaja selviytyy muuttuvilla markkinoilla ja eri elämäntilanteissa.

Sisältöalueella ”Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa” sisällöt valitaan siten, että ne

  • ohjaavat oppilaita käytännössä asioimaan
  • harjaannuttavat tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina
  • johdattavat median- ja teknologian käyttöön arjen työvälineenä
  • kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin
  • harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan
  • evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia

Kotitalouden kuluttajakasvatuksen kokonaisuus muodostuu eheäksi, kun sitä toteutetaan yhdistettynä kahteen muuhun kotitalouden sisältöalueeseen. Tarkoituksena on, että kuluttajaosaamisen sisällöt limittyvät ja sulautuvat kahteen muuhun (S1 ja S2) sisältöalueeseen opetusjakson aikana ja jatkumon lopussa voidaan kuluttajaosaaminen (S3) koota muutamalla opetuskerralla tai erilaisten kuluttajana toimimisen -projektien avulla.

Kuviossa 1 esitellään oppimisen eteneminen runkona, johon voidaan yhdistää esimerkiksi kuviossa 2 esiteltävät teemat ja suunnitella kuluttajakasvatuksen toteutuminen aikatauluineen. Kuluttajakasvatuksen suunnittelurunko voidaan yhdistää myös ruokakasvatuksen (S1) vuosisuunnitelmaan.

Maksutavan valinta -aineisto kuluttajakasvatukseen

Maksutavan valinta verkkokaupassa on animaatio, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kuluttajat. Video käsittelee sitä, miten maksutapa vaikuttaa oikeuksiin kuluttajana. Tavoitteena on, että maksutavat tulevat tutuiksi kaikille, jotka tekevät ostoksia verkossa. Video toimii oppimisaihiona, kun tavoitteena on oppia vertailemaan, hakemaan tietoja ja valitsemaan itselleen sopivimman vaihtoehdon maksutavoista.

Animaation sisällöstä lyhyesti:
Maksutavan valinnalla verkkokaupassa on merkitystä – varsinkin silloin, jos jokin tilauksessa menee pieleen. Osa maksutavoista antaa kuluttajalle lisäturvaa, kun taas toiset voivat olla riskialttiita. Esimerkiksi luottokorttiyhtiö vastaa rahojen palautuksesta, jos luottokortilla maksettu ostos ei tulekaan perille. Jos puolestaan maksat verkkomaksuna verkkopankkitunnuksillasi, ongelmatilanteessa rahojen saaminen takaisin voi olla vaikeaa.
Kuluttajakasvatus eri ikäkausina
Oppilaan ikäkaudelle luonteenomainen käyttäytyminen otetaan huomioon kuluttajakasvatuksessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kokemusmaailma ja esimerkit perustuvat jokapäiväisiin toimintoihin ja tilanteisiin. Niissä oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus harjoitella erilaisia kuluttajan ja kansalaisen rooleja. Lisäksi opetus sisältää tehtäviä, jotka rohkaisevat pohtimaan omaa arvomaailmaa ja valintoja.

Kuviossa 3 esitellään opetuksen jatkumo, joka sisältää kolme tapaa suunnata opetusta ja asettaa sille tavoitteita. Kuvio perustuu Nordic-Estonian Consumer Education Group -ryhmän ikäkausijaotteluun. Tässä esitetyt tavoitteet ovat esimerkkejä tavoitteiden (T3 ja T13) konkretisoinnista. Kuviossa 4 kuvattua kehystä voi käyttää kuluttajakasvatuksen oppimisjatkumon suunnitteluun vuosiluokille 1–2, 3–6 sekä 7 – 9.
Takaisin ylös

Lisää aiheesta

Talous-, yrittäjyys- ja työelämäosaamisen vahvistaminen on osa perusopetusta sekä toisen asteen opetusta. Opetuksen tavoitteena on syventää lasten ja nuorten taloustaitoja, yrittäjyysosaamista sekä tietämystä moninaisesta työelämästä.
Nämä tiedot ja taidot lisäävät nuorten osallisuutta ja toimijuutta nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa sekä antavat tärkeitä tulevaisuuden valmiuksia.
Ekologista kestävyyttä ja sen myötä kestävää tulevaisuutta ei saavuteta ilman taloudellista kestävyyttä. Kestävän kuluttajan on ymmärrettävä, mitä kuluttaminen tosiasiassa on ja miten siihen voi ja pyritään vaikuttamaan. Tällä sivulla esitetyt materiaalit toimivat taloudellisen kestävyyden, kuluttamisen ja markkinoinnin opettamisen tukena.