Lapsen kannalta kirjojen ääneen lukemisessa toteutuu samalla kertaa useampi tarve: läheisyyden, yhdessä tekemisen, yhdessä koetun ilon ja jännityksen sekä sanojen, kielen ja puheen oppimisen tarve.
Lapsen kielen- ja puheenkehityksen perusta on lapsen ja vanhempien varhaisessa vuorovaikutuksessa. Lapsen kieli ja puhe kehittyvät, kun lapsen kanssaan ollaan, hänen kanssaan jutellaan, häntä kuunnellaan ja hänelle vastataan. Laulaminen, loruilu, tarinoiden kertominen ja lukeminen tukevat tätä kehitystä vauva- ja leikki-iässä. Lapselle lukeminen tukee puheen- ja kielenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä sekä myöhempää koulumenestystä.
Lukeminen edesauttaa lasta mielikuvittelemaan asioita; hänen sanavarastonsa lisääntyy nopeasti ja on lopulta moninkertainen sellaisiin lapsiin nähden, joille ei lueta kirjoja ääneen. Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen vahvistaa lapsen myöhempiä oppimisen taitoja koulussa. Lapsi kasvaa myös itsevarmemmaksi ja hän selviytyy joukossa paremmin kuin lapsi, jolle ei ole luettu. Jos lapselle kerrotaan iltasatu, hän nukkuu pitemmät yöunet. Kirjojen ja kertomusten lukeminen lisää keskustelutaitoja ja lapsi, jolle luetaan, lukee itse myös aikuisena. Myös se, että lapsi näkee vanhempiensa lukevan, edistää lapsen lukemisharrastusta.
Neuvola aktivoi lapsen kasvuympäristöä lukemisen tueksi
Äitiysneuvolassa tuetaan lasta odottavia perheitä vanhemmuuteen kasvussa. Vanhemmille jaetaan muun muassa tietoa mielikuvien merkityksestä, varhaisesta vuorovaikutuksesta, vauvan hoidosta, imetyksestä, vauvan itkusta, unesta, ja rutiinien merkityksestä. Tuleville vanhemmille kerrotaan siitä, että vauvalle kaikkein tärkeintä on, että hänellä on sylissä pitävä, vauvan viesteihin sensitiivisesti vastaava ja vauvaan kiintyvä vanhempi.
Lastenneuvolassa lapsen kehitystä seurataan ja kehityksen vaiheista puhutaan vanhempien kanssa proaktiivisesti kaikissa terveystarkastuksissa. Lapsen synnyttyä neuvolan terveystarkastuksissa tuetaan vuorovaikutusta eli vauvan kanssa olemista sekä myös vanhemman oman äidinkielen käyttöä alusta lähtien. Lapsen perusturvallisuus rakentuu varhaisvuosien aikana niistä kokemuksista, joissa lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja hoivatuksi omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Neuvolan terveydenhoitaja ohjaa lapsen kielen ja puheen kehittymisen kysymyksissä jokaisella tapaamiskerralla iän- ja tarpeenmukaisesti.
Vanhemmille kerrotaan, että jo pieni vauva nauttii katselu- ja lorukirjoista. Lapsi nauttii tarinoista ja jaksaa kuunnella, kun aikuinen lukee tai kertoo lapselle erilaisia tarinoita. Lapsen kannalta kirjojen ääneen lukemisessa toteutuu samalla kertaa useampi tarve: läheisyyden, yhdessä tekemisen, yhdessä koetun ilon ja jännityksen sekä sanojen, kielen ja puheen oppimisen tarve.
Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevaa ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien, isovanhempien ja muiden läheisten kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen vaikuttaa myönteisten asenteiden ja lukutaidon perustan syntymiseen. Tutkimusten mukaan vain neljännes vanhemmista lukee usein lapsilleen. Lukemisesta kannattaa tehdä jokaisen lapsiperheen arkeen rakas rutiini. Ääneen lukeminen auttaa vanhempia olemaan läsnä lapselleen tässä ja nyt. Samalla lapsi saa tarvitsemansa läheisyyden sekä taitoja, joita tarvitsee myös myöhemmin elämässään.
Konkreettisia keinoja lukutaidon ja lukemisharrastuksen edistämiseksi
Lapsen kielen- ja puheenkehitystä voidaan tukea monihallintokuntaisesti ja suunnitelmallisesti yhteisenä työnä. Äitiys- ja lastenneuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja kirjastoissa voidaan ohjata lapsiperheitä lukemisen pariin. Apuna voi käyttää Lue lapselle -hankkeessa tuotettua materiaalia (luelapselle.fi). Eri kieliversiot auttavat perheitä lapsen kielen- ja puheenkehityksen tukemisessa, osoittamalla lukemisen monimuotoisen merkityksen lapsen koko elämänaikaisessa kehityksessä.
Lue lapselle -hankkeessa tuotettua materiaalia on hyvä hyödyntää suunnitelmallisesti lapsiperhepalveluissa. Materiaali voidaan esitellä vanhemmille jo raskausaikana sekä esimerkiksi 6 kuukauden ja 4 vuoden ikäisen lapsen terveystarkastuksissa neuvolassa. Terveydenhoitajan huoneeseen voidaan laittaa hankkeessa tuotettu Lukumitta seisoen mitattavan pituusmitan yhteyteen. Lukumitta vahvistaa terveystarkastuskäynneillä lukemaan kannustamista.
Varhaiskasvatuksessa huoltajille voidaan esitellä Lue lapselle -materiaalia lapsen varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä esimerkiksi 3 vuoden iässä. Lisäksi kaupunginkirjastot voivat kutsua kaikki 1 vuoden ikäiset lapset vanhempineen kirjastoon tutustumaan loruihin ja lukemiseen. Samalla perheille voidaan jakaa esitteitä tai näyttää Lue lapselle -materiaali nettisivuilta.
Kansallisen lukutaitofoorumin päätösseminaarissa 14.9.2018 esitetään suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. Lukutaito ja lukemisharrastus ovat parasta perintöä lapselle!
Kirjoittaja
Tuovi Hakulinen
Kirjoittaja on dosentti ja tutkimuspäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet –yksikössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella
