Yhdenvertaisuuslain kieltämät syrjintäperusteet ovat: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suun­tautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Tasa-arvolaissa syrjintäperusteet ovat suku­puoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. Kummassakin laissa kielletään myös häirintä näillä perusteilla.

Nuoret opiskelijat kannettavien tietokoneiden ääressä keskittyneinä.
Kuva: Getty Images - Maskot

Syrjinnän määrittely

Yhdenvertaisuus on Suomessa perusoikeus. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toista henkilökohtaisen ominaisuuden ja laissa säädetyn syrjintäperusteen perusteella. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi se, että romanitaustaiselle opiskelijalle ei anneta opiskeluvälineitä kuten muille opiskelijoille.

Syrjintää on myös, kun näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa ihmisen muita epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että pyörätuolilla liikkuva oppilas ei pysty käyttämään koulurakennusta tai pihaa kuten muut oppilaat.

Häirintä, joka on ihmisarvoa tarkoituksellisesti ja tosiasiallisesti loukkaavaa ja joka liittyy johonkin kiellettyyn syrjintäperusteeseen, on myös yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa luodaan syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä voi olla myös puhetta, loukkaavan materiaalin jakamista tai sen esittämistä.

Vihapuhe

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan vihapuhe on viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Vihapuhe saattaa olla lainvastaista syrjintää yhdenvertaisuuslain nojalla, vaikka se ei välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. 

Vihapuhe voi kohdistua ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on useimmiten luoda kuva tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina tai alempiarvoisina. Vihapuhe loukkaa usein syvästi toisen henkilön ihmisarvoa.

 

Syrjinnän ehkäisy, siitä ilmoittaminen ja siihen puuttuminen perustuvat lainsäädäntöön

Yhdenvertaisuus on Suomessa jokaisen perusoikeus. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan kuin muita. 

Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa lasten, nuorten ja yhteisön turvallisuus on koko henkilöstön vastuulla. Oppimisyhteisöjen toimintakulttuurin ja johtamisen pitää edistää turvallisuutta ja hyvinvointia, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa, sekä kehittää yhteisöllisyyttä.  

Opettaja vastaa kunkin lapsi-, oppilas- ja opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori/johtaja vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori/johtaja sekä kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta syrjinnän ehkäisystä, syrjintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta.  

Lasten, oppilaiden sekä opiskelijoiden osallistuminen oppimisyhteisön ja -ympäristön rakentamiseen edistää turvallisuutta ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän täytyy määritellä järjestyssäännöt (tai sovellettavat järjestysmääräykset), joilla edistetään koulun tai oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.   

Lapset, oppilaat ja opiskelijat eivät toiminnallaan saa vaarantaa toistensa, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.  Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä. Oppilaan/opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti järjestyssääntöjen edellyttämällä tavalla.   

Ketään ei saa kouluissa, oppilaitoksissa tai varhaiskasvatuspalveluissa syrjiä, eikä saa antaa käskyä tai ohjetta syrjiä 

  • sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun,  
  • iän,   
  • alkuperän,   
  • kansalaisuuden,   
  • kielen,   
  • uskonnon,   
  • vakaumuksen,   
  • mielipiteen,   
  • poliittisen toiminnan,   
  • ammattiyhdistystoiminnan,   
  • perhesuhteiden,   
  • terveydentilan,   
  • vammaisuuden,   
  • seksuaalisen suuntautumisen, tai   
  • muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.   

Esimerkiksi esteettömien tilojen, riittävän tuen ja avun, tai muiden kohtuullisten mukautusten puute voi täyttää syrjinnän tunnusmerkistön, koska se voi asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan vamman tai muun toimintarajoitteen vuoksi.   

Velvoite syrjimättömyydestä koskee koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuspalvelujen arkitoimintaa, kuten opetuksen järjestämistä ja oppiaineistoja, oppilaaksi ja opiskelijaksi ottamista, oppimiseroja, opintosuoritusten arviointia sekä henkilöstön rekrytointia.   

Jos syrjintää ilmenee, tai sitä epäillään tapahtuneen oppimisympäristössä, -yhteisössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen opettajalla, rehtorilla ja varhaiskasvatuksen johtajalla velvollisuus ilmoittaa siitä syrjinnän kohteen ja syrjinnän tekijän huoltajille (tai muulle lapsen lailliselle edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee syrjinnän kohteena olevaa lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa, sekä epäiltyä tekijää. Syrjintä voi ilmetä syrjivänä kiusaamisena tai väkivaltana, ja se voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. 

Opettaja ja rehtori/johtaja käyttävät kurinpitoa ja opetuksen turvaamiseen liittyviä keinoja johdonmukaisesti. Kurinpitoa harkittaessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan tai opiskelijan ikä ja kehitystaso. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on laadittava suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelujen käyttämisestä, sekä niihin liittyvistä menettelytavoista. 

Paikallinen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä syrjinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista koskevat suunnitelmat ja toimintamallit on käsiteltävä oppilaiden sekä huoltajien, tai heidän edustajiensa kanssa. Turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puutteista keskustellaan tarvittaessa rehtorin/johtajan kanssa, jolla on kokonaisvastuu koulun, oppilaitoksen tai varhaiskasvatuspalvelujen turvallisuudesta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puutteet on korjattava. 

Varhaiskasvatusta ja esiopetusta, perusopetusta sekä lukio- ja ammatillista koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja toteutettaessa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsen kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstö tukee vanhempia/huoltajia heidän kasvatustehtävässään, ja pyrkii tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe ohjataan aina tarvittaessa terveydenhuoltopalvelujen, kuten neuvolapalvelujen ja opiskeluhuoltopalvelujen, sosiaalihuollon sekä lastensuojelun piiriin. Jos koulun tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että oppilaan tai opiskelijan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluita, on hänen viipymättä otettava yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan/opiskelijan kanssa, ja luovutettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. 

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, sekä tehdä tavoitteellista ja suunnitelmallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että kouluilla ja oppilaitoksilla on tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma.  Suunnitelmien tekemisen voi käytännössä yhdistää ja liittää osaksi opetussuunnitelmaa. Suunnitelmien tulee toteutua varhaiskasvatuspalveluiden, koulujen ja oppilaitosten arjessa johtajien, rehtoreiden ja opettajien, sekä muun henkilöstön työssä. Tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä pitää olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen ja oppiaineiston pitää tukea tasa-arvolain toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.  

Takaisin ylös

Syrjintää koskevat määräykset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Henkilöstöllä on keskeinen rooli joka päivä lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelun ja kehittymisen tukemisessa. Tunnesäätelyn kehittymistä tuetaan, ja lapsia opetetaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Lapsia ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata tai syrjitä, tai aiheuteta vaaraa muille. Lasten vertaissuhteiden kehittymistä tuetaan.

Turvallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo varmistetaan henkilöstön läsnäololla ja ohjauksella eri tilanteissa, ja kaikissa lapsiryhmissä. Syrjintä tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti lasten iän ja kehityksen mukaisesti.

Lasten osallisuutta edistetään monin eri tavoin. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta vahvistavat osallisuutta. Inklusiivinen toimintakulttuuri edistää lasten osallisuutta ja oppimista, ja vastaa kaikkien lasten erilaisiin tarpeisiin.

Lasten ja huoltajien osallistuminen varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin edistää osallisuutta. Syrjintätilanteista keskustellaan viiveettä lasten huoltajien kanssa, ja etsitään tilainteisiin yhdessä ratkaisuja.

Esiopetuksessa oppilaille ja huoltajille kerrotaan heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Syrjintätilanteissa oppilas ohjataan tarvittaessa oppilaan tai huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin.

Syrjintään puututaan varhain paikallisen toimintamallin mukaisesti. Esiopetuksessa voidaan käyttää perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. 

Kunta vastaa siitä, että sen alueella toimiville perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatustoiminnan toimijoille laaditaan toimipaikkakohtaisen suunnitelman sijaan yhteiset yhdenvertaisuussuunnitelmat yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa.

Takaisin ylös

Syrjintää koskevat määräykset perusopetuksessa

Opetuksessa huolehditaan koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Koulun toimintakulttuuria ja johtamista, sekä yhteisöllisyyttä kehitetään jatkuvasti oppivan yhteisön, yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden periaatteiden, vuorovaikutuksen, moninaisuuden, kielitietoisuuden, osallisuuden, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Itsetuntemusta, muiden arvostamista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kaveritaitoja, ryhmässä toimisen taitoja, sekä kiusaamisen ehkäisyä ja turvataitoja opetetaan oppilaille 1. vuosiluokalta alkaen.  

Oppilaat osallistuvat koulun toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaat vaikuttavat heitä koskevien, ja heidän asemaansa vaikuttavien päätösten tekemiseen oppilaitoksessa. Kouluissa on oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opetuksen järjestäjä kuulee opiskelijakuntaa ennen turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, sekä syrjinnän ehkäisyä ja puuttumista koskevien paikallisten suunnitelmien vahvistamista.  

Oppimisympäristöt ovat oppimista edistäviä, terveellisiä ja turvallisia. Opetuksen ja koulupäivän aikana ei sallita syrjintää missään muodossa, ja kaikkiin syrjintätilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin oppilasryhmän turvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen.

Syrjintää ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin syrjinnän muotoihin puututaan varhain. Opettajan ja rehtorin tulee ilmoittaa viiveettä tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta syrjinnästä, niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen syrjinnästä muille viranomaisille. Syrjinnästä, joka koskee oppilaan vapaa-aikaa tai kotioloja, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun, jos se täyttää rikoksen tunnusmerkit. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä.

Oppilaiden välisestä syrjinnästä keskustellaan oppilaiden ja aina tarvittaessa myös huoltajien kanssa. Tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja. Tilanteiden pahentuminen voidaan estää ja vaikeatkin syrjintätilanteet voidaan lopettaa varhaisella yhteistyöllä vanhempien/huoltajien kanssa. Syrjinnän päättyminen varmistetaan aina yhteisesti sovitulla tilanteen seurannalla.

Kun syrjintä tulee ilmi, oppimisyhteisössä varmistetaan yhteisön turvallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Syrjinnän jatkuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön määrän lisäämistä ja tarkempaa tilanteen seurantaa, ryhmien jakamista pienempiin yksiköihin ja muita syrjintää estäviä ratkaisuja, kuten muutoksia oppimisympäristössä sekä kurinpito- ja turvaamiskeinojen käyttämistä.

Syrjinnän estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua. Syrjintätilanteissa oppilas ohjataan oppilaan tai huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Syrjintä voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta syrjinnän ehkäisystä, syrjintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä oppilaiden suojaamisesta syrjinnältä. Rehtori huolehtii oppilaiden ja huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä heidän kuulemisestaan koskien paikallisia turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toimintamalleja.

Oppilaille ja huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista syrjinnän ehkäisyn toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön.  Syrjintätilanteissa voidaan käyttää perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.

Takaisin ylös

Syrjintää koskevat määräykset lukiokoulutuksessa

Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa, ja opetuksessa syvennetään sosiaalisia taitoja. Lukiossa arvostetaan myös kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään.

Opetuksessa huolehditaan koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lukion toimintakulttuuria, johtamista sekä yhteisöllisyyttä kehitetään jatkuvasti oppivan yhteisön, yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden, vuorovaikutuksen, moninaisuuden, kielitietoisuuden, osallisuuden, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

Lukiossa opitaan valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Hyvän vuorovaikutuksen lähtökohta on myötätunto, joka mahdollistaa merkityksellisyyden kokemisen. Opiskelija saa kokea kuuluvansa lukioyhteisöön, ja hän tulee kuulluksi omana itsenään. Opiskelijat syventävät osaamistaan käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti.

Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan demokraattisen, oikeudenmukaisen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja rakenteita. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset synnyttävät luottamusta ja edistävät työrauhaa. Opiskelijat toimivat aktiivisesti oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Opiskelijat saavat myös valmiuksia hakeutua itse, tai ohjata muita hakeutumaan palvelujärjestelmien piiriin ongelma- ja poikkeustilanteissa.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen ja työpäivän aikana ei sallita syrjintää missään muodossa, ja kaikkiin syrjintätilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta syrjinnän ehkäisystä, syrjintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä opiskelijoiden suojaamisesta syrjinnältä. 

Opiskelijan velvollisuuksiin kuuluu asiallisesti käyttäytyminen. Opiskelija ei saa kiusata eikä syrjiä muita ja hänen tulee välttää toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä.

Syrjintää ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin kiusaamisen muotoihin puututaan varhain. Opettajan ja rehtorin pitää ilmoittaa viiveettä tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta syrjinnästä, niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Opiskelijan kokemasta ja opiskelijoiden välisestä syrjinnästä keskustellaan opiskelijoiden, ja alle 18-vuotiaita opiskelijoita koskien myös heidän huoltajiensa kanssa. Tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja.

Syrjintätilanteiden pahentuminen voidaan estää ja vaikeatkin syrjintätilanteet voidaan lopettaa varhaisella yhteistyöllä vanhempien/huoltajien kanssa. Syrjinnän päättyminen varmistetaan aina yhteisesti sovitulla tilanteen seurannalla. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen syrjinnästä muille viranomaisille. Syrjinnästä, joka koskee opiskelijan vapaa-aikaa tai kotioloja ja joka täyttää rikoksen tunnusmerkit, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun silloin, kun uhrina tai tekijänä on alle 18-vuotias. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä.

Kun syrjintä tulee ilmi, oppimisyhteisössä varmistetaan yhteisön turvallisuus. Syrjinnän jatkuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarkempaa tilanteen seurantaa ja muutoksia oppimisympäristössä, sekä kurinpitokeinojen käyttämistä. Syrjinnän estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua. Syrjintätilanteissa opiskelija ohjataan tarvittaessa opiskelijan oman, tai alle 18-vuotiaan opiskelijan tapauksessa huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Syrjintä voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana.

Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta syrjinnän ehkäisystä, syrjintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä oppilaiden suojaamisesta syrjinnältä. Rehtori huolehtii oppilaiden ja huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä heidän kuulemisestaan koskien paikallisia turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toimintamalleja.

Opiskelijoille ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista syrjinnän ehkäisyn toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Syrjintätilanteissa voidaan käyttää lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.

Takaisin ylös

Syrjintää koskevat määräykset ammatillisessa koulutuksessa

Koulutuksessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Oppimisympäristöjen, toimintakulttuurin ja opetushenkilöstön osaaminen tukee opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja, kuten kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, ryhmätyöhön, viestintään ja neuvotteluun liittyviä taitoja. Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vahvistetaan elinikäisen oppimisen avaintaitoja, ja niitä on sisällytetty erityisesti kaikille opiskelijoille yhteisiin tutkinnon osiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, erilaisuus ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja ne toteutuvat koulutuksessa. Avoimuus luo turvallisuutta ja luottamusta.

Ammatillinen koulutus antaa yksilöille ja yhteisöille valmiuksia tehdä ratkaisuja eettisen ja kriittisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Osallisuus, aktiivinen toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat ammatillisen koulutuksen toiminnassa. Turvallinen työskentely on osa ammattitaitoa.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen ja työpäivän aikana ei sallita syrjintää missään muodossa, ja kaikkiin syrjintätilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta syrjinnän ehkäisystä, syrjintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä opiskelijoiden suojaamisesta syrjinnältä. 

Opiskelijan velvollisuuksiin kuuluu käyttäytyminen asiallisesti. Opiskelija ei saa kiusata eikä syrjiä muita ja hänen tulee välttää toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön ja asuntolatoiminnan turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä sekä asianmukaisesta käyttäytymisestä.

Syrjintää ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin syrjinnän muotoihin puututaan varhain. Opettajan ja rehtorin pitää ilmoittaa viiveettä tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta syrjinnästä, niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Opiskelijan kokemasta ja opiskelijoiden välisestä syrjinnästä keskustellaan opiskelijoiden, ja alle 18-vuotiaita opiskelijoita koskien myös heidän huoltajiensa kanssa. Tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja.

Syrjintätilanteiden pahentuminen voidaan estää ja vaikeatkin syrjintätilanteet voidaan lopettaa varhaisella yhteistyöllä vanhempien/huoltajien kanssa. Syrjinnän päättyminen varmistetaan aina yhteisesti sovitulla tilanteen seurannalla. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen syrjinnästä muille viranomaisille. Syrjinnästä, joka koskee opiskelijan vapaa-aikaa tai kotioloja ja joka täyttää rikoksen tunnusmerkit, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun silloin, kun uhrina tai tekijänä on alle 18-vuotias. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä.

Kun syrjintä tulee ilmi, oppimisyhteisössä varmistetaan yhteisön turvallisuus. Syrjinnän jatkuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarkempaa tilanteen seurantaa ja muutoksia oppimisympäristössä, sekä kurinpitokeinojen käyttämistä. Syrjinnän estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua. Syrjintätilanteissa opiskelija ohjataan tarvittaessa opiskelijan, tai alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Syrjintä voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana.

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikan tarjoaja vastaa työpaikalla siitä, että opiskelijaa ei aseteta eri asemaan kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijää eri asemaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Muulla henkilöön liittyvällä syyllä tarkoitetaan nimenomaisesti mainittujen seikkojen kaltaisia syitä. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi asuinpaikka, varallisuus, yhteiskunnallinen asema tai yhdistystoimintaan osallistuminen. Tasa-arvolain mukaan syrjintäperusteena voi olla sukupuoli, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu.

Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta syrjinnän ehkäisystä, syrjintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä oppilaiden suojaamisesta syrjinnältä. Rehtori huolehtii oppilaiden ja huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja kuulemisesta koskien paikallisia turvallisuuden ja hyvinvoinnin toimintamalleja.

Opiskelijoille ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille kerrotaan lukuvuoden alussa käytössä olevista syrjinnän ehkäisyn toimintatavoista. Oppilaille ja huoltajille kerrotaan myös heidän oikeudestaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttöön. Syrjintätilanteissa voidaan käyttää ammatillista koulutusta koskevan lain mukaisia kurinpitokeinoja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.

Takaisin ylös