Yhdenvertaisuus on Suomessa jokaisen perusoikeus. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan kuin muita.
Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa lasten, nuorten ja yhteisön turvallisuus on koko henkilöstön vastuulla. Oppimisyhteisöjen toimintakulttuurin ja johtamisen pitää edistää turvallisuutta ja hyvinvointia, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa, sekä kehittää yhteisöllisyyttä.
Opettaja vastaa kunkin lapsi-, oppilas- ja opiskelijaryhmän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori/johtaja vastaa työpäivän turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori/johtaja sekä kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta syrjinnän ehkäisystä, syrjintätilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta.
Lasten, oppilaiden sekä opiskelijoiden osallistuminen oppimisyhteisön ja -ympäristön rakentamiseen edistää turvallisuutta ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän täytyy määritellä järjestyssäännöt (tai sovellettavat järjestysmääräykset), joilla edistetään koulun tai oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Lapset, oppilaat ja opiskelijat eivät toiminnallaan saa vaarantaa toistensa, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä. Oppilaan/opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti järjestyssääntöjen edellyttämällä tavalla.
Ketään ei saa kouluissa, oppilaitoksissa tai varhaiskasvatuspalveluissa syrjiä, eikä saa antaa käskyä tai ohjetta syrjiä
- sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun,
- iän,
- alkuperän,
- kansalaisuuden,
- kielen,
- uskonnon,
- vakaumuksen,
- mielipiteen,
- poliittisen toiminnan,
- ammattiyhdistystoiminnan,
- perhesuhteiden,
- terveydentilan,
- vammaisuuden,
- seksuaalisen suuntautumisen, tai
- muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Esimerkiksi esteettömien tilojen, riittävän tuen ja avun, tai muiden kohtuullisten mukautusten puute voi täyttää syrjinnän tunnusmerkistön, koska se voi asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan vamman tai muun toimintarajoitteen vuoksi.
Velvoite syrjimättömyydestä koskee koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuspalvelujen arkitoimintaa, kuten opetuksen järjestämistä ja oppiaineistoja, oppilaaksi ja opiskelijaksi ottamista, oppimiseroja, opintosuoritusten arviointia sekä henkilöstön rekrytointia.
Jos syrjintää ilmenee, tai sitä epäillään tapahtuneen oppimisympäristössä, -yhteisössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen opettajalla, rehtorilla ja varhaiskasvatuksen johtajalla velvollisuus ilmoittaa siitä syrjinnän kohteen ja syrjinnän tekijän huoltajille (tai muulle lapsen lailliselle edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee syrjinnän kohteena olevaa lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa, sekä epäiltyä tekijää. Syrjintä voi ilmetä syrjivänä kiusaamisena tai väkivaltana, ja se voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Opettaja ja rehtori/johtaja käyttävät kurinpitoa ja opetuksen turvaamiseen liittyviä keinoja johdonmukaisesti. Kurinpitoa harkittaessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan tai opiskelijan ikä ja kehitystaso. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on laadittava suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelujen käyttämisestä, sekä niihin liittyvistä menettelytavoista.
Paikallinen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä syrjinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista koskevat suunnitelmat ja toimintamallit on käsiteltävä oppilaiden sekä huoltajien, tai heidän edustajiensa kanssa. Turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puutteista keskustellaan tarvittaessa rehtorin/johtajan kanssa, jolla on kokonaisvastuu koulun, oppilaitoksen tai varhaiskasvatuspalvelujen turvallisuudesta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puutteet on korjattava.
Varhaiskasvatusta ja esiopetusta, perusopetusta sekä lukio- ja ammatillista koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja toteutettaessa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsen kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstö tukee vanhempia/huoltajia heidän kasvatustehtävässään, ja pyrkii tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe ohjataan aina tarvittaessa terveydenhuoltopalvelujen, kuten neuvolapalvelujen ja opiskeluhuoltopalvelujen, sosiaalihuollon sekä lastensuojelun piiriin. Jos koulun tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että oppilaan tai opiskelijan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluita, on hänen viipymättä otettava yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan/opiskelijan kanssa, ja luovutettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.
Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, sekä tehdä tavoitteellista ja suunnitelmallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että kouluilla ja oppilaitoksilla on tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmien tekemisen voi käytännössä yhdistää ja liittää osaksi opetussuunnitelmaa. Suunnitelmien tulee toteutua varhaiskasvatuspalveluiden, koulujen ja oppilaitosten arjessa johtajien, rehtoreiden ja opettajien, sekä muun henkilöstön työssä. Tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä pitää olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen ja oppiaineiston pitää tukea tasa-arvolain toteutumista. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.