Mikä tahansa erilaisuus yhteisössä voi johtaa huonoon kohteluun lasten ja nuorten keskuudessa. Syrjinnän tunnistamiseksi onkin tärkeää tunnistaa kiusaamis- ja väkivaltatilanteet.

Nainen katsoo pihan tapahtumia.
Kuva: Getty Images - Johner Images

Tunnista lapseen tai nuoreen kohdistuva syrjintä

Lapset ja nuoret kokevat esimerkiksi syrjivää kiusaamista ja vihapuhetta.  Kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden selvittämisen yhteydessä on tärkeää tarkistaa, onko lapsi, oppilas tai opiskelija tullut kohdelluksi eri tavoin tai muita huonommin henkilökohtaisen ominaisuuden ja laissa säädetyn syrjintäperusteen perusteella.  

Lapselle yksinäisyys voi olla tuhoisaa

Kiusaaminen tai väkivalta voi olla syrjintäperustainen teko. Syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja muu henkilöön liittyvä syy.

Syrjintä lasten ja nuorten välillä ilmenee kiusaamis- ja väkivallan tekoina, jotka usein jäävät aikuisilta piiloon. On tärkeää havainnoida vähemmistöihin kuuluvien ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten arkea kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa.  

Vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret raportoivat muita enemmän kiusaamista, häirintää, syrjintää ja väkivaltaa sekä kouluissa että vapaa-ajalla.  

Lasten ja nuorten vähemmistöihin kuuluvat:

  • romanit
  • saamelaiset
  • maahanmuuttajat
  • vammaiset
  • seksuaalivähemmistöt
  • uskonnolliset ja vakaumukselliset ryhmät
Vähemmistöt ja moniperusteinen syrjintä – Tunnistaminen ja ehkäisy

Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset ja vanhemmat/huoltajat voivat rohkaista lapsia ja nuoria kertomaan syrjinnästä kuuntelemalla ja ottamalla syrjinnän puheeksi. On tärkeää, että lasta ja nuorta ei kuitenkaan painosteta kertomaan syrjintäkokemuksista. Jos lapsi tai nuori ei rohkaistu kertomaan kokemastaan syrjinnästä, teot jäävät pitkäksi aikaa piiloon. Jos lapsen ja nuoren ympärillä olevat aikuiset ovat valppaita ja huomaavat lapsen tai nuoren käytöksessä huolestuttavia muutoksia, voidaan syrjintä ja vihapuhe tunnistaa sekä pysäyttää jo varhaisessa vaiheessa. Lapsen ja nuoren kuunteleminen on tärkeää, jotta myös huoltajat pystyvät ajoissa ottamaan yhteyttä ammattilaisiin, ja voivat tarvittaessa hankkiutua avun piiriin koulun sekä mahdollisesti neuvolan tai opiskeluhuollon kautta.

Jos koulussa tai oppilaitoksessa havaitaan, että oppilas tai opiskelija käyttää tai levittää vihapuhetta sosiaalisessa mediassa tai verkossa, on koulun tai oppilaitoksen puututtava asiaan.

Jos työpäivän aikana tunnistetaan, että oppilas tai opiskelija tekee syrjintätekoja sosiaalisessa mediassa tai verkossa, on koulun tai oppilaitoksen puututtava asiaan.

Takaisin ylös

Puutu lasten ja nuorten kokemaan syrjintään

Lasten, oppilaiden tai opiskelijoiden kokema syrjintä ja vihapuhe on selvitettävä kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa. Syrjintään ja vihapuheeseen puututaan samoin keinoin kuin kiusaamiseen. Syrjintään tai vihapuheeseen liittyvät tapahtumat on selvitettävä, ja on huolehdittava siitä, että syrjintä ja vihapuhe loppuvat opiskeluympäristössä ja koulumatkoilla. Keskeistä on selvittää, mitä on tapahtunut ja keiden välillä. Opettajan ja rehtorin/johtajan puuttumistoimet perustuvat tilanteessa ja sen selvittämisessä esille tulleisiin tosiasioihin.

Lasten ja nuorten väliset syrjintätilanteet, kuten syrjivä kiusaaminen, tunnistetaan varhain, ja opettaja ja muu henkilöstö puuttuu tilanteisiin samalla tavalla, kuin puututaan kiusaamiseen tai väkivaltaan. Puuttuminen tehdään lapsen iän, kasvun ja kehityksen huomioivalla tavalla, ja siinä käytetään tarvittaessa laissa säädettyjä kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia.

Vaikeinta ammattilaisen tai vanhemman/huoltajan puuttuminen tilanteisiin on silloin, kun syrjintäteot ovat piilossa verkossa ja sosiaalisessa mediassa, tai ne ovat piilossa häpeän ja pelon vuoksi. Tilanteisiin puuttuminen onnistuu usein vain silloin, jos lapsi, oppilas tai opiskelija kertoo niistä. Sosiaalisessa mediassa ja verkossa tapahtuvaan syrjiviin tekoihin on aina puututtava, jos tilanteet tai teot tulevat kasvatuksessa tai koulutuksessa lapsen, oppilaan tai opiskelijan työpäivän aikana esille.

Opettajien ja muun henkilöstön johdonmukainen syrjiviin tekoihin ja vihapuheeseen puuttuminen parantaa luottamusta ja vaikuttaa myönteisesti lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oppimiseen.

Viiveetön ilmoitus syrjintätilanteista osapuolten koteihin ja varhainen yhteistyö huoltajien kanssa ovat tärkeitä toimia syrjinnän lopettamisessa. Opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit ovat keskeisiä opettajien yhteistyökumppaneita paitsi kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden, niin myös syrjintätilanteiden selvittämisessä ja niiden loppumista edistävissä toimissa esimerkiksi yksittäisen oppilaan ja perheen keskusteluapuna. Aina tarvittaessa koulusta on oltava yhteydessä muihin viranomaisiin.

Syrjintää pitää ehkäistä suunnittelemalla opetusryhmistä monimuotoisia sekä käyttämällä häirintää ja syrjintää ehkäiseviä pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän on myös puututtava ja muutettava syrjintää aiheuttavia organisaation tai palvelujen rakenteita tai ohjeita.

Syrjinnän torjumiseksi ei riitä se, että esimerkiksi jonkin tilaisuuden tai mahdollisuuden sanotaan olevan kaikille avoin. On tärkeä myös varmistaa, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua esimerkiksi opetukseen, harrastuksiin tai välitunneille. Tämä voi edellyttää tiloja ja ratkaisuja, jotka ovat esteettömiä käyttäjille. Toisinaan myös muu apu tai tuki voi olla välttämätöntä osallistumisen mahdollistamiseksi.

Aikuisen lapseen tai nuoreen kohdistama syrjintä on ehdottoman kiellettyä. Jos lapsi, oppilas tai opiskelija raportoi koulu- tai oppilaitosyhteisössä tapahtuvasta aikuisen kohdistamasta syrjinnästä, on asia selvitettävä viipymättä esihenkilöiden ja paikallisen toimintaohjeen mukaisesti.

Jokainen koulu ja oppilaitos on myös työyhteisö. Jos koulun rakenteissa tai toimintakäytännöissä, tai vuorovaikutuksessa aikuisten kesken ilmenee syrjivää tai loukkaavaa käytöstä tai epäoikeudenmukaista johtamista, on se este koko yhteisön toimivuudelle ja hyvälle ilmapiirille. Puuttumisessa on esihenkilöllä merkittävä rooli. Jos rehtori tai johtaja on syrjintätilanteeseen osallinen, käännytään silloin asiassa ylemmän esihenkilön, henkilöstönedustajien, työterveyshuollon ja tarvittaessa yhdenvertaisuusvaltuutetun tai tasa-arvovaltuutetun puoleen.

Viranomaiset valvovat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ehkäisee syrjintää ja puuttuu syrjintään kanteluiden perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.

Liitteet
Takaisin ylös