Syrjintä on huolestuttavan yleistä lasten ja nuorten elämässä. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat moniperustaista syrjintää elämässään ja myös koulussa tai oppilaitoksessa.
Kolme tyttöä naureskelee yhdessä.
Kuva: Getty Images - Johner Images

Syrjinnän yleisyydestä on tietoa vuodesta 2021 alkaen kouluterveyskyselystä (THL). Seuraavat kuviot havainnollistavat lasten ja nuorten kokeman syrjinnän yleisyyttä. 

Moniperustainen syrjintä on voinut liittyä mihin tahansa seuraavista tekijöistä: 1) Paino, pituus, kehon tai kasvojen piirteet, 2) Ihonväri, 3) Vammaisuus, pitkäaikainen sairaus tai näkyvä oire, 4) Sukupuoli, sukupuolen ilmaiseminen, muunsukupuolisuus, sukupuolettomuus, 5) Seksuaalinen suuntautuminen, 6) Kieli, 7) Ulkomainen tausta, romani, saamelainen, 8) Uskonto, uskonnottomuus tai elämänkatsomus, 9) Perhe tai koti (esim. vanhemmat, sisarukset, taloudellinen tilanne, asuinpaikka).

Useampi kuin joka viides lapsista ja nuorista kokee syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla keskimäärin. Tyttöjen ja poikien välillä on suuret erot syrjinnän kokemisessa: tytöt kokevat syrjintää enemmän kuin pojat. Vuonna 2021 tytöistä peruskoulun 8.- ja 9.-luokilla useampi kuin joka kolmas, ja lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa noin joka neljäs koki syrjintää, kun taas pojista syrjintää koki noin joka viides 8.- ja 9.-luokilla, ja toisella asteella vielä tätä vähemmän.

Graafi, jossa kerrotaan kuinka moni on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla
Niiden nuorten osuus (%), jotka ovat kokeneet syrjintää koulussa/oppilaitoksessa tai vapaa-ajalla viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2021, tarkastelussa pojat ja tytöt perusopetuksen 8- ja 9.- luokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. 

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret (=sateenkaarinuoret) kokevat syrjintää muita huomattavasti enemmän koulussa tai vapaa-ajalla. Lähes joka toinen ulkomaalaistaustaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee syrjintää, kun suomalaistaustaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista sitä kokee lähes joka kolmas. Toisen asteen opiskelijoista useampi kuin joka kolmas kokee syrjintää ulkomaalaistaustaisista, kun suomalaisten joukossa sitä kokee harvempi kuin joka viides. Sateenkaarinuoret kokevat syrjintää vielä tätäkin enemmän. Useampi kuin joka toinen sukupuolivähemmistöihin kuuluvista sekä joka toinen seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 8.- ja 9.-luokkalaisista, sekä noin 40 % näihin vähemmistöihin kuuluvista ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijoista kokee syrjintää. Cissukupuoliset ja heterot kokevat syrjintää sateenkaarinuoria noin puolet vähemmän: peruskoulun 8.- ja 9.-luokilla noin joka neljäs ja toisella asteella harvempi kuin joka viides heistä kokee syrjintää.  

Kuvassa on pylväsgraafi, jossa kerrotaan prosentteina, kuinka moni ulkomaalaistaustainen, suomalaistaustainen, sukupuolivähemmistöön kuuluva, cis-sukupuoliset, seksuaalivähemmistöt ja heterot ovat kokeneet syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla.
Niiden nuorten osuus (%), jotka ovat kokeneet syrjintää koulussa/oppilaitoksessa tai vapaa-ajalla viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2021, tarkastelussa ulkomaalaistaustaiset ja suomalaistaustaiset, sukupuolivähemmistöt ja cissukupuoliset sekä seksuaalivähemmistöt ja heterot perusopetuksen 8- ja 9.- luokilla, lukioissa, ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

 

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeää seurata syrjinnän yleisyyttä kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa, ja tehdä tietojen perusteella syrjintää vähentäviä sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimia.

Liitteet