Kouluruokailu on vuosikymmenien aikana vakiintunut tärkeäksi osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Lähes jokaisella suomalaisella on pitkä kokemus ja oma mielipide kouluruokailusta.
Kouluruokailu on muutakin kuin ravintoa. Se on fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäjä, kasvatuksellinen työväline ja oikein järjestettynä ja ohjattuna virkistävä levähdystauko kiireisessä arjessa.
Ravitsemuksellisesti kouluruokailu täydentää päivän muuta ruokailua. Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista. Täysipainoinen kouluateria noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia. Ruokailu järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, tervettä kasvua ja kehitystä edistäen.
Kouluruokailu on osa kouluissa tehtävää ruokakasvatusta. Pedagogisesta näkökulmasta kouluruokailun avulla voi johdattaa oppilaat pohtimaan esimerkiksi ruoan terveellisyyttä, laatua, hintaa ja ympäristövaikutuksia, ruokaan liittyvää teknologiaa, globalisoitumista, monikulttuurisuutta, paikallista ruokakulttuuria, erilaisia ruokavalioita ja hyvien tapojen merkitystä.
Kouluruokailu kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta. Yhdessä syöminen kasvattaa ruokakulttuuriin ja kannustaa arvostamaan ruokaa ja ruokailua. Ruokailutauko tarjoaa sekä oppilaille että opettajille mahdollisuuden virkistäytyä, ja oikein suunniteltuna ja ajoitettuna se rytmittää luontevasti koulupäivää.