Varhaiskasvatus on 0–6-vuotiaille lapsille tarjottavaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja sen tärkeänä tehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia yhteistyössä vanhempien kanssa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta, ja varhaiskasvatus tukee tätä kasvatustyötä.
Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lapsen elinikäistä oppimista sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Varhaiskasvatusta tutkitaan paljon ja sitä onkin uudistettu aktiivisesti tutkimustietoon perustuen. Tutkimukset tuovat esiin, että varhaiskasvatuksella on lukuisia myönteisiä vaikutuksia lapselle sekä suotuisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Varhaiskasvatuslakiin perustuen puhutaan nykyisin varhaiskasvatuksesta päivähoidon sijaan.
Varhaiskasvatus on inklusiivista, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi saa osallistua toimintaan omista lähtökohdistaan. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään sekä ryhmän jäsenenä. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.
Varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys perustuu ajatukseen, että lapset oppivat yhdessä muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Ryhmään kuuluminen ja kaverit ovat lapselle tärkeitä. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja yhteisöllisyyden periaatteet ohjaavat varhaiskasvatuksessa tehtävää työtä. Näiden periaatteiden mukaan jokaisen lapsen ajatuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä kuunnellaan ja lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa liittyviin asioihin. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta toimintaa.
Lapsen kielen kehitystä ja varhaiskasvatuksen opetuskielen oppimista tuetaan varhaiskasvatuksessa monipuolisesti. Kaksi- ja monikieliset lapset voivat puhua ja käyttää omia äidinkieliään varhaiskasvatuksessa, ja samalla he opettelevat varhaiskasvatuksen opetuskieltä.
Varhaiskasvatusta järjestetään suomeksi, ruotsiksi ja saamen kielillä. Varhaiskasvatusta voidaan antaa myös romanikielellä, ja viittomakieltä käyttävälle lapselle voidaan antaa varhaiskasvatusta viittomakielellä. Lisäksi kunta tai yksityinen varhaiskasvatus voi tarjota kaksikielistä varhaiskasvatusta tai kielikylpyä.
Varhaiskasvatuksessa toiminnan keskiössä on lapsi: lapsen tarpeet, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö edistää lapsen kiinnostusta oppimiseen ja luo oppimiselle suotuisat edellytykset. Varhaiskasvatuksen henkilöstö rakentaa yhdessä lasten kanssa ympäristöä, jossa lapset voivat toimia osallisina ja aktiivisina toimijoina. Lapset sekä lasten huoltajat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin lapsille ja vanhemmille sopivilla tavoilla.
Varhaiskasvatuksen toiminta perustuu leikkiin, ja leikillä on merkittävä rooli lasten hyvinvoinnin, oppimisen ja vuorovaikutuksen edistämisessä. Varhaiskasvatuksessa lapsen harjoittelevat toimimaan ryhmässä yhdessä kavereiden kanssa ja kunnioittamaan toisiaan. Ryhmässä toimiessa lapset saavat kokemuksia ryhmässä olemisesta sekä harjoittelevat tapoja ja taitoja, miten toisten kanssa toimitaan ja millaisia yhteisiä sääntöjä ryhmässä noudatetaan. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista opettelemalla näitä tärkeitä sosiaalisia taitoja. Kiusaamisen ehkäisyssä kotien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys.
Lasten kanssa harjoitellaan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään tunteita. Tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvän mielenterveyden perusta. Myös lapsen matemaattiset, liikunnalliset ja erilaiset ilmaisun taidot harjaantuvat. Varhaiskasvatuksessa tutkitaan ympärillä olevaa maailmaa ja tutustutaan lapsen lähiympäristöön ja lähiyhteisöön.
