Tietoturva ja -suoja koulussa

Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, järjestelmien ja palvelujen suojaamista sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisten ja teknisten toimenpiteiden avulla. Tietoturvallisuus rakentuu tiedon kolmen ominaisuuden – luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden – turvaamisesta.

1. Luottamuksellisuudella tarkoitetaan sitä, että tiedot, järjestelmät ja palvelut ovat vain niihin oikeutettujen saatavissa eikä niitä luvatta paljasteta tai muutoin saateta sivullisten tietoon.
2. Eheydellä tarkoitetaan sitä, etteivät tiedot, järjestelmät tai palvelut ole laitteisto- tai ohjelmistovikojen, luonnontapahtumien tai oikeudettoman inhimillisen toiminnan seurauksena muuttuneet tai tuhoutuneet.
3. Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että tiedot, järjestelmät ja palvelut ovat tarvittaessa niihin oikeutettujen esteettä hyödynnettävissä.

Pääsynvalvonnalla tarkoitetaan, että tietoa tai tietojärjestelmää ei voi käyttää ilman lupaa.

Osapuolten todentamisella (autentikointi) tarkoitetaan osapuolten (henkilö tai järjestelmä) luotettavaa tunnistamista. Todentamisella viitataan yleensä kohteen ominaisuuksiin, esimerkiksi siihen, mitä kohteella on hallussaan tai mitä kohde tietää. Vahva todennusmenetelmä on yhdistelmä edellisistä menetelmistä. Useat järjestelmät toteuttavat tunnistamisen ja todentamisen samaan aikaan. Esimerkiksi henkilötietoja tarkistettaessa tarkastetaan käyttäjän tiedot ajokortista ja samalla käyttäjä tunnistetaan. Toiset järjestelmät puolestaan suorittavat valtuutuksen ja todentamisen samaan aikaan. Esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmä lukee kulkukortin ja avaa oven.

Kiistämättömyydellä tarkoitetaan todisteiden luomista sen varmistamiseksi, ettei yksikään tietojen käsittelyn tai siirron osapuoli voi jälkikäteen kiistää osuuttaan siihen (juridinen sitovuus). Tietojen ja tietoaineistojen osalta kiistämättömyys voi koskea muun muassa tietoa siitä, kuka on muokannut tietoja. Sähköisessä viestinnässä kiistämättömyydellä tarkoitetaan muun muassa toimenpiteitä, joilla varmistutaan viestin lähettäjästä ja viestin vastaanottajasta.

Tunnistamisella tarkoitetaan menettelyä, jolla yksilöidään kohde, kuten käyttäjä tai järjestelmä. Tunnistaminen ei välttämättä edellytä toimenpiteitä kohteelta. Tunnistamisella tarkoitetaan esimerkiksi työtovereiden tunnistamista työympäristöön kuuluviksi.

Käyttötarpeet voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan

1. pedagogisiin tarpeisiin
2. opiskelijahallinnon tarpeisiin
3. järjestäjähallinnon tarpeisiin

Pedagogisiin tarpeisiin voidaan katsoa kuuluviksi kaikki palvelut ja ohjelmistot, joita käytetään opetuksen tukena oppituntien aikana ja yhteydenpitoon mahdollisten etäjaksojen aikana. Sellaisia ovat perustyövälineohjelmat, eri oppiaineiden ja opintoalojen tarvitsemat ohjelmat, oppimisalustat sekä etätyövälineet (videoneuvottelut ym.). Ohjelmistojen lisäksi erilaisten mobiililaitteiden käyttö on yleistymässä opetuksen apuna kaikilla kouluasteilla. Näiden laitteiden etähallinnan tavat ovat tietoturvan näkökulmasta tärkeitä. 

Opiskelijahallinnon tarpeisiin kuuluvat perustyövälineohjelmien lisäksi opiskelijahallintojärjestelmät oppilashallinto-ohjelmineen sekä oppilasvalintajärjestelmät. 

Järjestäjäorganisaation tarpeet riippuvat jossain määrin järjestäjätahon koosta. Suurten koulutuksen järjestäjien tietohallinnossa on omat keskitetyt järjestelmänsä, jotka mahdollistavat yhteisiin tietoihin pääsyn yhden kirjautumisen kautta. Tällaisia järjestelmiä saattavat olla esimerkiksi matkanhallinta- tai taloushallintapalvelut, jotka ovat yhteisiä kaikille hallinnonaloille.