Turvallisuuden johtaminen - yhteistyötahot

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kunta järjestää alueellansa neuvolapalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Kouluterveydenhuollon tulee olla järjestetty kunnan alueella perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustuttamisen aikainen terveydenhuolto.

Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon yhtenäinen toimintaohjelma. Toimintaohjelma tulee laatia yhteistyössä sosiaali-, varhaiskasvatus- ja opetustoimen kanssa.

Terveystarkastukset tulee tehdä alle kouluikäisille lapsille ja myös esiopetuksen oppilaille, perusopetuksen oppilaille sekä opiskelijoille lukioissa ja nuorten ja aikuisten ammatillisissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Varhaiskasvatus ja opetustoimi tekevät viranomaisyhteistyötä mm. paikallispoliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Poliisi on nimennyt kaikille kouluille oman nimikkopoliisin jo vuoden 2009 lopussa. Pelastuslaitokset ovat niin ikään nimenneet vastaavanlaisia koulukohtaisia yhteyshenkilöitä vuodesta 2011 lähtien.

Pelastustoimi

Pelastustoimi on monipuolisesti mukana opetustoimen ja varhaiskasvatusyksiköiden rakennusten elinkaaressa, lapsen, nuoren ja aikuisten opinpolun vaiheissa sekä henkilöstön työelämässä.

Lausunnot, ohjaus ja neuvonta

Pelastusviranomaiset antavat lausuntoja kaavoihin, jotka vaikuttavat mm. ympäristöön, johon opetustoimen ja varhaiskasvatuksen rakennukset sijoittuvat ja millä tavoin turvallisuusseikat ja pelastustoimen valmius huomioidaan. Ennen rakennusluvan hakemista olisi tärkeää keskustella pelastusviranomaisen kanssa rakennushankkeen turvallisuusnäkökohdista, tätä kutsutaan suunnittelun ohjaukseksi. Rakennusten rakennuslupavaiheessa pelastusviranomainen osallistuu asiantuntijana rakennuslupakäsittelyyn lausunnonantajana. Lausunnossa otetaan kantaa sekä palo- ja henkilöturvallisuuteen että väestönsuojan rakentamista koskeviin asioihin.

Pelastustoimen tärkeä tehtävä ja velvollisuus on ohjata ja neuvoa paloturvallisuusasioissa. Neuvonta saattaa liittyä rakentamiseen, remontointiin tai pieniinkin muutostöihin. Etukäteen esim. tilojen ja toiminnan muutosten yhteydessä kysyminen on toivottavaa, jotta turvallisuus tulee huomioiduksi pelastustoimenkin näkökulmasta. Lisäksi mm. vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin, pelastussuunnitteluun, turvallisuusjärjestelyihin, vaaratilanneharjoitteluun, tilapäismajoitukseen tai liittyvä neuvonta on pelastustoimen jokapäiväistä työtä.

Valvonta

Valvontatoiminta on keskeinen osa pelastustoimen lakisääteistä onnettomuuksien ehkäisytyötä. Valvontakäyntien yhteydessä valvotaan ja arvioidaan pelastuslakiin ja kemikaaliturvallisuussäädöksiin nojautuen mm. opetustoimen ja varhaiskasvatusyksiköiden turvallisuusjohtamista, onnettomuusriskienhallintaa, turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja, rakenteellista paloturvallisuutta, paloteknisiä järjestelmiä ja laitteita sekä turvallisuusviestintää ja -osaamista. Valvontakäyntien yhteydessä on luonnollinen tilaisuus neuvonnalle erilaisiin asioihin.

Koulutukset

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä opetuksen järjestäjien koulutukset kuuluvat useiden pelastuslaitosten koulutustarjontaan. Koulutuksiin sisältyy teoriaosuuden lisäksi usein mm. turvallisuuskävely ja alkusammutusharjoitus, mutta lisäksi pelastusviranomaiset ovat resurssien puitteissa mukana muissakin harjoituksissa liittyen mm. poistumis- ja sisälle suojautumisharjoituksiin. Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden turvallisuuskoulutus on myös useiden pelastuslaitosten tärkeä tehtävä. Tästä esimerkkeinä ovat esim. valtakunnallinen Nou Hätä! - pelastustaito kampanja 8- luokkalaisille ja Punainen Liitu liikenneturvallisuusesitys toisen asteen opiskelijoille sekä Pirkanmaalla oleva Tulikettu -turvallisuuskoulutus esikoululaisille, 2-, 6- ja 8-luokkalaisille. Turvallisuusviestinnän (mm. yleisötapahtumat, pelastusalan tutustumiskäynnit, pelastuslaitosten internet -sivut, Youtube, Facebook, Twitter ja Instagram) keinoin pelastuslaitokset pyrkivät tavoittamaan lapsia, nuoria ja aikuisia. Tulipysäkki -interventiotoiminta on pelastuslaitoksilla käytössä sytyttelyjen ennalta ehkäisemiseksi ja suurempien vahinkojen välttämiseksi.

Onnettomuustilanteiden jälkeen

Tulipalotilanteiden jälkeen pelastusviranomaiset suorittavat palontutkintaa ja niiden tuloksia pyritään hyödyntämään opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuustyössä. Samoin voidaan toimia muissakin onnettomuustilanteissa.

Valmiussuunnittelu

Pelastustoimi on omalta osaltaan mukana tukemassa myös opetustoimen ja varhaiskasvatuksen valmiussuunnittelua joko toimialojen tai jopa yksittäisten yksiköiden osalta pelastuslaitosten käytäntöjen mukaisesti.

Hankkeet, projektit ja verkostoyhteistyö

Hankkeet, projektit ja verkostoyhteistyö ovat myös osa pelastustoimen ja opetustoimen ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä. Pelastustoimi kokee yhteistyön varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisten kanssa tärkeänä ja tuloksellisena. Pelastustoimen edustajia kuullaan monissa valtakunnallisissa opas- ja ohjetyöryhmissä mm. Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön vetämissä työryhmissä. Esimerkkejä tuloksellista alueellisesta yhteistyöstä ovat esim. varTu - hanke Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaan kouluturvallisuuskansio. Verkostoyhteistyöstä yksi esimerkki on toisen asteen ammatillisen koulutuksen TURVIS -verkosto, jossa pelastustoimen edustaja on vakituisena jäsenenä.

Pelastustoimen järjestöt, kuten esimerkiksi Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja Suomen palopäällystöliitto järjestävät opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuuteen liittyviä koulutuksia mm. vuosittainen Opetusalan turvallisuusfoorumi ja tuottavat siihen liittyviä oppaita ja muita julkaisuja (esim. Poistumisturvallisuusopas ja Oppilaitoksen turvallisuusopas).

Teksti: Kärki, A. Pelastustoimi. Pirkanmaan pelastuslaitos.

Ylläpitäjän työsuojeluorganisaatioon kuuluu yleensä työsuojelupäällikkö ja tarpeellinen määrä työsuojeluvaltuutettuja sekä työsuojelutoimikunta. Työturvallisuus- ja työsuojelutoiminnan tarkoitus on varmistaa työntekijöiden turvallisuus ja terveys kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on myös henkilöstön työkyvyn aktiivinen ylläpitäminen ja parantaminen.

Lastensuojelu

Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheen tarvitsemaa apua riittävän varhain. Viranomaisten on ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.

Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa (417/2007, 1. luku 3 a §). Lisäksi laki edellyttää lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteuttamisen.

Lastensuojelulain 25 § määrittää kaikille opetus- ja nuorisotoimessa, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän, aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön, sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisi- ja pelastustoimen, seurakunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan sekä hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön henkilöille salassapitosäädösten estämättömän ilmoitusvelvollisuuden lastensuojelua koskevissa asioissa.