Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja. Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Turvallisuus ja hyvinvointi on osa varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustilanteita. Tavoitteena on lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta tukevan osaamisen ja valmiuksien kehittäminen. Lapsen osallisuus on keskeistä turvallisuuskulttuurin luomisessa. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti, tekemään turvallisia valintoja ja arvioimaan riskejä mm. leikeissä, lähiympäristössä, liikenteessä. Lapsia autetaan ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvitessaan.
Turvallisuusosaaminen
Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden turvallisuusosaaminen
Turvallisuus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä. Koska turvallisuus on laaja-alainen käsite ja koostuu monenlaisista tekijöistä, myös turvallisuusosaamiseen sisältyy erilaisia tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita. Turvallisuusosaaminen on osa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden sekä ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteita. Lisäksi yhteisöllinen opiskeluhuolto edistää oppijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta antaen heille samalla niihin liittyviä toimintamalleja.
Lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen rakentumiseen pyritään ohjaamaan siten, että he ymmärtävät vaikuttavansa omalla toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppijoita kannustetaan pitämään huolta itsestä ja lisäämään myös toisten hyvinvointia. Myös turvallisuusosaamiseen liittyvien taitojen opettaminen on kielitietoista ja oppijoiden monilukutaitoa vahvistavaa.
Turvallisuusosaamiseen liittyviä taitoja ovat esimerkiksi
- vaaratilanteiden ennakointi ja niissä toimiminen
- toiminta eri tilanteissa huolehtien omasta ja muiden turvallisuudesta
- avun hakemisen taidot
- turvallinen liikkuminen liikenteessä
- palo- ja pelastustaidot
- kriisitilanteisiin liittyvät valmiudet ja resilienssi
- keskeisten turvallisuussymbolien tunnistaminen
- yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaaminen
- kyky tunnistaa ja puuttua kiusaamiseen, häirintään, syrjintään ja väkivaltaan
- toiminta kuluttajana
- tieto- ja viestintäteknologian vastuullinen käyttö/digiturvallisuuteen ja medialukutaitoon liittyvä osaaminen.
Turvallisuus otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri. Esiopetuksessa lapsille tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä taitoja. Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti lähiympäristössä ja liikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lasten kanssa harjoitellaan teknologisten laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä.
Perusopetuksessa laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet ovat osa oppiaineiden opetusta ja koulun muuta toimintaa sekä toimintakulttuuria. Osa-alueista erityisesti Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - kokonaisuuteen sisältyy omaan ja toisten terveyteen ja turvallisuuteen, teknologisoituneessa arjessa toimimiseen sekä oman talouden hallintaan ja kuluttamiseen liittyviä taitoja. Myös muut laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuten monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen liittyvät turvallisuusosaamiseen.
Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan.
Perusopetuksessa turvallisuus- ja varautumisosaamista käsitellään eri oppiaineissa. Esimerkiksi ympäristöopissa harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja turvataitoja muun muassa seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo- ja sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Myös terveystieto -oppiaineeseen sisältyy erilaisia oppilaiden turvallisuustaitoihin ja -valmiuksiin, ensiaputaitoihin ja avun hakemisen taitoihin liittyviä sisältöjä. Liikunnassa opetellaan muun muassa uima- ja vesipelastustaitoja sekä työskentelytaitoja, kuten vuorovaikutusta ja vastuullisuutta. Kotitalousopetuksessa voidaan edistää turvallisuusosaamista esimerkiksi tapaturmien ja tulipalojen ehkäisyssä. Biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian maasto- ja laboratoriotyöskentelyssä sekä muussa kokeellisessa työskentelyssä oppilaita ohjataan työskentelemään turvallisesti. Oppiaineissa huomioidaan myös sähkö-, kemikaali- ja paloturvallisuus. Yhteiskuntaopissa oppilaita ohjataan ymmärtämään demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkitystä sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita. Katsomusaineisiin sisältyvä eettinen ja vuorovaikutusosaaminen puolestaan edistää etenkin psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Toisaalta montaa laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudessa mainittua turvallisuusosaamiseen liittyvää osa-aluetta kuten tieto- ja viestintäteknologista osaamista tai monilukutaitoa käsitellään eri oppiaineissa.
Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Laaja-alaiseen osaamiseen sisältyvä kulttuurisen osaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen antaa valmiuksia konfliktien ehkäisemiseen, lisää psyykkistä turvallisuutta ja vahvistaa resilienssiä.
Kansalaisvarautumiseen liittyvän osaamisen näkökulmasta esimerkiksi kotitalousopetuksessa voidaan edistää kodin ja arjen turvallisuutta muun muassa kotivaran ja vesivarantojen varmistamiseksi perheissä. Käsityössä puolestaan opitaan käyttämään arjessa tietoja ja taitoja, jotka auttavat mm. valmistamaan uusia tai korjaamaan rikkoutuneita tuotteita. Yhteiskuntaopissa oppilaat saavat valmiuksia oman elämän ja talouden hallintaan. Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.
Lukio-opintojen aikana opiskelijat kehittävät turvallisuus- ja hyvinvointiosaamistaan osana laaja-alaista osaamista, joka tukee ja syventää oppiaineiden tiedonalakohtaista osaamista. Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen kuuluu mm. hyvinvointiosaaminen. Tämän osa-alueen tavoitteena on, että opiskelija toimii aktiivisesti oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Opinnoissa opiskelija kehittää myös valmiuksia tunnistaa ja ehkäistä hyvinvointia ja turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten uupumusta, kiusaamista ja häirintää. Opiskelija saa valmiuksia hakeutua itse tai ohjata muita hakeutumaan palvelujärjestelmien piiriin ongelma- ja poikkeustilanteissa.
Psykologia oppiaineena antaa valmiuksia tehdä omaa psyykkistä hyvinvointia tukevia ratkaisuja sekä välineitä ymmärtää erilaisten sosiaalipsykologisten tekijöiden merkitystä yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa, rakentavien vuorovaikutussuhteiden ylläpitämisessä ja konfliktien ehkäisemisessä. Terveystiedossa ympäristön terveys ja turvallisuus on yksi oppiaineen moduulien keskeisistä sisällöistä. Kemiassa, fysiikassa ja biologiassa opiskelijat harjaantuvat ottamaan vastuuta yhteisestä turvallisuudesta, jolloin myös työelämässä tarvittava turvallisuusosaaminen kehittyy. Historiassa ja yhteiskuntaopissa opiskelijat oppivat soveltamaan oppiaineiden osaamistaan yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja näkemään niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja myös tulevaisuudessa. Yhteiskuntaopissa kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä sekä valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta.
Ammatillisten tutkintojen perusteissa määritelty osaaminen hankitaan käytännön työtehtävissä työpaikoilla ja erilaisissa koulutuksen järjestäjien alakohtaisissa oppimisympäristöissä, kuten työsaleissa, laboratorioissa, opetuskeittiöissä ja harjoitustyömailla. Turvallisuusosaaminen on keskeistä ammattitaitoa kaikissa tutkinnoissa. Ammattialoilla on omat moninaiset työolonsa ja ympäristönsä ja siksi turvallisuusosaamisen painopisteet vaihtelevat tutkinnoittain.
Opiskelijat perehtyvät alakohtaisiin turvallisuussäädöksiin, joita tulee noudattaa työtä tehtäessä. Käytännön työtehtävien turvalliseksi toteuttamiseksi opiskelijat perehdytetään työhön ja työolosuhteisiin, ergonomisiin työasentoihin sekä opastetaan erityisesti koneiden, laitteiden ja kemiallisten aineiden käyttöön ja käsittelyyn. Opiskelijat saavat tietoa myös työn henkisestä kuormituksesta ja erityisesti palveluammatteihin liittyvistä turvallisuusriskeistä.
Ammatillisessa koulutuksessa kehitetään valmiuksia myös turvallisuusriskien havainnointiin ja poikkeamista ilmoittamiseen. Opiskelijan on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää, turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Useisiin tutkintoihin liittyy osaamisvaatimuksena myös ensiaputaidot. Ammatilliset tutkinnot antavat valmiuksia työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon. Kyky huolehtia omasta työ- ja toimintakyvystä, kyky oppia jatkuvasti uutta ja kehittää omaa ammattiosaamistaan ovat välttämättömiä taitoja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.
Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa vapaan sivistystyön koulutuksessa (Opistovuosi-koulutus) turvallisuusosaaminen kytkeytyy erityisesti Arjen taidot ja elämänhallinta -osaamiskokonaisuuteen. Tässä osaamiskokonaisuudessa opiskelija oppii toimimaan turvallisesti omassa elinympäristössään ja noudattamaan terveellisiä ja turvallisia elämäntapoja.
Vapaan sivistystyön vapaatavoitteisissa koulutuksissa, esimerkiksi kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa, voidaan oppia ja harjoitella turvallisia ja ergonomisia työtapoja useissa koulutuksissa. Erityisiä koneita, laitteita tai muita erityistarpeita vaativissa opetustiloissa toteutettavissa koulutuksissa tulee turvalliset työtavat opettaa koulutuksen aikana. Aine- ja työnopetustiloissa noudatetaan kunkin oppiaineen työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita.
Taiteen perusopetuksessa edistetään oppijoiden turvallisuusosaamista opetussuunnitelman perusteiden välityksellä. Oppilasta ohjataan eri materiaalien, tekniikoiden ja työkalujen turvalliseen käyttöön kokeilun, tekemisen ilon ja keksimisen avulla.
Käsityön opinnoissa kokeillaan ja harjoitellaan taitoja erilaisten tekniikoiden, materiaalien ja välineiden turvallisen käytön avulla, sekä ohjata oppilasta välineiden ja tekniikoiden turvalliseen käyttöön.
Sirkusopinnoissa opitaan turvallisia tapoja harjoitella ja toimia. Opetuksen keskeisenä sisältönä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot, tutustuminen eri sirkuslajeihin sekä eri sirkuslajien perustekniikoiden turvallinen harjoittelu. Sirkustaiteen yleisen oppimäärän teemaopinnoissa harjoitellaan turvallisesti, monipuolisesti ja tavoitteellisesti sirkustaitoja sekä niissä tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia eli ketteryyttä, koordinaatiota, voimaa ja liikkuvuutta. Oppimisprosessia edistetään korostamalla aktiivista harjoittelua ja yhteistoiminallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa.
Tanssin yleisen oppimäärän opintojen keskeisenä sisältönä ovat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallista harjoittelua tukevat harjoitteet, kuten oikeaoppinen lämmittely ja palautuminen sekä kineettisiin liikeketjuihin ja kehon linjaukseen liittyvät harjoitteet.
Kaikkien taiteiden osalta taiteen perusopetus edistää oppijoiden turvallisuusosaamista turvallisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten oppimisympäristöjen avulla. Koulutusmuotoon omaksutut turvallisemman tilan periaatteet edistävät positiivisen ja kunnioittavan ilmapiirin luomisen oppimista. Turvallisemman tilan periaatteita opitaan myös kulttuuritilaisuuksissa, joissa turvallisemman tilan periaatteet on otettu huomioon. Taiteen perusopetuksessa edistetään turvallisuusosaamista opetuksella, joka tukee oppilaan itsetunnon kehittymistä, oppimisen iloa ja oppilasryhmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kannustavassa ja innostavassa ilmapiirissä voi turvallisesti onnistua ja epäonnistua.