Ammatillisten tutkintojen perusteet ohjaavat koulutuksen järjestämistä sekä opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelua ja toteuttamista. Opetushallitus päättää tutkinnon perusteista. Perusteet valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tutkinnon perusteet kuvaavat kussakin tutkinnossa vaaditun osaamisen.

  • Ammatillisen perustutkinnon perusteissa kuvataan alan tehtävien laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet sekä alan erikoistuneempi osaaminen työelämän eri osa-alueilla.
  • Ammattitutkinnon perusteissa kuvataan perustutkintoa syvällisempää tai rajatumpiin työtehtäviin kohdistunutta osaamista.
  • Erikoisammattitutkinnon perusteissa kuvataan ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

 

Tutkinnon perusteissa määrätään

  • osaamisalat
  • tutkintonimikkeet
  • tutkinnon muodostuminen tutkinnon osista
  • tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet
  • osaamisen arviointi.

 

Tutkinnon perusteissa voi olla osaamisaloja, jos se on tutkinnon muodostumisen selkeyden, työelämän tarpeiden ja ammattialan kannalta tarpeen. Osaamisala perustuu ammattiin tai muuhun selkeään itsenäiseen työtehtäväkokonaisuuteen. Tutkinnon perusteissa erikoistuminen voidaan määritellä myös ilman osaamisaloja valinnaisilla tutkinnon osilla tai tutkintonimikkeillä.

Ammatillisissa perustutkinnoissa on aina tutkintonimike tai tutkintonimikkeitä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa käytetään tutkintonimikkeitä silloin, kun tutkintonimike tai -nimikkeet tuovat lisäarvoa työelämässä. Tutkintonimikkeet on valittu vastaamaan työelämässä tunnettuja ammattinimikkeitä. Tutkintonimike voi olla tutkinto- tai osaamisalakohtainen tai se voi muodostua tutkinnon osien valinnaisuuksien kautta.

Takaisin ylös

Tutkinto muodostuu pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakollisilla tutkinnon osilla varmistetaan, että opiskelija saavuttaa tutkinnon keskeisen osaamisen. Valinnaiset tutkinnon osat puolestaan mahdollistavat osaamisen syventämisen tai ammattitaidon laajentamisen eri työtehtäviin. Lisäksi valinnaisilla tutkinnon osilla voidaan vahvistaa myös valmiuksia jatko-opintoihin.

Ammatillinen tutkinto muodostuu pääosin ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillinen tutkinnon osa perustuu työelämän toiminta- tai tehtäväkokonaisuuteen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Perustutkinnoissa on ammatillisten tutkinnon osien lisäksi yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisillä tutkinnon osilla vahvistetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kuten viestintään, matematiikkaan ja yhteiskunnassa toimimiseen liittyvää osaamista.   

Tutkinnon perusteissa kuvataan tutkinnon osien

  • ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet
  • osaamisen arviointikriteerit
  • ammattitaidon osoittamistavat.

 

Tutkinnon osille on määrätty osaamispisteet. Ne kuvaavat, kuinka kattavaa, vaikeaa ja merkittävää tutkinnon osan osaaminen on suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamispisteet eivät kuvaa tutkinnon osan opiskeluun tarvittavaa aikaa eivätkä opetuksen määrää.

Takaisin ylös

Ammatilliset tutkinnon osat perustuvat työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Ammatillisten tutkinnon osien sisältö ja määrät vaihtelevat tutkinnoittain. Tutkinnon osat perustuvat toimialan työprosesseihin ja tehtäväkokonaisuuksiin. Osaaminen, jota tarvitaan tutkinnon osan tehtäväkokonaisuudesta suoriutumiseen, on kuvattu ammattitaitovaatimuksina. 

Arviointikriteerit auttavat määrittelemään opiskelijan osaamisen tason. Kriteerien avulla arvioidaan se, miten opiskelija hallitsee ammattitaitovaatimukset. Perustutkinnoissa arviointikriteerit ovat viisiportaiset arviointiasteikon 1 – 5 mukaisesti. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen arviointikriteerit määrittelevät tutkinnon osan hyväksytyn suorituksen tason.    

Ammattitaidon osoittamistavat kertovat, miten opiskelija osoittaa ammattitaitonsa. Lähtökohtaisesti ammattitaito osoitetaan näytössä käytännön työtilanteissa ja -tehtävissä. Tutkinnon perusteissa täsmennetään, millaisissa näyttöympäristöissä ammattitaito osoitetaan ja millaisia täydentäviä ammattitaidon osoittamistapoja voidaan käyttää, jotta arviointi voidaan tehdä luotettavasti.

Pääosin ammatilliset tutkinnon osat ovat tutkintokohtaisia. Kuitenkin kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy myös yhteisiä ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia:

  • Huippuosaajana toimiminen, 15 osp
  • Ilmastovastuullinen toiminta, 15 osp
  • Kansainvälisessä ympäristössä toimiminen, 15 osp
  • Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp
  • Yrityksessä toimiminen, 15 osp
  • Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp
  • Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5 - 15 osp
  • Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, 5 - 15 osp
  • Korkeakouluopinnot, 5 - 15 osp
  • Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja, 1 - 25 osp

Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tutkinnon osat laaditaan vastaamaan toimialan kohdennettuihin tarpeisiin ja ovat siten pääsääntöisesti tutkintokohtaisia.

Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin voi sisällyttää tutkinnon osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä korkeakouluopinnoista. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tämä vaihtelee tutkinnoittain.

Koulutuksen järjestäjä voi laatia perustutkintoihin omia paikallisia tutkinnon osia, joilla vastataan paikallisen työelämän osaamistarpeisiin. Paikallisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset vastaavat tasoltaan perustutkinnon muita osia. Ne sisältävät osaamista, joka on hyödynnettävissä useammassa työpaikassa. Myös joihinkin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin on mahdollista laatia paikallisia tutkinnon osia.

 

Paikallinen tutkinnon osa

  • laaditaan tiettyyn tutkintoon
  • vastaa paikallisen tai alueellisen työelämän tarpeeseen
  • syventää valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa olevaa alakohtaista osaamista tai tarjoaa uutta osaamisesta ja ratkaisuja nopeisiin työelämän muutoksiin 
  • soveltuu useamman kuin yhden työpaikan tarpeisiin
  • perustuu työprosessiin tai työkokonaisuuteen
  • nimetään toimintakokonaisuuden pohjalta
  • ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arvioinnin määritellään vastaavasti kuin tutkinnon ammatillisissa tutkinnon osissa
  • laajuus määritellään osaamispisteinä tutkinnon muodostumisen mukaisesti.
Takaisin ylös

Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy yhteisiä tutkinnon osia. Niillä vahvistetaan työssä ja elämässä tarvittavia perustaitoja sekä valmiuksia jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osaamispistettä (osp).

Yhteiset tutkinnot osat ja niiden osa-alueet ovat:

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

  • viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä (4 osp)
  • viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä (1 osp)
  • viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä (3 osp)
  • toiminta digitaalisessa ympäristössä (2 osp)
  • taide ja luova ilmaisu (1 osp)

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (6 osp)

  • matematiikka ja matematiikan soveltaminen (4 osp)
  • fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen (2 osp)

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (9 osp)

  • yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen (2 osp)
  • työelämässä toimiminen (2 osp)
  • opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet (1 osp)
  • yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta (1 osp)
  • työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen (2 osp)
  • kestävän kehityksen edistäminen (1 osp)

Pakollisten osa-alueiden laajuus on 26 osaamispistettä ja valinnaisten 9 osaamispistettä. Valinnaiset osaamistavoitteet vahvistavat tai syventävät yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamista opiskelijan valitsemalla tavalla. Tutkinnon perusteissa on kuvattu valinnaiset osaamistavoitteet, mutta koulutuksen järjestäjä voi tarjota myös muita yhteisten tutkinnon osien sisältöjä tukevia osaamistavoitteita.

Takaisin ylös

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat yhdistelmä tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan läpi elämän. Avaintaidot antavat valmiuksia aktiiviseen osallisuuteen yhteiskunnassa, työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen. Elinikäisen oppimisen taitoja opitaan koulutuksen lisäksi harrastuksissa, työelämässä sekä erilaisissa arjen toiminnoissa.

Elinikäisen oppimisen avaintaitoja on sisällytetty ammatillisten tutkintojen perusteisiin.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot pohjautuvat EU:n neuvoston suositukseen. Näiden pohjalta on laadittu elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaukset ammatillisen koulutuksen käyttöön.

Takaisin ylös

Opetushallitus vastaa tutkinnon perusteiden kehittämisestä. Tutkinnon perusteita kehitetään yhteistyössä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Myös työelämätoimikunnat osallistuvat alakohtaisesti perusteiden kehitystyöhön Opetushallituksen kumppanina. Työelämän muuttuvat tarpeet ohjaavat tutkintojen kehittämistä. Tarvittaessa muokataan tutkinnon osien sisältöä tai luodaan kokonaan uusia tutkinnon osia. Joskus muutokset ovat niin merkittäviä, että tarvitaan muutosta tutkintorakenteeseen.  

Opetushallitus kerää tietoa tutkinnon perusteiden kehittämiseksi. Opetushallitus kerää ja analysoi ennakointitietoa, tilastoja sekä koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden ja yritysten antamaa palautetta. 

Onko sinulla ehdotuksia tutkinnon perusteiden kehittämiseksi?
 

Kerro ehdotuksesi Opetushallitukselle!

Takaisin ylös

Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteet löytyvät ePerusteet-palvelusta.

Takaisin ylös