Tutkintorakenteesta löytyvät tutkinnot, joita ammatillisessa koulutuksessa on mahdollista suorittaa. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta päivitetään jatkuvasti ja sitä kehitetään vastaamaan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Laaja-alaiset tutkinnot antavat osaamista erilaisiin työtehtäviin tutkinnon alalla.

1.8.2024 alkaen tutkintorakenteessa on voimassa olevia ammatillisia perustutkintoja 42, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 54. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa olevista tutkinnoista. Opetushallitus valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkintorakenteen muutosesityksiä ja määrää tutkintorakenteessa oleville tutkinnoille tutkinnon perusteet. Tutkinnon poistuminen tutkintorakenteesta johtaa tutkinnon perusteiden kumoutumiseen. 

Opiskelun voi aloittaa tutkintorakenteen mukaisissa tutkinnoissa noudattaen voimassa olevia tutkinnon perusteita. Pääsääntöisesti opiskelijalla on neljä vuotta aikaa suorittaa jo aloittamansa tutkinto valmiiksi tutkinnon poistuttua tutkintorakenteesta tai tutkinnon perusteiden kumouduttua. Siirtymäaikaa ei kuitenkaan noudateta tapauksissa, joissa vain tutkinnon nimi muuttuu, mutta sisältö pysyy samana.

 

Tutustu ammatillisen koulutuksen tutkintoihin 

Takaisin ylös

Ammatillinen perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Lisäksi opiskelija saa erikoistuneempaa osaamista ja työelämän edellyttämää ammattitaitoa vähintään yhdellä työelämän osa-alueella. 

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammatillisen perustutkinnon osaamisalan laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialan sääntely sitä edellyttää. 

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Ammattitutkintojen laajuus voi olla 120, 150 tai 180 osaamispistettä. Pääosin ammattitutkinnoissa on 150 osaamispistettä. 

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Erikoisammattitutkintojen laajuus voi olla 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Pääosin erikoisammattitutkinnoissa on 180 osaamispistettä.

Takaisin ylös

Tutkintorakennetta kehitetään joustavasti tuomalla rakenteeseen uusia tutkintoja ja poistamalla vanhentuneita. Muuttuvat työelämätarpeet huomioidaan ensisijaisesti päivittämällä tutkinnon perusteita. Joskus muutokset voivat olla niin merkittäviä, että tarvitaan muutosta tutkintorakenteeseen.  

Opetushallitus valmistelee esityksiä tutkintorakenteen muuttamiseksi. Opetushallitus muun muassa kerää ennakointitietoa, seuraa tilastoja sekä kerää ja analysoi palautetta koulutuksen järjestäjiltä, opiskelijoilta ja yrityksistä. Esitysten tekemisessä hyödynnämme myös työelämästä ja koulutusalalta tulevia perusteltuja tutkintorakenne-ehdotuksia.

Onko sinulla ajatuksia tutkintorakenteen kehittämiseksi? Tarvitaanko mielestäsi ammatillista koulutusta johonkin työelämän osaamistarpeeseen tai onko jotakin osaamista tarpeen päivittää? Voit hyödyntää ehdotuksen laatimisessa seuraavaa muistilistaa:

  • Onko kyseistä osaamista jo tutkintorakenteessa? Tarkastele ePerusteet-järjestelmässä olevia tutkinnon perusteita ja kohdista ehdotuksesi tutkintoon tai tutkinnon osiin, joita ehdotuksesi koskee.
  • Jos ehdotuksesi koskee tutkintorakenteessa jo olevaa tutkintoa, voit tarkistaa onko kyseisen tutkinnon perusteiden uudistaminen parhaillaan käynnissä ja pyytää huomioimaan ehdotuksesi uudistuksen yhteydessä.  
  • Sopisiko osaaminen yhteisten tutkinnon osien sisältöihin tai kaikille yhteiseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi?
  • Jos osaamista vastaavaa tutkintoa ei ole tutkintorakenteessa, tarkista onko osaamisen hankkimiseen olemassa tutkinnon osa tai osia. ePerusteet-palvelussa myös yksittäisten tutkinnon osien etsiminen hakusanoilla on mahdollista. 
  • Jos kyseistä osaamista ei ole tutkintorakenteessa, ja kyseessä olisi kokonaisen tutkinnon tai osaamisalan laajuinen koulutus, pohdi mille koulutusalalle ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen tasolle ehdottamasi koulutus sijoittuisi.

Kerro ehdotuksesi Opetushallitukselle!

Takaisin ylös

Osa tutkintorakenteeseen kuuluvista tutkinnoista on niin kutsuttuja SORA-tutkintoja. Näitä tutkintoja koskevat erityiset säädökset hakeutumisesta ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta. SORA-sana on vakiintunut ammatillisen koulutuksen käyttöön, ja sillä tarkoitetaan "ratkaisuja soveltumattomuuteen".

SORA-tutkinnoissa koulutuksen järjestäjä voi pyytää tietoja opiskelijan terveydentilasta ja toimintakyvystä opintoihin hakeutuessa tai niiden muuttuessa opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjä pyytää nähtäväksi rikosrekisteriotteen, jos koulutukseen liittyy olennaisesti alaikäisten kanssa työskentelyä. Sora-tutkinnoissa opiskelijalta voidaan peruuttaa opiskeluoikeus, jos hän vaarantaa toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden ja turvallisuuden.

SORA-säädökset koskevat tutkintoja, joissa koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

 

Liitteet
Takaisin ylös
Päivitetty