Tutkintovientiä toteuttava organisaatio
Laki ammatillisesta koulutuksesta ei ota kantaa tutkintovientiä tekevän organisaation yhtiömuotoon. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on kuitenkin eriyttää valtion rahoittama ammatillinen koulutus tutkintoviennistä ja varmistaa, että rahoitusta koskevat tiedot on merkitty oikein myös tietojärjestelmiin. Tämän vuoksi tutkintoviennissä koulutuksen myyjä ja toteuttaja ovat usein erillisiä yhtiöitä tai kumppaniorganisaatioita.
Myyjällä tulee olla sopimus järjestämisluvan omaavan koulutuksen järjestäjän kanssa, joka vastaa tutkintojen järjestämisestä. Myös koulutuksen toteuttamisen voi tehdä yhteistyönä. Koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa koulutuksen itse tai käyttää yhteistyökumppaneita. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että kouluttajat on perehdytetty niin, että he tuntevat kouluttamansa ammatillisen tutkinnon ja suomalaiset koulutuskäytännöt. Suomalainen koulutuksen järjestäjä on aina vastuussa toteutuksen laadusta, osaamisen arvioinnista ja todistusten antamisesta.
Tutkintoviennin sopimukset ja eettisen toiminnan varmistaminen
Tutkintovientiin, kuten kaikkeen liiketoimintaan liittyy riskejä. Huolellinen sopimusvalmistelu parantaa tilauskoulutuksen laatua sekä ehkäisee epäselvyyksistä aiheutuvia ongelmia tilauskoulutuksen opiskelijoille ja mainehaittoja koulutuksen järjestäjille ja suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että sen solmimat sopimukset eivät anna sijaa epäeettiselle tai lainvastaiselle toiminnalle sen omassa tai yhteistyökumppaneiden toiminnassa. Sopimuksilla turvataan muun muassa koulutuksen järjestäjän oikeudellinen asema ja taloudelliset saatavat. Esimerkiksi saatavat voidaan turvata sopimalla maksuaikataulusta ja mahdollisista vakuuksista. Erityisesti tilauskoulutuksesta sovittaessa koulutuksen järjestäjän on syytä selvittää koulutuksen tilaamisen tarkoitusta.
Tilauskoulutuksen sopimukset (sekä tilaajan ja koulutuksen järjestäjän välillä, että tilaajan ja opiskelijan välillä) vaikuttavat olennaisesti myös opiskelijoiden asemaan ja oikeusturvaan. Sopimuksia solmittaessa pyritään varmistamaan, että tutkintovienti toteutuu kestävästi myös opiskelijan näkökulmasta.
Tutkintoviennin rahoittaminen
Tutkintovienti on koulutuksen järjestäjän liiketaloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla. Toiminta ei saa heikentää koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrättyjen tutkintojen ja koulutuksen järjestämisedellytyksiä Suomessa. Koulutuksen järjestäjän organisoi kaupallisen toiminnan huomioiden toiminnan riskit ja kaupallisen luonteen. Tilauskoulutuksesta ja tutkintokoulutuksesta EU-/ETA-alueen ulkopuolelle ei voi saada perus-, suoritus tai vaikuttavuusrahoitusta. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että valtion rahoittamaa ammatillista koulutusta toteutetaan erillään tutkintoviennistä, joka rahoitetaan erikseen perittävillä maksuilla (L 531/2017, 36 §).
Tutkintokoulutus vs. tilauskoulutus
Tutkintokoulutus kattaa mahdollisuuden tutkinnon osien tai koko tutkinnon suorittamiseen.
Tutkintokoulutuksen järjestämisestä Euroopan talousalueen ulkopuolella säädetään ammatillisen koulutuksen laissa 35 §:ssä ja tilauskoulutuksesta 33 §:ssä.
Tutkintoviennissä tutkintokoulutusta voidaan järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden yksittäisille kansalaisille, jotka maksavat itse koulutuksen. Tutkintokoulutusta järjestetään EU-/ETA-alueen ulkopuolella. Yksittäiselle Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevalle opiskelijalle ei siis voida järjestää maksullista tutkintokoulutusta Suomessa.
Tilauskoulutuksena myytävän tutkintokoulutuksen koulutuspaikkaa ei ole rajattu. Sitä voidaan järjestää joko Suomessa, EU-maissa tai EU-/ETA-alueen ulkopuolisissa maissa. Tilauskoulutusta järjestetään aina opiskelijaryhmille. Tilaajana ja rahoittajana voi olla valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yritys. Tilauskoulutusta voikin tarjota maksullisena esimerkiksi englannin kielellä Suomeen tuleville opiskelijaryhmille.
Tilauskoulutuksessa aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintonsa lähtökohtaisesti tilauskoulutuksena. Tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita tulee informoida siitä, että heidän asemansa poikkeaa muista tutkinto-opiskelijoista.
Tilauskoulutus oppisopimuskoulutuksena
Suomessa tilauskoulutusta voidaan toteuttaa myös oppisopimuskoulutuksena, jolloin opiskelija hankkii osaamista pääosin käytännön työtehtäviä tehden työpaikalla työ- tai virkasuhteessa. Silloin noudatetaan oppisopimuskoulutuksesta annettuja säännöksiä. Näissä tilanteissa selvitetään, tarvitseeko opiskelija opiskelijan vai työntekijän oleskeluluvan. Tilauskoulutuksena käynnistynyt koulutus on näissäkin tapauksissa tilauskoulutusta, eikä sitä saa rahoittaa valtionosuusrahoituksella.
Ulkomaiset tutkinnot ja koulutuksen järjestäjät
Ulkomainen koulutuksen järjestäjä voi järjestää koulutusta suomalaisen tutkinnon perusteen mukaisesti, mutta koulutus ei tuota suomalaista ammatillista tutkintoa. Se edellyttää aina ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa Suomessa.
Opiskelijat voivat suorittaa samanaikaisesti tutkintoviennissä olevaa suomalaista tutkintoa ja kohdemaan koulutusjärjestelmään sisältyvää tutkintoa. Näissä tilanteissa kyse ei ole kaksoistutkinnosta eikä tutkintoja tule kutsua EU- ja ETA-alueen ulkopuolella kaksoistutkinnoksi (englanniksi “joint” tai “double degree”) vaan kyse on kahdesta erillisestä tutkinnosta.