Opiskelija voi hankkia osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä ja joustavasti niitä yhdistellen. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta kutsutaan työelämässä oppimiseksi. Se on aina tavoitteellista ja ohjattua, ja siihen voidaan yhdistää koulutusta esimerkiksi oppilaitoksen opetustiloissa, verkko-oppimisympäristöissä, virtuaalisissa oppimisympäristöissä sekä itsenäisesti opiskellen. Työelämässä oppimisesta sovitaan oppisopimuksella tai koulutussopimuksella.

Jos työelämässä oppiminen tai opiskelijan ottaminen työpaikalle kiinnostaa, ole yhteydessä haluamasi koulutuksen järjestäjän neuvontapalveluun. He neuvovat kaikissa käytännön kysymyksissä ja tarvittaessa ohjaavat toisen koulutuksen järjestäjän palvelujen piiriin, jos eivät itse järjestä juuri sitä koulutusta, josta olet kiinnostunut.

Tarjolla olevia oppisopimustyöpaikkoja voi löytää myös TE-palvelujen avoimista työpaikoista. Työnantajat voivat TE-palvelussa ilmoittaa tarjoamansa oppisopimuskoulutuspaikat. Ne löytää, kun avointen työpaikkojen hakua rajaa valinnalla työn tyypiksi oppisopimus.

Kun opiskelemaan hakeutuva ja työnantaja kohtaavat, koulutuksen järjestäjä toimii kaikissa tilanteissa osaamisen kehittämiskumppanina, joka hoitaa käytännössä opiskelijaksi ottamisen, opintojen suunnittelun ja sopimusten laadinnan sekä koulutukseen liittyvän ohjauksen ja tuen. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opintojen etenemisen seurannasta ja näytön toteuttamisesta.

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjä arvioi työpaikan edellytykset toimia oppimisympäristönä. Arviointi tehdään perustuen niiden tutkintojen perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, joiden kouluttamiseen työpaikkaa suunnitellaan.

Työpaikalta edellytetään, että siellä on järjestettävän koulutuksen ja näyttöjen kannalta

  • riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa
  • tarpeelliset työvälineet
  • ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö.

Samalla arvioidaan työpaikan turvallisuutta opiskelijalle. Työnantajalla tai koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on vastuu opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. 

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta myös työelämässä oppiessaan. Sitä varten työpaikalta nimetään vastuullinen työpaikkaohjaaja. Koulutuksen järjestäjä tukee työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä ja tarvittaessa järjestää koulutusta. Yrittäjälle tehtävässä oppisopimuksessa työpaikkaohjaaja voi olla myös toisesta yrityksestä tai muutoin tehtävään soveltuva henkilö.

Kun työpaikalla on edellytykset toimia oppimisympäristönä, voidaan tehdä oppisopimus tai koulutussopimus.

Takaisin ylös

Työelämässä oppiminen suunnitellaan aina yhdessä opiskelijan, työnantajan edustajan ja koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa osana opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS). 

Lähtökohtana on opiskelijan osaamistarve suhteessa tavoitteena olevaan tutkintoon tai koulutukseen tai tutkinnon osiin. Osaamistarpeen arvioinnissa selvitetään opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen, joka voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi suoritettavaa tutkintoa tai tutkinnon osaa. 

Hankittavan osaamisen osalta suunnitellaan 

  • keskeiset työtehtävät, joissa osaaminen hankintaan, ja niiden ajoittuminen
  • muu osaamisen hankkiminen ja tämän aikataulu, jos työpaikalla hankittavaa osaamista on tarpeen täydentää muissa oppimisympäristöissä hankittavalla osaamisella, esimerkiksi oppilaitoksessa 
  • näyttöjen ajankohdat ja sisällöt
  • tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet. 

Opiskelijalle nimetään vastuullinen työpaikkaohjaaja. 

Suunnittelussa on tärkeää varmistaa, että eri oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden ja opinnoissa eteneminen on mahdollista yksilöllisesti ja joustavasti henkilökohtaisessa tavoiteaikataulussa.

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman se osa, joka koskee kyseistä työpaikkaa, liitetään osaksi oppisopimusta tai koulutussopimusta. 

HOKSin hyväksyvät koulutuksen järjestäjä, opiskelija ja työnantaja sekä muut osaamisen hankkimiseen, osoittamiseen, ohjaus- ja tukitoimiin osallistuvat tahot niiltä osin kuin ne järjestävät koulutusta, näyttöjä tai ohjausta. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. 

Takaisin ylös

Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla. 

Oppisopimusopiskelijan tulee olla vähintään 15-vuotias. Viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle maksetaan palkkaa. Palkkauksen perusteet määräytyvät alan työ- tai virkaehtosopimusten perusteella ja siitä sovitaan työnantajan ja opiskelijan kesken. 

Työantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä katsotaan aiheutuvan työnantajalle kustannuksia. Koulutuskorvauksen maksamisesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kesken. 

Yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessä, jolloin sopijaosapuolina ovat koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä. Tällöin koulutuskorvaus voidaan maksaa toiselle yrittäjälle tai muulle henkilölle, joka toimii opiskelevan yrittäjän ohjaajana neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. 

Oppisopimuskoulutuksena voidaan suorittaa koko ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa tai osia tai tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus. Oppisopimuskoulutuksena ei voida järjestää valmentavaa koulutusta eikä työvoimakoulutusta.

Sopimukset

Kun koulutuksen järjestäjä on todennut työpaikalla olevan edellytykset toimia oppimisympäristönä ja opiskelijalle on yhdessä suunniteltu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) kyseiselle työpaikalle, koulutuksen järjestäjä ja työnantaja tekevät sopimuksen oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Tällä sopimuksella ei voida poiketa siitä, mitä HOKSissa on suunniteltu. Sopimuksessa sovitaan mm.

  • aloitus- ja päättymispäivästä
  • osapuolten tehtävistä
  • koulutuskorvauksesta
  • muista tarpeellisista asioista, kuten koulutuksen järjestäjän ohjauksesta ja tuesta työpaikalle.

Tämän jälkeen työnantaja ja opiskelija tekevät oppisopimuksen, joka on kirjallinen, määräaikainen sopimus työ- tai virkasuhteesta. Oppisopimuksessa sovitaan mm.

  • sopimuksen voimassaoloajasta
  • sovellettavasta työajasta
  • koeajan pituudesta
  • palkkauksen perusteista
  • työ- tai virkasuhteen ehdoista.

Yrittäjän oppisopimuksessa sopijaosapuolina ovat koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä.

Oppisopimuksen liitteeksi tulee liittää opiskelijan HOKS siltä osin kuin se koskee oppisopimusta. 

Monityönantajainen oppisopimus

Tutkinnon osia voi suorittaa eri työnantajilla, jos sellaiseen on todettu tarve ja siitä on sovittu henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Tällöin oppisopimus tehdään joko

  • erikseen jokaisen työnantajan kanssa ja sopimukseen liitetään HOKS vain siltä osin kuin opiskelija on kyseisessä työpaikassa, ja koulutuskorvausten maksamisesta sovitaan jokaisen sopimustyönantajan kanssa tai
  • ns. päätyönantajan kanssa, joka toimii työnantajaa edustavana sopijaosapuolena koko tutkintoa tai kaikkia tavoitteena olevia tutkinnon osia koskien ja joka siirtää työntekijän (opiskelijan) hankkimaan tutkinnon osan/osien osaamista toiselle työnantajalle tai työnantajille käyttäjäyrityksiin. Koulutuskorvauksen maksamisesta sovitaan vain päätyönantajan kanssa, joka voi siirtää maksetun korvauksen edelleen opiskelijaa ohjaavalle toiselle työnantajalle. Opiskelijan siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen oppisopimuksen aikana suunnitellaan aina koulutuksen järjestäjän kanssa, joka arvioi jokaisen työpaikan edellytykset toimia oppimisympäristönä.  

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia. Tuntimäärän voi koota useammalta työnantajalta yhteensä, mutta jokaisen tulee olla tietoinen järjestelystä.

Takaisin ylös

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Opiskelija ei ole työsuhteessa, jonka takia hänelle ei makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.

Koulutussopimukselle ei ole määritelty minimiaikaa, se voidaan tehdä opiskelijan yksilöllisen tarpeen perusteella ja mittaisena.

Koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta ei makseta korvausta työnantajalle. Koulutuksen järjestäjä ja työpaikan edustaja voivat kuitenkin sopia korvauksesta, jos opiskelija on vaativaa erityistä tukea tarvitseva.  

Koulutussopimuksella voidaan suorittaa tutkinnon osa tai osia tai tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus. Sitä voidaan käyttää myös työvoimakoulutuksessa ja vankilaopetuksessa.

Sopimus

Kun koulutuksen järjestäjä on todennut työpaikalla olevan edellytykset toimia oppimisympäristönä ja opiskelijalle on yhdessä suunniteltu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) kyseiselle työpaikalle, koulutuksen järjestäjä ja koulutussopimustyöpaikan edustaja tekevät koulutussopimuksen, joka on määräaikainen sopimus osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.

Vangeille rangaistuslaitoksessa työtoiminnan yhteydessä järjestettävästä osaamisen hankkimisesta sovitaan koulutuksen järjestäjän ja rangaistuslaitoksen edustajan kanssa. 

Koulutussopimuksessa sovitaan mm.

  • aloitus- ja päättymispäivästä
  • osapuolten tehtävistä
  • muista asioista, kuten esimerkiksi opiskelijan työajasta, ruokailujärjestelyistä, työmatkajärjestelyistä, koulutuksen järjestäjän ohjauksesta ja tuesta työpaikalle sekä työpaikkaohjaajan perehdytyksestä.

Koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan HOKS siltä osin kuin se koskee koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta. HOKsista tulee ilmetä mm. ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen.

Koulutussopimus annetaan tiedoksi opiskelijalle. Opiskelija osallistuu koulutussopimuksen hyväksymiseen hyväksymällä sitä koskevan HOKSin. 

Koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on velvollisuus seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä ja raportoida siitä koulutuksen järjestäjälle.

Takaisin ylös

Tutkinnon osien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. 

Jos työpaikalla, jossa opiskelija on oppimassa, on edellytykset näytön järjestämiseen, tilaisuus suunnitellaan yhdessä oppisopimustyönantajan tai koulutussopimuskoulutusta tarjoavan työpaikan edustajan kanssa ja kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).

Näyttö tulee järjestää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelijan katsotaan saavuttaneen ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet. Opiskelija voi osallistua näyttöön osaamisen hankkimistavasta riippumatta. 

Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön toteuttamisesta. Näyttö toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla ja tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten, kuin Opetushallituksen tutkinnon perusteissa määrätään. 

Osaamisen arvioivat koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa, joista toinen on työelämän edustaja ja toinen opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. 

Arvioijilla tulee olla 

  • riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen 
  • riittävä perehtyneisyys arviointiin
  • riittävä perehtyneisyys suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin.

Arvioijat eivät saa olla esteellisiä suhteessa opiskelijaan, esimerkiksi läheinen tai erityisen hyödyn tai vahingon saaja. 

Koulutuksen järjestäjä perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin. 

Takaisin ylös

Jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle koulutuskorvausta siten kuin siitä on sovittu oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevassa sopimuksessa. Koulutuskorvauksesta, sen suuruudesta ja maksuaikataulusta, tulee aina sopia oppisopimuskohtaisesti. Jos kustannuksia ei aiheudu, sopimuksessa sovitaan, ettei korvausta makseta. 

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi:

  • tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
  • opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
  • opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

Koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta ei makseta korvausta työnantajalle. Koulutuksen järjestäjä ja työpaikan edustaja voivat kuitenkin sopia korvauksesta, jos opiskelija on vaativaa erityistä tukea tarvitseva.   

Takaisin ylös

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen aikana:

  • ansiomenetyksen korvauksena päivärahaa 15 euroa päivältä;
  • perheavustusta 17 euroa päivältä, jos opiskelijalla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi;
  • majoituskorvausta 8 euroa päivältä, jos koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuva osaamisen hankkiminen järjestetään opiskelijan kotikunnan ja oppisopimustyöpaikan sijaintikunnan ulkopuolella ja osaamisen hankkiminen edellyttää yöpymistä.

Maksut perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen 679/2017.

Ansionmenetyksen korvaus maksetaan vain, jos työnantaja ei maksa näiltä päiviltä palkkaa. Palkkauksen perusteista sovitaan oppisopimuksessa.

Takaisin ylös

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta kaikissa eri oppimisympäristöissä, myös työelämässä oppiessaan. 

Työpaikalta nimetään opiskelijalle vastuullinen työpaikkaohjaaja. Koulutuksen järjestäjä tukee työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä ja tarvittaessa järjestää koulutusta. Yrittäjälle tehtävässä oppisopimuksessa työpaikkaohjaaja voi olla myös toisesta yrityksestä tai muutoin tehtävään soveltuva henkilö.

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä koulutuksen aikana. Palautteella ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Koulutuksen aikana palautetta antavat vastuullinen työpaikkaohjaaja ja opetukseen osallistuvat opettajat sekä muut ohjaus- ja tukitahot. 

Ohjaan.fi -palvelussa on kaikille avoimesti verkkomateriaalia työpaikkaohjauksen itseopiskeluun, perehdytykseen ja tukeen.

Takaisin ylös

Kaikella tavoin hankittua osaamista voidaan hyödyntää koulutuksessa, jos se vastaa suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Esimerkiksi kesätyössä hankittu osaaminen voidaan liittää osaksi koulutusta. Koulutuksen järjestäjä tunnistaa ja tunnustaa hankitun osaamisen.

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. Koulutuksen järjestäjän tulee valvoa esimerkiksi oppisopimuksia siten, ettei niissä ole lainsäädännön vastaisia tai kohtuuttomia ehtoja mm. palkkaan liittyen. 

Takaisin ylös