Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen, lainsäädäntöön perustuva velvollisuus huolehtia työn ja työolosuhteiden turvallisuudesta. Toiminnanjärjestäjän pääasiallista määräysvaltaa käyttävänä edustajana toimii päiväkodin johtaja tai rehtori.
Kuvituskuva, opiskelija mittaa puuta
Kuva: Satu Haavisto

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjän on laadittava suunnitelma, valittava ja mitoitettava toimenpiteet sekä toteutettava ohjelma työolojen turvallisuuden edistämiseksi ja parantamiseksi. Järjestäjän tulee jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta samoin kuin seurattava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työsuojelun tavoitteet ja sisältö

Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkea työhön, työympäristöön ja työoloihin sekä henkilöstöön liittyvää toimintaa.

Työsuojelun tavoitteena on

  • taata työntekijän/opiskelijan terveys ja turvallisuus
  • ehkäistä ja torjua ennalta työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia fyysisen ja henkisen terveyden haittoja
  • ylläpitää ja edistää työntekijän/opiskelijan fyysistä ja henkistä terveyttä, työkykyä sekä työhyvinvointia
  • varmistaa, että niin fyysinen kuin psykososiaalinen työympäristö ovat kunnossa sekä soveltuvat työhön ja opiskeluun tekemiselle sekä
  • tukea työn, opiskelun tai muun toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta

Työympäristöön kuuluu

1. Välitön fyysinen työympäristö

  • työ- ja opiskeluympäristön rakenteet ja työtilat
  • tilajärjestelyt
  • työssä / opiskelussa käytettävät laitteet, koneet ja työvälineet sekä työkalut
  • työssä / opiskelussa käytettävät kemialliset aineet sekä
  • käytettävät työmenetelmät ja – tekniikat

2. Psykososiaalinen työympäristö

  • työn / opiskelun organisointi
  • toimintatavat
  • työn / opiskelun kuormittavuus
  • vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot
  • työyhteisön ja opetustilanteen johtaminen

Ennakoiva ja korjaava toiminta

Ennakoiva työsuojelutoiminta on työturvallisuutta koskevien säädösten, määräysten, normien antaman tiedon soveltamista eri tilanteissa. Ennakoivassa työsuojelussa työsuojelun vaatimukset pyritään ottamaan huomioon jo ympäristön rakenteiden, tilojen, tilajärjestelyjen ja työpisteiden sijoittelun sekä käyttöön otettavien työ- ja opetusmenetelmien suunnitteluvaiheessa. Työsuojelutoiminta on ennakoivaa haluttaessa pitää yllä henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen ja käytännön kokemusten hyödyntäminen on myös ennakoivaa työsuojelua.

Korjaava toiminta on havaittujen ongelmien ja vaaratekijöiden aktiivista poistamista. Korjaavaa toimintaa tarvitaan viipymättä, kun on tapahtunut henkilövahinko tai aineellinen vahinko tai tapahtuman on aiheuttanut häiriötä työssä / opiskelussa. Korjaavaan toimintaan ryhdytään myös, kun olosuhteissa tai tiloissa todetaan puutteita, ongelmia tai uudistustarpeita. Korjaava toiminta voi käynnistyä työpaikkatarkastuksesta tai – selvityksestä. Jokaisen toimintayksikössä olevan henkilön velvollisuuteen kuuluva ongelmista ilmoittaminen ja aloitteen tekeminen voi johtaa korvaavaan toimintaan.

Työpaikoilla on toteutettava jatkuvasti ja samanaikaisesti sekä ennakoivaa että korjaavaa työsuojelutoimintaa.

Vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi

Työturvallisuuslain 10 § edellyttää järjestäjän selvittävän ja tunnistavan työn ja toiminnan osalta järjestelmällisesti työstä, työtilasta, -ympäristöstä ja -olosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Ensisijaisesti järjestäjän on pyrittävä poistamaan esiin tulleet ongelmat. Mikäli niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden / opiskelijoiden turvallisuudelle ja terveydelle sekä arvioitava vaarojen suuruus ja riskit ja arvioinnin tiedot tulee pitää ajantasaisena. Toimintayksiköissä on ryhdyttävä toimiin vaarojen poistamiseksi sekä riskien pienentämiseksi.

Toimintojen organisointi ja johtaminen

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen, lainsäädäntöön perustuva velvollisuus huolehtia työn ja työolosuhteiden turvallisuudesta. Järjestäjälle kuuluu myös opetustyössä käytettävissä olevia voimavaroja ja jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä toiminnan ohjaus- ja tietojärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu. Järjestäjän pääasiallista määräysvaltaa käyttävänä edustajana koulussa toimii rehtori tai päiväkodin johtaja. Rehtori tai päiväkodin johtaja sekä henkilöstö päättävät työ- ja opiskelutiloista, työympäristöistä, käytettävistä työaikajärjestelyistä, käytettävistä menetelmistä ja välineistä. Järjestäjän päätösvalta merkitsee laaja-alaista vastuuta.

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjän työsuojeluorganisaatio muodostuu järjestäjän nimeämästä työsuojelupäälliköstä, työntekijöiden ja toimihenkilöiden (opettajat ja muu henkilöstö) edustajikseen 4-vuotiskausiksi valitsemista työsuojeluvaltuutetuista ja heidän varavaltuutetuista, työskentelypaikkakohtaisesti (esimerkiksi koulu) valituista työsuojeluasiamiehistä sekä työsuojelutoimikunnasta tai yhdistetystä yhteistyöelimestä. Koulun oma työsuojelu- ja yhteistoimintaorganisaatio on järjestetty siksi, että jokaisella olisi mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikkansa asioihin.

Työsuojelupäällikkö

Työsuojelupäällikkö on työsuojeluyhteistoiminnasta vastaava, työnantajan nimeämä edustaja. Hänen tehtävänään on koordinoida ja kehittää koko työpaikan työsuojeluyhteistoimintaa kiinteässä yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden, erityisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa.

Työsuojelutoimikunta

Työsuojelutoimikunta on työpaikan työnantajan nimeämistä sekä henkilöstön valitsemista edustajista koostuva työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioita käsittelevä edustuksellinen yhteistyöelin. Sen tehtävänä on muun muassa käsitellä valvontalain (44/2006) 26 §:n sekä kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (4.3.2008) 3 §:n mukaiset, yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat. Koulutuksen järjestäjän oppilaitokset muodostavat yleensä yhden työpaikan, jossa on käytännössä yksi työsuojelutoimikunta. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut ovat pääsääntöisesti työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työsuojelutoimikunta voi olla yhdistetty myös yhteistoimintaa edistävään toimikuntaan.

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutettu edustaa koko työpaikan (koulutuksen järjestäjän oppilaitokset) työntekijöitä käsiteltäessä yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita työantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallistumisen tarpeelliseksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Työsuojeluvaltuutettu voi havaitsemiensa ja tietoonsa saamien seikkojen perusteella tehdä perusteltuja ja tarpeen mukaisia kehittämis- ja korjausesityksiä erityisesti toimivaltaiselle työnantajan sijaisena toimivalle esimiehelle (rehtori).

Jos työntekijä havaitsee työpaikallaan puutteita, joita hän ei itse voi korjata, hänen on viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus omalle esimiehelleen (yleensä rehtori). Esimiehen tulee viipymättä ryhtyä tarpeelliseksi katsomiinsa toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi tai korjaamiseksi. Hänen on myös kerrottava toimenpiteistään asiasta ilmoittaneelle henkilölle. Ellei puutteita ilmoituksesta huolimatta korjata, työntekijän tulee ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, joka puolestaan työsuojelupäällikön ja esimiesten kautta selvittää asian kuntoon. Jos asia ei työpaikan omasta toimesta ratkea, puutteista voidaan ottaa yhteyttä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastajiin.

Takaisin ylös