Usein kysyttyä auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta

Mikä on auktorisoidun kääntäjän tutkinto?

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto on Opetushallituksen järjestämä tutkinto, jonka hyväksytysti suorittanut voi saada oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä. Auktorisoinnin myöntää Opetushallituksen yhteydessä toimiva Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Lue lisää auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta.  

Pitääkö minulla olla jokin tietty koulutus tai työkokemus voidakseni osallistua tutkintoon?

Tutkinto on kaikille avoin. On kuitenkin syytä muistaa, että tutkinto on vaativa. Tutkinnossa edellytetään molemmissa tutkintokielissä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa C2, ja siinä osoitetaan ammattimainen auktorisoidun kääntämisen osaaminen. Kääntämisen opinnot, jonkin testattavan erikoisalan tuntemus ja kokemus asiakirjojen kääntämisestä ovat avuksi. Auktorisoidun kääntäjän työtehtävien edellyttämä perehtyneisyys työkielten alueiden kulttuureihin, yhteiskunnallisiin toimintaperiaatteisiin ja normeihin on välttämätöntä.

Tutkintoon on syytä valmistautua huolellisesti lukemalla kaikki suositeltu materiaali. Ks. seuraava kohta.

Miten voin valmistautua tutkintoon?

 Tutkinnossa on hallittava laki auktorisoiduista kääntäjistä (1231/2007) ja valtioneuvoston asetus auktorisoiduista kääntäjistä (1232/2007). Lisäksi kannattaa lukea Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon perusteet 2012.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon perusteiden liitteessä 2 on lueteltu auktorisoituja kääntäjiä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Niihinkin on syytä perehtyä huolellisesti.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) on julkaissut Auktorisoidun kääntäjän ohjeet, joita kääntäjien suositellaan noudattavan. Vaikka ohjeet eivät ole velvoittavat, tutkinnon käännöstehtävässä niiden noudattaminen on suositeltavaa, sillä ohjeet ovat perustana käännöksiä arvioitaessa. Tutkinnon suorittajan kannattaa tutustua myös käännösten arviointiperusteisiin.

Tutkintoon valmistautuessa kannattaa tutustua vanhoihin tutkintotehtäviin. Esimerkin auktorisoidun kääntäjän ammatinharjoittamisessa tarvittavaa taitoa testaavan osion (aukt1) monivalintatehtävistä näet osiosta auktorisoidun kääntäjän tutkinto, kohdasta Monivalintatehtävä.

Millainen tutkinto on ja milloin on seuraava tutkinto?

Tutkinnon sisältö on kuvattu osiossa auktorisoidun kääntäjän tutkinto.
Tutkinto järjestetään kerran vuodessa marraskuun puolivälissä. 
Katso seuraavan tutkinnon ajankohta yllä mainitusta osiosta. 

Voinko suorittaa tutkinnon missä tahansa kieliparissa?

Lain mukaan toisen kielistä tulee olla kotimainen kieli (suomi, ruotsi tai inarin-, koltan- tai pohjoissaame). Tutkinnon voi suorittaa myös kotimaisten kielten välillä. Yhdellä tutkintokerralla tutkinto voidaan suorittaa vain yhteen suuntaan, esimerkiksi arabiasta suomeen. Jos kääntäjä haluaa oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä myös suomesta arabiaan, hänen on suoritettava uusi tutkinto.

Tutkintokielessäni käytetään muita kuin latinalaisia kirjaimia. Voinko tuoda tutkintotilaisuuteen oman tietokoneeni tai näppäimistöni?

Tutkinnossa ei voi käyttää omia tietokoneita. Tutkinnossa käytetään tutkintopaikan tietokoneita, joihin tutkintopaikan järjestäjä huolehtii tarvittavien kielten tekniset valmiudet. Omien näppäimistöjen mahdollisesta tuomisesta ym. erityistarpeista sovitaan tutkintopaikan järjestäjän kanssa.

Voinko perua osallistumiseni tutkintoon?

Jos olet ilmoittautunut tutkintoon ja osallistumisesi peruuntuu sairastumisen tai vastaavan takia, ilmoita asiasta Opetushallitukseen. Tällöin tutkintomaksusi palautetaan.

Mitä tarkoitetaan käännöstieteen opinnoilla, jotka vaaditaan auktorisoidun kääntäjän oikeuden hakemiseen opintojen perusteella?

Käännöstieteen opinnot ovat kääntämisen teoreettisia ja käytännöllisiä korkeakouluopintoja.

Auktorisoidun kääntäjän oikeuksien hakeminen edellyttää, että auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa (1231/2007) mainitut vähintään 60 opintopisteen laajuiset käännöstieteen opinnot ja niihin sisältyvät vähintään 6 opintopisteen auktorisoidun kääntämisen opinnot on kaikki suoritettu 120 opintopisteen laajuisessa filosofian maisterin tutkinnossa eli että ne ovat sijoittuneet kokonaan maisteriopintoihin. Kandidaatin tutkintoon sijoittuneita suorituksia ei huomioida.

Käännöstieteen opinnoiksi katsotaan kääntämisen ja tulkkauksen pääaineen, suuntautumisvaihtoehdon, tutkinto-ohjelman tai maisteriohjelman opinnot. Maisteriopinnoissa suoritetuiksi käännöstieteen opinnoiksi luetaan myös pro gradu -tutkielma. Vaadittavien käännöstieteen opintojen on ehdottomasti sisällyttävä filosofian maisterin tutkintoon. Niitä ei voida suorittaa täydentävästi maisterintutkinnon tutkintotodistuksen myöntöpäivämäärän jälkeen.

Mitä ovat mainitut kuuden opintopisteen auktorisoidun kääntämisen opinnot?

Vähintään kuuden opintopisteen laajuisten auktorisoidun kääntämisen opintojen pitää olla nimenomaan auktorisoidun kääntämisen opintoja, eli sisältää auktorisoidun kääntäjän ammattivalmiusosio ja auktorisoidun kääntämisen käännösharjoituksia. Esimerkiksi asiakirjakurssi tai asiakirjojen kääntämisen kurssi eivät riitä. Auktorisoidun kääntämisen opintojen on sisällyttävä filosofian maisterin tutkintoon.

Käännöstiede ei ole pääaineeni. Voinko silti hakea auktorisoidun kääntäjän oikeutta?

Kyllä, mutta myös käännöstieteen sivuaineopintojen tulee muodostaa maisterin tutkinnossasi tiedekunnan/oppiaineen vahvistama vähintään 60 opintopisteen kokonaisuus. Hakija ei voi itse koostaa yksittäisistä opintojaksoistaan kyseistä kokonaisuutta. Sitä ei tee myöskään Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta.

Kaikkiin tutkintoihin pätee, että vähintään 60 opintopisteen laajuisten käännöstieteen opintojen ja niihin sisältyvien vähintään 6 opintopisteen laajuisten auktorisoidun kääntämisen opintojen on sijoituttava maisterivaiheen opetusohjelmaan eli ei kandidaatin tutkintoon.

Miten haen auktorisoidun kääntäjän oikeutta korkeakouluopintojen perusteella?

Tulosta ja täytä hakemuslomake (alla). Lähetä se liitteineen Opetushallitukseen Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnalle.

Kirjaamo
Opetushallitus
PL 380, 00530 HELSINKI

Lomakkeen liitteeksi tarvitset korkeakoulutodistuksen ja opintosuoritusotteen oikeaksi todistetut kopiot, jotka voit hankkia korkeakoulusi opintotoimistosta tai julkiselta notaarilta.

Varmista, että todistuksessa tai opintosuoritusotteessa näkyy erillinen merkintä siitä, että olet suorittanut auktorisoinnin hakemiseen vaadittavat opinnot. Pelkkä opintosuoritusotteen kurssiluettelo ei riitä.

Liitä hakemukseen myös Digi- ja väestötietovirastosta (entinen maistraatti) hankkimasi ote väestötietojärjestelmästä. Hakemusta ei käsitellä lautakunnan kokouksessa ennen kuin hakemuksessa on kaikki tarvittavat liitteet.

Voinko hakea oikeutta mihin tahansa kielipariin?

Maisterin tutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta toimia auktorisoituna kääntäjänä vain käännöstieteen opintoihinsa sisältyneessä työkieliparissa ja vain siinä kieliparin suunnassa, jossa auktorisoidun kääntämisen käännöskurssi on suoritettu.

 Miten hankin auktorisoidun kääntäjän leiman?

Leima teetetään itse. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta on päättänyt leiman muodosta ja tekstistä. Leiman teksti on kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi, koska auktorisoidun kääntäjän tutkintojärjestelmä on kansallinen. Lisätietoa leimasta löydät osiosta Kääntäjien auktorisointi, otsikolla Auktorisoidun kääntäjän leima.

Olen suorittanut käännöstieteen korkeakoulututkintoni ulkomailla. Voinko hakea auktorisoidun kääntäjän oikeutta osallistumatta tutkintoon?

Et voi. Sinun täytyy osallistua auktorisoidun kääntäjän tutkintoon, sillä ulkomailla suoritettua käännöstieteen tutkintoa ei voida huomioida.

Salassapito alihankintasuhteissa käännöstoimiston ja auktorisoidun kääntäjän välillä

Salassapitovelvollisuus on keskeinen osa auktorisoitujen kääntäjien järjestelmää. Se on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että auktorisoidut kääntäjät kääntävät usein asiakirjoja, joihin sisältyy henkilötietoja, liikesalaisuuksia ja muita salassa pidettäviä tietoja. Salassapitoon liittyviin kysymyksiin onkin suhtauduttava auktorisoidun kääntämisen yhteydessä hyvin vakavasti. Auktorisoidun kääntäjän salassapitovelvollisuudesta säädetään auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 19 §:ssä, ja rangaistus sen rikkomisesta tuomitaan rikoslain mukaan.

Auktorisoidun kääntäjän on huolehdittava salassapidosta omassa toiminnassaan

Auktorisoitu kääntäjä ei saa luvattomasti ilmaista sivulliselle mitään, mitä on saanut tehtävässään tietoonsa. Tämä on pidettävä mielessä myös tietoa hakiessa ja käännöstyön kannalta oleellisia yksityiskohtia tarkastaessa. Salassa pidettäviin tietoihin kuuluu myös käännöksen tilaajan ja auktorisoidun kääntäjän välinen asiakassuhde. Kääntäjän on käsiteltävä asiakirjoja ehdottoman luottamuksellisesti ja huolehdittava tietosuojasta ja tietoturvasta asianmukaisella tavalla.

Auktorisoidun kääntäjän on noudatettava toiminnassaan myös Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen 2016/679 (GDPR) säännöksiä.

Voiko auktorisoituja käännöksiä tehdä käännöstoimiston kautta?

Auktorisoidun kääntäjän salassapitovelvollisuudesta säädetään auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain 19 §:ssä, jonka sanamuoto on seuraava:

”Auktorisoitu kääntäjä ei saa luvattomasti ilmaista sivulliselle eikä käyttää omaksi hyödykseen, mitä hän tässä tehtävässään on saanut tietoonsa.”

Kiellettyä on toisin sanoen auktorisoidun kääntäjän työssä saatujen tietojen ilmaiseminen 1) luvattomasti ja 2) sivulliselle.

Käännöstoimiston ja sen henkilökuntaan kuulumattoman auktorisoidun kääntäjän välillä on kyse alihankintatilanteesta, jossa käännöstä tarvitseva henkilö (tilaaja) tekee sopimuksen käännöstoimiston kanssa, joka vuorostaan tekee sopimuksen kääntäjän kanssa.

Tilaaja toimittaa käännettävän asiakirjan omasta aloitteestaan käännöstoimistolle, jolta kääntäjä sen saa. Käännöstoimisto ei siten ole asiassa sivullinen, vaan tilaajan itsensä valitsema sopimuskumppani.

Auktorisoidun kääntäjän salassapitovelvollisuus ei siis estä kääntäjää keskustelemasta käännöksestä käännöstoimiston kanssa tai toimittamasta käännöstä käännöstoimistolle, koska käännöstoimisto ei ole asiassa sivullinen. Tällainen ei myöskään ole tietojen luvatonta luovuttamista, koska tilaaja on alun perin toimittanut käännettävät asiakirjat (eli ”tiedot”) käännöstoimistolle itse niin, että ne olivat käännöstoimiston tiedossa jo ennen kuin kääntäjä ne sai. Kaikki osapuolet toimivat tilanteessa luvallisesti, tekemiensä sopimusten mukaan, eikä tietoja luovuteta oikeudettomasti ulkopuolisille.

Alihankintatilanteessa auktorisoidun kääntäjän ja käännöksen tilaajan (”loppuasiakkaan”) välillä ei ole suoraa sopimussuhdetta. Tilaaja on käännöstoimiston asiakas ja käännöstoimisto kääntäjän asiakas. Käännöstoimisto ei mahdollisesti halua tai edes saa luovuttaa asiakkaansa osoite- ja muita tietoja kääntäjälle. Kaikkien osapuolten suostumuksella on toki mahdollista esimerkiksi ajan säästämiseksi sopia, että kääntäjä postittaa käännöksen suoraan tilaajalle, mutta useimmiten käytäntönä on, että kääntäjä toimittaa käännöksen omalle toimeksiantajalleen eli käännöstoimistolle.

Myös käännöstoimiston on huolehdittava tietojen salassapidosta

Auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa säädettyä salassapitovelvollisuutta sovelletaan vain auktorisoituihin kääntäjiin. On kuitenkin tärkeää, että myös käännöstoimisto käsittelee korostetun huolellisesti asiakirjoja, joista tarvitaan auktorisoitu käännös. On selvää, ettei projektikoordinaattori esimerkiksi saa lähettää käännettävää asiakirjaa ”tutustuttavaksi” laajalle kääntäjäjoukolle. Heistä kuitenkin valikoituu käännöksen laatijaksi vain yksi kääntäjä, jolla salassapitovelvollisuus lain mukaan on.

Selvyyden vuoksi käännöstoimisto voi tehdä sopimuksen asiakirjojen luovuttamisesta ja salassapidosta asiakkaansa eli käännöksen tilaajan ja alihankkijansa eli kääntäjän kanssa.

Salassapitoon liittyvät kiinteästi myös tietoturvakysymykset. Kaikkien asiakirjoja käsittelevien tahojen on syytä huolehtia riittävästä tietoturvan tasosta. Edellä mainittuihin sopimuksiin voidaan sisällyttää myös tietojen turvallista käsittelyä koskevia ehtoja.

Milloin tarvitsen auktorisoidun käännöksen ja millä kielellä?

Auktorisoitua käännöstä tarvitaan yleensä viranomaisten käyttöön, esimerkiksi viranomaismenettelyyn tai tuomioistuinkäsittelyyn.

Jotkin Euroopan unionin jäsenvaltioissa annetut yleiset asiakirjat kelpaavat muissa EU-jäsenvaltioissa ilman auktorisoitua käännöstä, jos viranomainen liittää niihin monikielisen ns. vakiolomakkeen. Ks. tarkemmin ylempänä oleva kohta ”Mistä asiakirjoista ei Euroopan unionissa tarvita auktorisoitua käännöstä?”

Miten löydän auktorisoidun kääntäjän?

Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta pitää Opetushallituksen verkkosivuilla rekisteriä auktorisoiduista kääntäjistä.

Lainsäädännöllisistä syistä Opetushallitus ei voi toistaiseksi julkaista verkkosivuillaan kääntäjien kaikkia yhteystietoja.

Auktorisoitujen kääntäjien rekisteristä voit etsiä kääntäjää sukunimen tai kieliparin perusteella. Lähettämällä rekisteristä löytyvät tiedot sähköpostiosoitteeseen  auktoris.lautakunta [at] oph.fi saat paluuviestinä kääntäjän tarkemmat yhteystiedot.

Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilla on rekisteri, josta löytyy suoraan SKTL:n jäsenistön yhteystietoja ja tietoja esimerkiksi erikoisalaosaamisesta. Muista valita hakukoneessa vaihtoehto Auktorisoidut kääntäjät.

Miten voin varmistua siitä, että käyttämäni kääntäjä on auktorisoitu kääntäjä?

Asian voi tarkistaa Opetushallituksen verkkosivuilta auktorisoitujen kääntäjien rekisteristä.

Osa kääntäjistä ei ole antanut lupaa julkaista tietojaan julkisessa rekisterissä. Jos etsimäsi kääntäjän nimeä ei löydy, voit tiedustella tilannetta sähköpostitse osoitteesta auktoris.lautakunta(at)oph.fi 

Onko kaikissa laillisesti pätevissä käännöksissä leima?

Auktorisoidut kääntäjät voivat halutessaan vahvistaa käännöksensä leimalla, mutta se ei ole lain mukaan pakollista. Leima tai leiman puute ei siis yksinään vielä kerro, onko käännös laillisesti pätevä vai ei. Sen sijaan kaikissa laillisesti pätevissä käännöksissä on kääntäjän vahvistus.