Väkivallan ehkäiseminen ja turvallisuutta edistävät toimintamallit

Väkivaltaa ennaltaehkäistään ja väkivallan lieviinkin muotoihin kuten uhkailuun, puututaan aina nopeasti.

Turvallisuutta rakennetaan yhteisesti johdon ja henkilöstön kesken oppilaita/opiskelijoita laajasti ja yhdenvertaisesti mukaan ottaen. Järjestyssäännöt, turvallisuutta edistävät toimintamallit ja -tavat käsitellään, valitaan ja päätetään yhdessä. Turvallisuutta edistetään ja väkivaltaa ehkäistään opetusryhmien ennakoivalla ja hyvällä suunnittelulla. Turvallisuutta edistetään myös opettajien pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuilla. Myös turvalliset oppimisympäristöt ja –rakennukset sekä pihat ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä.

Turvallisuuden johtaminen, opetusjärjestelyjen hyvä suunnittelu ja tilanteiden ennakointi ehkäisevät väkivaltaa. 

Turvallisuuden puutteista keskustellaan tarvittaessa rehtorin tai johtajan kanssa, jolla on kokonaisvastuu koulun, oppilaitoksen tai varhaiskasvatuspalvelujen turvallisuudesta. Johtajilla ja esihenkilöillä on vastuu tavoitteiden toteutumisesta, sekä toiminnan kehittämisestä ja toimintatapoihin tehtävistä muutoksista. 

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten varhaiskasvatuksen palveluissa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä perheissä suhtaudutaan väkivaltatekoihin, lieviin pahoinpitelyihin tai väkivallalla uhkailemiseen.

Asenteet ja arvot vaikuttavat viime kädessä jokaisen ammattilaisen ja huoltajan toimintaan, ja siihen, ohitammeko väkivaltatilanteen vai puutummeko siihen, ja vaadimmeko tarvittaessa muutosta tapaan suhtautua lasten ja nuorten välisiin yhteydenottoihin.  

Kasvatuksessa ja koulutuksessa väkivallan ehkäisyä ovat:  

• turvallisuuden johtamisen käytänteet, kuten yhdessä sovitut toimintatavat turvallisuuden varmistamiseksi opetuksessa ja työpäivän aikana, sekä joustavat opetuksen järjestelyt  
• tiedolla johtaminen, kuten turvallisuutta ja väkivaltaa koskevien tietojen kerääminen, tulosten analysointi ja johtopäätösten tekeminen kehittämistoimenpiteistä, sekä toimenpiteiden toteutus 
• tasa-arvoinen, yhdenvertainen, oikeudenmukainen ja jokaista arvostava kaikkien kohtelu oppimisyhteisössä 
• järjestyssääntöjen ja muiden toimintamallien ja –tapojen valitseminen, käsittely ja niistä päättäminen yhdessä 
• jokaisen lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen sekä tuen huomioiminen opetuksessa sekä työpäivän ja opetuksen rakenteissa  
• työrauhan tukeminen puuttumalla opetusryhmässä toimimisen ongelmiin varhain ja lapsen edun mukaisesti sekä muuttamalla opetuksen järjestelyjä tarvittaessa 
• opettajien ja muun henkilöstön, lasten/oppilaiden/opiskelijoiden sekä vanhempien/huoltajien ja heidän edustajiensa osallistuminen turvallisuutta ja hyvinvointia edistävien ja väkivaltaa ehkäisevien toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen  
• suunnitelmallinen henkilöstön turvallisuus- ja hyvinvointiosaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen, sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen väkivallan ehkäisyssä, siihen puuttumisessa ja tapausten seurannassa 
• henkilöstön perehdyttäminen ja sen toteutumisen seuranta 
• vuorovaikutteinen ja varhainen yhteistyö vanhempien/huoltajien ja heidän edustajien kanssa 
• yhteistyö lasten ja nuorten turvallisuutta ja hyvinvointia tukevien tahojen kanssa (neuvola- ja opiskeluhuoltopalvelut, terveydenhuolto, lastensuojelu ja muu sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi ja järjestöt) 
• rakennuksen ja pihan suunnittelu sekä korjaaminen turvallisuutta edistäväksi ja kiusaamista ehkäiseväksi. 

Väkivallan torjunnassa lapsen ja nuoren ikäkauden ja kehityksen huomioiminen on tärkeää. Ihmisen aivojen kehittyminen jatkuu noin 25-vuotiaaksi. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen (sosiaalisten taitojen) harjoittelu jatkuu koko lapsuuden ajan. Taitoja voi ja pitää harjoitella, ja niitä opitaan tavoitteellisesti varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, sekä myöhemminkin koulutuksessa. Väkivaltaisesti tai aggressiivisesti käyttäytyvien lasten varhaislapsuudessa saatu ohjaus ja tuki tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä tunnesäätelyyn ehkäisee myöhempää väkivaltaista käytöstä. Lapsen ja nuoren väkivaltaisen käytöksen rajoittamisessa ja torjumisessa keskeistä ovat yhtenäiset ja johdonmukaiset toimintatavat sekä yhteistyö huoltajien kanssa. On tärkeää ymmärtää hyvien vuorovaikutustaitojen, käytöstapojen ja muita huomioivien toimintatapojen yhteys turvallisuuteen.

Lasten oikeuksien sopimus velvoittaa kaikkia lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä pitämään huolta siitä, että lasta ja nuorta suojataan kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä. Laista on suojattava myös laiminlyönniltä, välinpitämättömältä, huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa, tai kenen tahansa muun hoidossa tai vastuulla. 

Koulussa ja varhaiskasvatuspalveluissa tärkeää tiedottaa lasten ja nuorten oikeuksista kaikille lasten ja nuorten huoltajille. Perheiden sisäisissä käytännöissä ja niiden jatkumisessa voi olla kyse tiedon puutteesta lapsen oikeuksista. 

Varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten tulisi kyetä myös estämään väkivaltaistuneitten asenteitten syntyminen.  Väkivaltaa hyväksyvän “me vastaan ne” asenteen takana on useita tekijöitä, kuten huolenaiheita, mustavalkoisia ajattelumalleja, epävarmuutta ja muita negatiivisia tunteita sekä ennakkoluuloisia asenteita.  Näiden kaikkien kehittymiseen voidaan vaikuttaa antamalla lapsille ja nuorille turvallinen mahdollisuus tulla kohdatuksi ja kuulluksi, sekä tarjoamalla tukea ajatusten ja tunteiden jäsentämiseen. 

Vastakkainasettelujen ja polarisaation purkaminen, sekä yhteenkuuluvuuden tunteen luominen oppilaiden ja opiskelijoiden keskuudessa ovat tehokkaita keinoja väkivallan ennaltaehkäisyssä.   

Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa työskentelee opiskeluhuoltoryhmä. Tämä ryhmä vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista koulussa tai oppilaitoksessa. Ryhmään osallistuvat rehtorin ja johtajan, opettajien ja muun henkilöstön lisäksi ja oppilaiden ja opiskelijan edustajat, huoltajien edustajat sekä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan kuuluu suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet oppilaiden ja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Lisäksi kuvataan esimerkiksi toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan ja opiskelijan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin.  Yhteistyö huoltajien ja muiden viranomaisten kanssa on tärkeää kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- ja väkivaltatilanteiden lopettamiseksi.