Väkivallan määrittely ja lainsäädäntö

Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa lasten, nuorten ja yhteisön turvallisuus on koko henkilöstön vastuulla. Oppimisyhteisöjen toimintakulttuurin ja johtamisen pitää edistää turvallisuutta ja kehittää yhteisöllisyyttä.  

Opettaja vastaa kunkin lapsi-, oppilas- ja opiskelijaryhmän turvallisuudesta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori/johtaja vastaa työpäivän turvallisuudesta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori/johtaja sekä kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta väkivallan ehkäisystä, väkivaltatilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta.    

Lasten, oppilaiden sekä opiskelijoiden osallistuminen oppimisyhteisön ja -ympäristön rakentamiseen edistää turvallisuutta ja hyvinvointia. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän täytyy määritellä järjestyssäännöt (tai sovellettavat järjestysmääräykset), joilla edistetään koulun tai oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.    

Lapset, oppilaat ja opiskelijat eivät toiminnallaan saa vaarantaa toistensa, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.  Oppilaan/opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti järjestyssääntöjen edellyttämällä tavalla. Kouluun tai oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty, tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.  

Jos väkivaltaa ilmenee, tai sitä epäillään tapahtuneen oppimisympäristössä, -yhteisössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen opettajalla, rehtorilla ja varhaiskasvatuksen johtajalla velvollisuus ilmoittaa siitä väkivallan uhrin ja väkivallan tekijän huoltajille (tai muulle lapsen lailliselle edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee väkivallan kohteena olevaa lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa, sekä epäiltyä tekijää.   

Kasvatuksen ja koulutuksen opetushenkilöstöllä on oikeus lapsen (=alle 18-vuotiaan) edun sitä vaatiessa tehdä ilmoitus sosiaalihuoltoon lapsesta tai hänen läheisistään. Tätä eivät salassapitosäännökset saa estää. Velvollisuus tehdä ilmoitus sekä lastensuojeluun että poliisille on silloin, kun on syytä epäillä lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta, tai henkeen tai terveyteen kohdentuvaa rikosta. Lastensuojeluilmoitus pitää tehdä viipymättä aina, kun havaitsee lapsen hoidossa ja huolenpidossa laiminlyöntejä, kun olosuhteet ovat lapsen kehitystä vaarantavat tai kun lapsen käyttäytyminen huolestuttaa. Näin on esimerkiksi silloin, kun oppilas tai alle 18-vuotias opiskelija laiminlyö koulunkäynnin, kantaa ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta, tai oppilaalla tai alle 18-vuotiaalla opiskelijalla on rikoksilla oireilua, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia tai itsetuhoisuutta. Opetushenkilöstö voi myös olla aina tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluun tai poliisiin siten, että lapsi tai nuori ei ole tunnistettavissa.

Opettaja ja rehtori/johtaja käyttävät kurinpitoa ja opetuksen turvaamiseen liittyviä keinoja johdonmukaisesti. Kurinpitoa harkittaessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan tai opiskelijan ikä ja kehitystaso. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on laadittava suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelujen käyttämisestä sekä niihin liittyvistä menettelytavoista. 

Opetuksen/koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan suunnitelma oppilaan/opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Paikalliset turvallisuutta ja hyvinvointia, sekä väkivallan ehkäisyä ja puuttumista koskevat suunnitelmat ja toimintamallit on käsiteltävä oppilaiden/opiskelijoiden sekä huoltajien, tai heidän edustajiensa kanssa. Turvallisuuden puutteista keskustellaan tarvittaessa rehtorin/johtajan kanssa, jolla on kokonaisvastuu koulun, oppilaitoksen tai varhaiskasvatuspalvelujen turvallisuudesta. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin puutteet on korjattava. 

Varhaiskasvatusta ja esiopetusta, perusopetusta sekä lukio- ja ammatillista koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja toteutettaessa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsen kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstö tukee vanhempia/huoltajia heidän kasvatustehtävässään, ja pyrkii tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe ohjataan aina tarvittaessa terveydenhuoltopalvelujen, kuten neuvolapalvelujen ja opiskeluhuoltopalvelujen, sosiaalihuollon sekä lastensuojelun piiriin. Jos koulun tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että oppilaan tai opiskelijan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluita, on hänen viipymättä otettava yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan/opiskelijan kanssa, ja luovutettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. 

Opetuksessa huolehditaan koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Koulun toimintakulttuuria ja johtamista, sekä yhteisöllisyyttä kehitetään jatkuvasti oppivan yhteisön, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä vuorovaikutuksen ja osallisuuden periaatteiden mukaan.

Itsetuntemusta, muiden arvostamista, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä ryhmässä toimisen taitoja ja turvataitoja opetetaan oppilaille 1. vuosiluokalta alkaen.   

Oppimisympäristöt ovat oppimista edistäviä, terveellisiä ja turvallisia. Opetuksen ja koulupäivän aikana ei sallita väkivaltaa missään muodossa, ja kaikkiin väkivaltatilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin oppilasryhmän turvallisuudesta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen.  

Väkivaltaa ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin väkivallan muotoihin puututaan.

Opettajan ja rehtorin tulee ilmoittaa viiveettä tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta väkivallasta, niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen väkivallasta tai sen uhasta muille viranomaisille. Väkivallasta tai väkivallan uhasta, joka koskee oppilaan vapaa-aikaa tai kotioloja, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä. 

Oppilaiden välisestä väkivallasta keskustellaan oppilaiden ja huoltajien kanssa, ja tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja. Lisäksi varmistetaan turvallisuus oppimisympäristössä. Väkivallan toistuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla niin, että väkivaltainen käytös ei jatkossa vaaranna muita oppilaita tai henkilöstöä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön määrän lisäämistä, ryhmien jakamista pienempiin ryhmiin, muutoksia oppimisympäristössä sekä turvaamis- ja kurinpitokeinojen käyttämistä. 

Oppilaan väkivaltaisen käytöksen estämiseen tarvitaan opetusjärjestelyjen ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi usein myös muiden ammattilaisten apua. Väkivaltatilanteissa oppilas ohjataan oppilaan tai huoltajan suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Väkivaltaa voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana.  

Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta väkivallan ehkäisystä, väkivaltatilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä oppilaiden suojaamisesta väkivallalta.  

Oppilaat pääsevät vaikuttamaan turvallisuuttaan koskeviin päätöksiin. Opetuksen järjestäjä kuulee opiskelijakuntaa ennen turvallisuutta koskevien paikallisten suunnitelmien vahvistamista.    

Yhteistyötä kotien kanssa tehdään ennakoiden jo varhaisessa vaiheessa. Huoltajille kerrotaan käytössä olevista väkivallan ehkäisyn toimintatavoista, ja oppilaan oikeudesta käyttää opiskeluhuollon palveluja.  

Väkivaltatilanteisiin puututaan varhain paikallisen toimintamallin mukaisesti. Väkivaltatilanteiden selvittämisessä voidaan käyttää perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia. Kurinpitoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.

Koulutuksessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Oppimisympäristöjen, toimintakulttuurin ja opetushenkilöstön osaaminen tukee opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja, kuten kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, ryhmätyöhön, viestintään ja neuvotteluun liittyviä taitoja. Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vahvistetaan elinikäisen oppimisen avaintaitoja, ja niitä on sisällytetty erityisesti kaikille opiskelijoille yhteisiin tutkinnon osiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, erilaisuus ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja ne toteutuvat koulutuksessa. Avoimuus luo turvallisuutta ja luottamusta. 

Ammatillinen koulutus antaa yksilöille ja yhteisöille valmiuksia tehdä ratkaisuja eettisen ja kriittisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Osallisuus, aktiivinen toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat ammatillisen koulutuksen toiminnassa. Turvallinen työskentely on osa ammattitaitoa. 

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen ja työpäivän aikana ei sallita väkivaltaa missään muodossa, ja kaikkiin väkivaltatilanteisiin puututaan. Opettaja vastaa kunkin opiskelijaryhmän turvallisuudesta opettaessaan ryhmää, ja siirryttäessä oppimisympäristöstä toiseen. Rehtori vastaa työpäivän turvallisuudesta yhdessä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Rehtori ja koulutuksen järjestäjä vastaavat oppimisyhteisössä tai -ympäristössä suunnitelmallisesta väkivallan ehkäisystä, väkivaltatilanteisiin puuttumisesta ja niiden seurannasta, sekä opiskelijoiden suojaamisesta väkivallalta.  

Opiskelijan velvollisuuksiin kuuluu asiallisesti käyttäytyminen. Opiskelijan on vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön ja asuntolatoiminnan turvallisuuden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä, sekä tarkempia määräyksiä esineistä ja aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. 

Väkivaltaa ei hyväksytä, vaan sitä ennaltaehkäistään, ja kaikkiin henkilöstön tietoon tuleviin väkivallan muotoihin puututaan. Opettajan ja rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta väkivallasta, siitä epäillyn ja sen kohteena olevan alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Opiskelijan kokemasta tai opiskelijoiden välisestä väkivallasta keskustellaan opiskelijoiden, ja alle 18-vuotiaita opiskelijoita koskien heidän huoltajien kanssa. Tilanteisiin etsitään yhdessä ratkaisuja. Lisäksi varmistetaan turvallisuus oppimisympäristössä.

Väkivallan toistuminen estetään arkikäytäntöjä muuttamalla niin, että väkivaltainen käytös ei jatkossa vaaranna muita opiskelijoita tai henkilöstöä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kurinpitokeinojen käyttämistä tai muutoksia oppimisympäristössä. Tarpeen vaatiessa opetushenkilöstö, muu henkilöstö tai rehtori tekee ilmoituksen väkivallasta tai väkivallan uhasta muille viranomaisille. Väkivallasta, joka koskee opiskelijan vapaa-aikaa tai kotioloja, on velvollisuus ilmoittaa poliisille ja myös lastensuojeluun silloin, kun uhrina tai tekijänä on alle 18-vuotias. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä. 

Opiskelijan väkivaltaisen käytöksen estämiseen tarvitaan usein myös muiden ammattilaisten apua. Väkivaltatilanteissa opiskelija ohjataan opiskelijan, tai alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan, suostumuksella opiskeluhuoltopalveluihin, ja aina tarvittaessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Väkivaltaa voidaan estää varhaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa myös huoltajat ovat mukana. 

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikan tarjoaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle tai koulutussopimustyöpaikan tarjoajalle työturvallisuusvastuista. Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työ ja työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään ennalta. Työpaikalla tulee olla väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat turvallisuusjärjestelyt ja -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen ja menettelytapaohjeet. Näissä ohjeissa pitää ennakolta kiinnittää huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Lisäksi on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus. 

Koulutuksen järjestäjä suojaa opiskelijaa väkivallalta. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Opetuksen järjestäjä kuulee opiskelijakuntaa ja huoltajia ennen turvallisuutta koskevien paikallisten suunnitelmien vahvistamista.