Vankeusaikaa voi käyttää osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden edistämiseen. Vankiloissa on mahdollista suorittaa oppivelvollisuutta, osallistua perusopetukseen, tutkintoon valmentavaan koulutukseen (TUVA), lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai vapaan sivistystyön opintoihin. Vankiloissa on mahdollisuus myös suorittaa korkeakouluopintoja. Vankeuden keskeisenä tavoitteena on lisätä valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan. Tässä koulutuksella voi olla merkittävä rooli. Noin neljäsosa vangeista osallistuu koulutukseen vuosittain.

Vankilassa järjestettävässä koulutuksessa noudatetaan kunkin koulutusmuodon mukaisia ohjeita ja säädöksiä. Sen lisäksi vankilaopetukseen vaikuttavat vankeuslain ja asetuksen sisältö ja tavoitteet sekä kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset. 

Oppilaitokset ja vankiloiden henkilökunta tekevät tiivistä yhteistyötä vankien opiskelun toteutuksessa. Yhteistyön tavoitteena on tukea vangin rangaistusajan suunnitelman (RANSU) toteutumista, varmistaa vangin opintojen onnistuminen ja luoda vapautumisen jälkeisiä koulutuspolkuja. Opinnoista saadusta todistuksesta ei saa ilmetä, että opintoja on suoritettu vankilassa.

Perusopetus on yleissivistävää koulutusta. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. Oppivelvollisuutta tulee suorittaa lasten perusopetuksen oppimäärän mukaisesti siihen asti, kunnes oppimäärä on suoritettu, kuitenkin enintään lukuvuoden koulutyön päättymiseen asti sinä kalenterivuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta. Oppivelvollisuuslakia on muutettu 1.8.2022 lukien siten, että oppivelvollisuutta voi suorittaa myös 17 täytettyään jatkamalla perusopetuslain 26 §:n mukaisessa lasten perusopetuksessa, jos perusopetuksen järjestäjä tämän mahdollistaa. Kyseessä on kunnille ja muille perusopetuksen järjestäjille vapaaehtoinen tehtävä. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai on suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkinnon.

Nuorelle annetussa ohjauksessa on harkittava aina tapauskohtaisesti myös sitä, onko esimerkiksi lasten perusopetuksessa jatkaminen oppivelvolliselle paras vaihtoehto ottaen huomioon oppilaan kokonaistilanne ja erityisen tuen tarve. Harkinnassa on otettava huomioon oppivelvollisen etu.

Oppilaat, jotka eivät saavuta perusopetuksen päättötodistusta laissa säädetyssä ajassa, tulee ohjata tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen, esimerkiksi aikuisten perusopetukseen tai muuhun oppivelvollisuuskoulutukseen. Opetuksen järjestäjän tulee yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa miettiä nuorelle parhaiten soveltuva koulutuspolku. Joissain tilanteissa voi olla opiskelijan kannalta perustellumpaa siirtyä esimerkiksi valmentavaan koulutukseen ja sitä kautta toisen asteen koulutukseen kuin jatkaa perusopetuksen suorittamista. 

Aikuisten perusopetus

Vankina olevalle opiskelijalle, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, pyritään tarjoamaan mahdollisuus sen suorittamiseen. Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä aikuisten perusopetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksesta annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa oppimäärän laajuus voi kuitenkin poiketa aikuisten perusopetuksen 46 kurssin laajuudesta, mutta sen tulee sisältää vähintään 30 kurssia. Rangaistuslaitoksessa järjestettävään opetukseen vaikuttavat perusopetusta säätelevien normien lisäksi vankeuslain ja -asetuksen säännökset sekä kansainväliset rangaistuslaitoksessa järjestettävää opetusta koskevat suositukset. Rangaistuslaitoksessa järjestettävä opetus voi osaltaan tukea vankeuslain mukaisia tavoitteita parantaa vankien elämänhallintataitoja sekä ohjata rikoksettomaan elämään. Vankina olevan opiskelijan opintoja tulee ohjata ja opintomenestystä seurata.

Opintojen etenemistä voidaan tehostaa hyväksi lukemalla ennen vankeusaikaa ja vankeusaikana eri koulutuksissa ja toiminnoissa opittuja tietoja, taitoja ja opintokokonaisuuksia. Koska vankilassaoloaika voi olla vain muutamia kuukausia ja opiskelijoiden vaihtuvuus on suuri, tulee opetustarjonnan olla monipuolista ja opinnot tulee voida aloittaa joustavasti eri ajankohtina.

Ryhmämuotoisen opetuksen rinnalla voidaan tarjota mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun, jota voidaan tukea esimerkiksi käyttämällä etäyhteyksiä opetuksessa. Tällöin noudatetaan Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusohjeita.

Opiskelu toimii usein myös osana vangin kuntoutumista. Erityisesti aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opinnot, joita voidaan integroida vankilan muuhun toimintaan, tukevat arjen taitojen kehittymistä sekä antavat vankina olevalle opiskelijalle tietoa ja kokemusta hänen omista oppimistaidoistaan. 

Onnistumiskokemukset opinnoissa voivat kannustaa jatkamaan keskeytyneitä perusopetuksen opintoja ja suunnittelemaan tulevia opintoja. Aikuisten perusopetuksen avulla voidaan lisätä vankien kiinnostusta ja valmiuksia hakeutua toisen asteen koulutukseen ja tukea täten elinikäisen oppimisen periaatteen toteutumista. Opintojen jatkumista vangin siirtyessä vankilasta toiseen voidaan tukea oppilaitoksen ja vankilahenkilökunnan ja opiskelijan yhteistyöllä sekä joustavilla opetusjärjestelyillä

Takaisin ylös

TUVA-koulutuksen yleisenä tavoitteena on saavuttaa sellaiset opiskeluvalmiudet, joiden avulla opiskelija voi hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen ja suoriutua näistä opinnoista. Koulutukseen voi tulla matalalla kynnyksellä parantamaan opiskeluvalmiuksia, jotta siirtyminen tutkintoon johtavaan koulutukseen mahdollistuisi. Opintojen aikana tunnistetaan opiskelijan tuen ja ohjauksen tarve sekä suunnitellaan siihen liittyvät toimet.

Takaisin ylös

Ammatillisella koulutuksella kehitetään opiskelijan ammatillista osaamista, vastataan työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin, ja edistetään yrittäjyyttä. Ammatillisena koulutuksena voi vankiloissa olla tarjolla perustutkintoja, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja. Tarjonnassa voi olla myös tutkinnon osia tai perustutkintoon kuuluvien yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Näiden lisäksi koulutuksenjärjestäjät ovat voineet rakentaa paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 

Vankilaopetuksena järjestetään ammatillista koulutusta sekä vankilan sisällä että sen ulkopuolella. Koulutustarjonta vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä tutkintavankeus, suljettu vankila vai avovankila. Nämä edellä mainitut tekijät vaikuttavat koulutuksen kestoon ja toteutusmuotoon. Mahdollisuuksien mukaan ammatillisen tutkinnon osien suorittaminen voi olla osa vankilan työtoimintaa. Avovankiloissa voi olla mahdollista hakeutua koulutuksenjärjestäjän kaikkiin tarjolla oleviin koulutuksiin liikkumisrajoitusten sallimissa rajoissa.

Kuvassa on esitettynä prosessi, kuinka ammatillinen osaaminen kehittyy vankeusaikana. Ammatillisella koulutuksella tuetaan vangin rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Kuvan prosessissa on esitetty valmentava tai tutkintotavoitteinen koulutus, jatkuva haku, HOKS, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, arviointi, todistus ja vapautuminen.

Vankilaopetuksen tehtävä on 15 ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjällä. Vankilaopetusta voivat järjestää myös muut koulutuksen järjestäjät. Ammatillisten erityisoppilaitosten vaativan erityisen tuen tehtävä kattaa myös vankilassa olevat vaativan erityisen tuen opiskelijat.  

Ammatillisen koulutuksen vankilaopetuksessa toimii VANKKA-verkosto, jonka tavoitteena on valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen toimintamallin toteutumisen kehittäminen ja seuranta.  Verkostossa ovat mukana kaikki 15 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joille on myönnetty vankilaopetuksen tehtävä. Verkostoon kuuluvat myös Opetushallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajat.

Takaisin ylös

Vankiloissa lukio-opintoja suoritetaan yleensä aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden aiemmin hankkimat tiedot, taidot ja osaaminen. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa sellaisia opiskelu-, viestintä- ja kielellisiä taitoja sekä tietoteknisiä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee antaa valmiuksia jatkuvaan oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua.

Suoritettaessa aikuisten lukiokoulutusta vankilassa lukiokoulutusta säätelevien normien lisäksi otetaan huomioon vankeuslain ja -asetuksen säännökset sekä kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset. Vankilaopetus tukee opiskelijoiden yhteiskuntaan integroitumista. Vankilaopetus edistää vankeuslain mukaisia tavoitteita parantaa vankien elämänhallintataitoja sekä ohjaa rikoksettomaan elämään.

Takaisin ylös

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset. 

Vapaan sivistystyön koulutuksilla edistetään yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Koulutusten tavoitteena on edistää myös ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia. Oppilaitokset voivat koulutustehtävässään painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään.

Vapaan sivistystyön koulutukset tarjoavat mahdollisuuksia erityisesti työelämässä ja opinnoissa tarvittavien perustaitojen vahvistamiseen. Perustaitoja tukemalla pyritään parantamaan vankien kykyä sopeutua yhteiskuntaan, työllistyä ja viettää rikoksetonta elämää vapautumisen jälkeen.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA) on myöntänyt valtionavustusta vankien perustaitoja tukeviin opintoihin viidelle vapaan sivistystyön oppilaitokselle vuosille 2024–2025. Vankien perustaitojen vahvistamisen lisäksi tavoitteina on selvittää edellytyksiä vapaan sivistystyön ja vankiloiden pysyväisluonteiselle yhteistyölle sekä kokeilla käytännössä Opetushallituksen kehittämiä perustaitojen osaamismerkkejä.

Takaisin ylös

Opetushallitus ja Rikosseuraamuslaitos järjestävät yhdessä valtakunnallisia vankilaopetuspäiviä koulutuksen järjestäjille ja Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöille. Päivien tavoitteena on lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja rikosseuraamusalan välille. Valtakunnalliset vankilaopetuspäivät järjestetään noin kahden vuoden välein. 

Takaisin ylös
Päivitetty