Varautuminen häiriötilanteisiin

Tämä tukimateriaali koskee normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumista. Opetushallituksen sivulla Turvallisuuden johtaminen käydään läpi erilaisten uhka- ja vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ennakointia, poikkeamatilanteen hoitoa ja jälkihoitoa.

Varautuminen on ennakoivaa toimintaa, jolla pyritään turvaamaan yhteiskunnan eri toiminnot kaikissa tilanteissa. Varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslain 3 luvussa. Varautumisen tavoitteena kasvatuksessa ja koulutuksessa on rajoittaa haittoja, joita mahdollisesta häiriötilanteesta aiheutuu lasten, oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan terveydelle ja turvallisuudelle sekä turvata kasvatuksen ja koulutuksen jatkuvuus mahdollisimman hyvin. Osana normaalia varautumista kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä varautua esimerkiksi sähköpulaan, vesihuollon (mukaan lukien jätevedet) häiriötilanteeseen, polttoainejakelun häiriöön, suuronnettomuuteen, vakavaan tartuntatautitilanteeseen, lakkoon tai muuhun henkilöstön saatavuuteen vaikuttavaan tilanteeseen, elintarvikehuollon vakavaan häiriöön sekä hybridi- ja kyberturvallisuusuhkiin ja informaatiovaikuttamiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän on myös hyvä varautua kiinteistöjen käytön estymiseen esimerkiksi tulipalon tai kosteusvaurion vuoksi ja pyrkiä varmistamaan ruokahuollon toimintavarmuus ja kuljetuskaluston riittävyys väistötilanteessa.

Varautuminen edellyttää ennen kaikkea mahdollisten häiriötilanteiden tunnistamista etukäteen. Konkreettinen varautuminen on erilaisten suunnitelmien ja ohjeistusten laatimista ja päivittämistä, harjoittelua sekä sen varmistamista, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja oman organisaation toimintaketjut selvillä. Varautumista koskevia suunnitelmia sisältyy usein kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuuskansioon, johon on koottu lisäksi esimerkiksi paloturvallisuutta koskevat suunnitelmat ja pelastussuunnitelma.

Valmiuslain 12 §:n mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Varautumisessa huomioidaan ennen kaikkea, että lakisääteiset velvollisuudet pystytään täyttämään myös häiriötilanteissa.  Aluehallintovirastot tukevat kuntia varautumisesta.

Aina häiriötilanteen kaikkien vaikutusten poistaminen varautumisella ei ole mahdollista, mutta usein sen seurauksia voidaan lieventää. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten on tärkeää säilyttää toimintakykynsä erilaissa häiriötilanteissa ja pyrkiä palaamaan normaaliin toimintaan mahdollisimman nopeasti.

Poikkeusoloissa järjestämisvelvollisuuteen voi tulla edellä mainitusti muutoksia valtioneuvoston antamilla asetuksilla ja ministeriön päätöksillä, mutta normaaliolojen häiriötilanteissa kuntien ja muiden kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien järjestämisvastuu säilyy ennallaan.

Normaaliolojen häiriötilanteita varten kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka turvaavat kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen jatkumista, lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä henkilöstön jaksamista. Asiaa on hyvä käsitellä myös kasvatuksessa ja opetuksessa ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Varautumisessa häiriötilanteisiin on tärkeää huomioida, että lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet turvataan. Lapsilla, oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisimman normaalin kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen lisäksi oikeus oppimisen tukeen ja opiskeluhuoltopalveluihin myös häiriötilanteiden aikana.

Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on myös häiriötilanteissa ja niistä mahdollisesti seuraavien normaalista poikkeavien opetusjärjestelyjen aikana velvollisuus tarjota oppilaille maksuton ateria. Opetuksen järjestäjien tulee huolehtia riittävästä tiedottamisesta ja järjestelyistä siten, että ateriaetuus on tosiasiallisesti kaikkien käytettävissä.

Kuljetusetuuden piirissä oleville perusopetuksen oppilaille on hyvä suunnitella häiriötilanteita varten kuljetusjärjestelyt ja tiedottaa niistä oppilaita ja heidän huoltajiaan hyvissä ajoin.

Varautumiseen liittyvässä ohjeistuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että myös maahanmuuttotaustaisten huoltajien informointi on riittävää ja kielellisesti ymmärrettävää.

Koulutuksen järjestäjä vastaa kasvatuksen ja koulutuksen taloudellisesta ja toiminnallisesta resursoinnista. Valmiuslain mukainen varautumisvelvoite koskee kuntaa ja opetusta ja koulutusta koskeva valmiussuunnitelma laaditaan kuntatasolla.  Muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä vahvistaa yhteistyötä alueella sellaisten verkostojen kanssa, joissa erityisesti käsitellään varautumista. Näin varmistetaan tiedonkulku sekä ennakoivasti että akuuteissa tilanteissa. Varautumistyössä huomioidaan kansalliset, alueelliset, paikalliset sekä oman toimialan ohjeistukset. Valmiussuunnitelmasta, kriisisuunnitelmista, pelastussuunnitelmasta ja muista vastaavista varautumissuunnitelmista ilmenevät varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa fyysisestä varautumisesta vastaavat henkilöt, vastuut ja toimenpiteet. Varhaiskasvatuksen toimipisteissä, kouluissa ja oppilaitoksissa rehtori ja johtaja tyypillisesti vastaavat henkilöstön perehdyttämisestä valmiussuunnitelmaan ja huolehtivat, että häiriötilanteissa toimitaan suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön ohjeistaminen ja kouluttaminen häiriötilanteita varten on tärkeää, koska olosuhteiden muuttuessa tarvitaan usein nopeaa toimintaa.

Varautumisessa huomioidaan henkilöstön tehtävien ja vastuiden määrittely sekä johdon sijaisjärjestelyiden kuten riittävien sijaisketjujen varmistaminen häiriötilanteissa.

Opettajan vastuulla on oman tehtäväalueensa hoitaminen. Lisäksi osalle opettajia on voitu valmiussuunnitelmassa osoittaa tehtäviä. Opettajan ja muun henkilökunnan velvollisuutena on tuntea ja noudattaa häiriötilanteiden varalle laadittuja suunnitelmia sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista.

Häiriötilanteiden harjoittelu on edellytys toiminnan onnistumiselle.

Keskeistä mahdollisessa häiriötilanteessa on

• mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille, nuorille ja opiskelijoille
• henkilöstön, myös johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen
• vuorovaikutuksen ja viestinnän yhteisöllisyyttä luova, kannustava ja rohkaiseva sävy sekä tulevaisuususkon vahvistaminen
• oikea-aikainen tiedottaminen järjestelyistä huoltajille, lapsille, oppilaille ja opiskelijoille
• kasvatuksen, oppimisen ja koulutuksen sekä opiskeluhuoltopalvelujen ja oppimisen tuen turvaaminen.

Kriisisuunnitelma

Esiopetuksen, perusopetuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen, lukion sekä vapaan sivistystyön opetussuunnitelman perusteissa sekä ammatillista koulutusta koskevassa määräyksessä Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet ja tavoitteet sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatillisessa koulutuksessa on määrätty, mitä koulutuksen- ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulee sisältää.

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

Kriisisuunnitelma ei korvaa valmiussuunnitelmaa.