Koronaviruspandemian vuoksi annettu 1.8.2021 voimaan tullut perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulutusta annetun lain väliaikainen muutos koskien etäopetusta on päättynyt 31.7.2022. Samoin tartuntalain väliaikainen 1.1.2022 voimaan tullut muuttaminen on päättynyt 30.6.2022. Perusopetuslaki ei mahdollista etäopetusta. Siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, kuten etäopetukseen, edellyttää perusopetuslain muuttamista joko määräajaksi tai pysyvästi. Aikuisten perusopetusta ja toisen asteen koulutusta voidaan järjestää myös monimuotokoulutuksena, johon sisältyy etäopetusta.

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan hyvinvointialueen tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten, päiväkotien ja vastaavien tilojen sulkemisesta osittain tai kokonaan. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ja hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava yksikkö ohjeistavat tarvittaessa käytännön toimenpiteissä kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä tartuntatautitilanteessa. Kunta määrittelee tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoivat vuosina 2020-2022 koronapandemiaa koskien suosituksen tarpeettomien fyysisten kontaktien välttämisestä. Kansalliset viranomaiset voivat antaa vastaavia suosituksia myös jatkossa. Koronapandemiaa koskevat suositukset koskivat muun ohella hygieniaa, toiminnan porrastamista ja yleisötilaisuuksien järjestämistä. Työterveyslaitos antoi koronaa koskien ohjeistuksen siivoukseen COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi 3.3.2020.

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä päivittää yleiset linjaukset sekä varautumista koskeva suunnitelma siitä, miten ja minkälaisin toteuttamistavoin vakavissa tartuntatautitilanteissa toimitaan eli, miten varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta sekä oppimisen tukea, palveluja ja etuuksia vakavassa epidemiatilanteessa järjestetään. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeää ennakoida ja suunnitella etukäteen esimerkiksi toimipisteiden ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Tärkeää on ohjeistuksella varmistaa mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille, oppilaille ja opiskelijoille. Jos varhaiskasvatuksen toimipisteessä laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma, voidaan suunnitellut toimenpiteet kirjata tähän suunnitelmaan. Opetuksen ja koulutuksen osalta opetusjärjestelyt ja toimenpiteet kirjataan mahdollisuuksien mukaan koulun ja oppilaitoksen lukuvuosisuunnitelmaan sekä koulu- tai oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan.

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämisessä vakavassa tartuntatautitilanteessa keskeisiä ovat seuraavat toimenpiteet:

  • johdon poissaoloihin varautuminen ja riittävät sijaisjärjestelyt, sekä esimerkiksi viestintävastuun siirtyminen poissaolojen aikana
  • henkilöstön erityistehtävien ja vastuiden hoitaminen
  • henkilöstön poissaoloihin varautuminen
  • varautuminen henkilöstön siirtoihin tarvittaessa toisiin tehtäviin kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen turvaamiseksi
  • sijaisresurssin laajentaminen, esimerkiksi hyödyntämällä kasvatuksen ja koulutuksen alojen opiskelijoita tai kasvatuksen ja koulutuksen alalla toimineita
  • käytännön opetusjärjestelyiden toteuttaminen poikkeustilanteessa lukuvuosisuunnitelmien tarkistaminen sen mukaisesti
  • opiskeluhuollon toimintatapojen linjaaminen opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjäkohtaisesti, koulu- ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman (erityisesti kriisisuunnitelma ja poissaoloja koskeva ohjeistus) tarkistaminen mukaan lukien esiopetus
  • oppimisen tuen turvaaminen
  • henkilöstön, myös johdon, hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen
  • vuorovaikutuksen ja viestinnän yhteisöllisyyttä luova, kannustava ja rohkaiseva sävy sekä tulevaisuususkon vahvistaminen
  • laitteiden, yhteyksien ja materiaalien saatavuus ja saavutettavuuden varmistaminen
  • ruokailun turvallisen järjestämisen suunnittelu
  • viestintä koteihin sekä kodin ja koulun yhteistyön suunnittelu, erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden huoltajien tiedottamiseen
Takaisin ylös

Tartuntatautilain 4 §:n mukaan tartuntataudit jaetaan yleisvaarallisiin ja valvottaviin tartuntatauteihin sekä muihin tartuntatauteihin, joista osa edellyttää säännöllistä seurantaa väestölle aiheuttamansa tautitaakan tai epidemiavaaran vuoksi. 

Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos 

1) taudin tarttuvuus on suuri

2) tauti on vaarallinen ja 

3) taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä. 

Tartuntatauti on valvottava, jos 

1) taudin esiintymisen seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja tai erikseen kerättäviä lisätietoja 

2) taudin leviämisen ehkäiseminen edellyttää erityisiä toimia taudin toteamiseksi tehtävän tutkimuksen ja taudin hoidon toteutumisen varmistamiseksi tai 

3) kyseessä on kansallisella rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti.

Valtioneuvoston asetuksessa tartuntataudeista määrätään yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi luokitellut taudit.

SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti oli asetuksen perusteella yleisvaarallinen tartuntatauti. 30.6.2023 voimaan tulleella asetuksen muutoksella covid-19 määriteltiin valvottavaksi tartuntataudiksi.

Takaisin ylös

Tartuntatautitilanteen yleinen arviointi ja torjuntatyö alueellisesti ja paikallisesti kuuluu aluehallintovirastojen ja hyvinvointialueiden tehtäviin tartuntatautilain 8 ja 9 §:n mukaisesti.

Hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin on otettava selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tartuntatautien ehkäisy, varhainen toteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Takaisin ylös

Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava viranomainen voi päättää varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutuksen käytettävien tilojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta tartuntatautilain 58 §:n nojalla. Edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksen silloin, kun se ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Takaisin ylös

Karanteeni on tartuntatautilääkärin viranomaispäätös. Tartuntatautilääkäri voi määrätä oireettoman henkilön karanteeniin, jos tämä on altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille. Eristys tarkoittaa, että tarttuvaa tautia sairastava henkilö eristetään terveistä. Tartuntatautilääkäri määrää myös eristyksestä ja sen pituudesta. Henkilö voi olla eristyksessä sairaalassa tai kotona.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa on tapahtunut altistumista yleisvaaralliselle tartuntataudille tai todetaan tartuntatapauksia, terveydenhuoltoviranomaiset päättävät tartunnan leviämistä rajoittavista toimenpiteistä. Näitä voivat olla päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sulkemiset, tai henkilöitä voidaan määrätä tartuntatautilain 60 ja 63 §:n nojalla karanteeniin tai eristyksiin. Tartuntatautiviranomainen voi päättää tartuntatautilain 57 §:n nojalla lapsen, oppilaan tai opiskelijan poissaolosta varhaiskasvatuksesta, koulusta tai oppilaitoksesta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi. Tartuntatautilain mukaisia rajoitustoimenpiteitä, kuten karanteenia, käytettäessä tilanteet poikkeavat toisistaan, joten varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät tekevät paikallisesti ratkaisut hyvinvointialueen terveydenhuoltoviranomaisten päätösten perusteella. Lapsen, oppilaan ja opiskelijan yhdenvertainen oikeus kasvatukseen ja opetukseen tulee turvata mahdollisimman täysimääräisesti. Karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, ettei lapsen, oppilaan tai opiskelijan oikeuksia tarpeettomasti rajoiteta. 

Jos oppilaan opetusta ei tartuntatautilain 57, 60 ja 63 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa voida järjestää lähiopetuksena, perusopetuksessa opetus voidaan järjestää perusopetuslain 18 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin erityisin opetusjärjestelyin, esimerkiksi etäopetuksena tai niin, että oppilas tekee tehtäviä itsenäisesti. Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä enintään edellä tarkoitetun tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi. Toisella asteella opiskelija voi opiskella itsenäisesti tai opiskelu on mahdollista järjestää etäopetuksena ilman erillistä päätöstä. Oppilas tai opiskelija osallistuu opetukseen etäyhteyden välityksellä vointinsa mukaisesti.

Karanteeni- ja eristystilanteisiin varauduttaessa opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on erityisesti huomioon otettava seuraavat seikat:

  • laitteiden, materiaalien ja yhteyksien maksuttomuus
  • oppimisen tuki
  • opiskeluhuoltopalvelut
  • opetuksen ja koulutuksen järjestäjän huolehtima ateria tai ruokatarvikekassi.

Lisäksi kunnan on tarvittaessa tartuntatautilain 68 §:n mukaan karanteeni- ja eristystilanteessa huolehdittava ruokahuollosta.

Koulu tai oppilaitos päättää, miten oppilaiden ja opiskelijoiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat ja opiskelijat, mutta koulu vastaa siitä, että kaikki saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatuksen toimipisteiden, koulujen ja oppilaitosten tulee varautua mahdollisiin vakavampiin tilanteisiin, joissa esimerkiksi paljon henkilöstöä on poissa työstä.  Jotta kasvatusta, opetusta ja koulutusta voidaan jatkaa myös näissä tilanteissa, kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeää suunnitella etukäteen esimerkiksi koulujen keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden järjestäjien kanssa.

Perusopetuksessa koulutyön keskeyttäminen on viimesijainen vaihtoehto, jos koulutyötä ei voida pakottavasta syystä jatkaa tai opetusta ei voida järjestää yhteistyössä toisen koulun tai muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Erityisen pakottavasta syystä koulutyö voidaan siis joutua keskeyttämään. Normaaliin koulutyöhön tulee palata heti kun pakottava syy poistuu.

Jos opetuksen järjestämisessä tulee keskeytyksiä, voidaan opetusta jatkaa viikon 22 jälkeen lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä, jos opetussuunnitelman tavoitteita ei voida muutoin saavuttaa. Päätöksen opetuksen keskeyttämisestä ja pitämättä jääneiden päivien korvaamisesta tekee opetuksen järjestäjä (Perusopetuslaki 23 § 3 momentti).

Takaisin ylös

Opiskelu koronapandemian aikana on antanut kouluille ja oppilaitoksille paljon lisäosaamista ja uusia näkökulmia siihen, miten opiskelua voidaan ohjata ja tukea poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ohjauksen ja oppimisen tuen tulee jatkua oppilaan ja opiskelijan tarpeita vastaten ja yhdenvertaisesti myös karanteenin ja eristyksen aikana. Lähtökohtaisesti oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus samoihin tukitoimiin kuin lähiopetuksessakin. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää oppimisen tukea sellaisilla toteuttamistavoilla kuin sitä on olosuhteisiin nähden mahdollista toteuttaa karanteenin ja eristyksen aikana. Perusopetuksen päättövaiheessa olevien oppilaiden jatko-opintoihin ohjaukseen ja hakeutumiseen tulee tarjota riittävästi ohjausta lukuvuoden aikana.

Takaisin ylös

Koulussa ja oppilaitoksessa on tärkeää kiinnittää huomiota jokaisen oppilaan ja opiskelijan yksilölliseen hyvinvointiin ja oppimiseen. Samanaikaisesti vahvistetaan kouluyhteisön ehkäisevää ja yhteisöllistä työtä, joka tavoittaa kaikki oppilaat ja opiskelijat.

Opiskeluhuoltopalvelut eli psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuolto järjestetään siten, että oppilaat ja opiskelijat saavat yhteyden ja pääsevät niihin helposti. Jos oppilaan tai opiskelijan tilanteesta herää huoli, tulee viipymättä konsultoida palvelujen ammattilaisia tai ohjata oppilas tai opiskelija palveluun. Tarvittaessa oppilaalle ja opiskelijalle järjestetään ulkopuolista apua ja tukea. Erityisesti tilanteissa, joissa opetusta ja opiskeluhuoltoa järjestetään totutusta poikkeavalla tavalla, oppilailla, opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on oltava ajantasainen tieto käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja niiden toimintatavoista.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät huolehtivat, että oppilaiden ja oppivelvollisten opiskelijoiden oikeus saada työpäivinä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria toteutuu. Karanteenin tai eristyksen vuoksi etäopetuksessa olevilla oppilailla ja opiskelijoilla on vastaavat oikeudet. Opetuksen järjestäjä päättää osana perusopetuslain 18 §:n mukaista erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaa päätöstä, miten oppilaiden ateriaetu järjestetään. Koulujen ja oppilaitosten tulee tarvittaessa päivittää ruokailun järjestämiseen liittyvät ohjeet, joissa otetaan huomioon hygieniaan liittyvät erityiset järjestelyt. Ruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa sovitaan yhteistyöstä ja tarkennetaan vastuiden jakamista.

Kuljetusetuuden piirissä olevien perusopetuksen oppilaiden kuljetusjärjestelyt tulee suunnitella ja niistä pitää tiedottaa oppilaille ja heidän huoltajilleen hyvissä ajoin.

Takaisin ylös

Oppilaan tai opiskelijan poissaolo voi perustua perusopetuslakiin, lakiin tutkintokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta, lakiin ammatillisesta koulutuksesta, lukiolakiin tai tartuntatautilakiin. 

Perusopetuslain mukaan esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. Sairaus on erityinen syy poissaoloon. Kouluun tai oppilaitokseen ei ole myöskään suositeltavaa tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita.  

Tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opetukseen, jollei poissaololle ole perusteltua syytä. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen ja lukiokoulutuksessa opetukseen, jollei poissaololle ole perusteltua syytä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät seuraavat oppilaiden osallistumista opetukseen. Jokaisella koululla ja oppilaitoksella tulee olla toimintamalli poissaolojen seuraamisesta, niistä ilmoittamisesta ja niihin puuttumisesta. Koulun, oppilaitoksen ja opiskeluhuollon palvelujen henkilöstön tulee olla aktiivisia kotien kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Poissaolojen anomista ja myöntämistä koskevat seuraavat periaatteet:

  • Poissaoloon tulee aina hakea lupa, ja hakemus tulee perustella.
  • Koulu tai oppilaitos harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen ja koulutuksena järjestäjä sekä koulu ja oppilaitos voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus saada opetusta.
  • Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen.
  • Oppilaita ja opiskelijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti, heidän etunsa ja yksilölliset tilanteensa huomioiden.
  • Poissaoloihin liittyvissä menettelyissä hyvä yhteistyö ja pyrkimys yhteisen näkemyksen löytymiseen kotien kanssa on erityisen tärkeää. Luvattomasta poissaolosta tulee ilmoittaa alaikäisen huoltajalle. Poissaoloihin liittyvistä käytänteistä ja niiden perusteista tiedotetaan huoltajille.
Takaisin ylös

10.1.2024 Sivu julkaistu

Takaisin ylös