Lapsen luontainen uteliaisuus vieraita kieliä ja kulttuureja kohtaan luo erinomaisen lähtökohdan kielen oppimiselle. Kieliin tutustutaan toiminnallisesti leikkien, laulujen, lorujen, roolien, liikunnan ja pelien avulla. Outi Verkama käsittelee artikkelissaan kaksikielistä varhaiskasvatusta.
Kuvituskuva lapsista jotka taputtavat

Kaksikielisessa varhaiskasvatuksessa halutaan hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla lapsille monipuolista, toiminnallisuuteen perustuvaa kielikasvatusta. Tavoitteena on herättää lasten kielellinen uteliaisuus ja kokeilunhalu. Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja katsomukset ovat kiinteä osa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018)

Kaksikielinen varhaiskasvatus jaetaan opetussuunnitelman mukaan laajamittaiseen ja suppeampaan. Laajamittaisessa kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa pyritään luomaan valmiuksia toimia kaksi- tai monikielisessä ympäristössä. Suppeamman kaksikielisen eli kielirikasteisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on herättää lasten kielellinen mielenkiinto ja myönteinen asenne kieliä kohtaan. Kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa alle 25 prosenttia toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuslaissa määritellyllä varhaiskasvatuksen kielellä. Tavoitteena on muun muassa kielenoppimisen ja lasten kielellisen motivaation tukeminen sekä kielivalintojen monipuolistaminen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018)

Kieliä kehiin! -hanke on Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen kielirikasteinen hanke. Hanke käynnistyi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tuella vuoden 2016 alussa. Hankkeen avulla halutaan tukea kielitietoisuuden kasvua sekä vahvistaa ja rikastuttaa kielivalintoja. Kielellisen monimuotoisuuden esille nostamisella tuetaan myös kulttuurintuntemuksen ja globaalikasvatuksen tavoitteita.

Varhaiskasvatuksessa toteutetulla kielirikasteisella toiminnalla on haluttu hyödyntää lapsen kielellisen herkkyyskauden tuomia monia mahdollisuuksia. Lapsen luontainen uteliaisuus vieraita kieliä ja kulttuureja kohtaan luo erinomaisen lähtökohdan kielen oppimiselle. Kieliin tutustutaan toiminnallisesti leikkien, laulujen, lorujen, roolien, liikunnan ja pelien avulla. Hankkeen avulla aloitimme varhaiskasvatuksen kielisuihkutoiminnan, jossa päiväkoti- ja esikouluryhmille tarjottiin mahdollisuutta tilata ryhmilleen ohjattuja ja leikinomaisia kielisuihkutuokioita. Toiminta käynnistettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston kielten opiskelijoiden kanssa. Kielisuihkuissa pääsee tutustumaan Tampereen kaupungin perusopetuksen A-kieliin eli englannin, espanjan, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kieliin. Kun kielisuihkun kielenä on ryhmässä mukana olevan lapsen oma kotikieli, saa kielisuihku aivan uuden, monikielisyyskasvatusta tukevan funktion.

Kielisuihkujen päätavoitteena on vahvistaa lapsen luontaista uteliaisuutta vieraita kieliä ja kulttuureja kohtaan. Kielisuihkutuokioissa kieltä ja kulttuuria lähestytään lapsen näkökulmasta toiminnallisia tapoja hyödyntäen. Kielisuihkutuokiot alkavat usein kysymyksillä lasten omista kokemuksista, kuten: ”Oletko koskaan kuullut saksaa? Miltä kiinan kieli kuulostaa? Missä olet kuullut englantia? Mistä maasta Peppi Pitkätossu on kotoisin?” Samalla saadaan selville, mitä lpaset jo tietävät eri kielistä. Kielisuihkutuokioissa harjoitellaan muun muassa leikkien, laulujen, lorujen, riimien ja liikunnan avulla tervehdyksiä, kuulumisten kysymistä, esittäytymistä, värejä, numeroita ja eläinten nimiä. Kielisuihkutuokioiden suosikiksi ovat osoittautuneet käsinuket, jotka toimivat kielisuihkujen ”opettajina”. Kielikasvatuksen vaikuttavuuden vahvistamiseksi on varhaiskasvatuksen ryhmille pyritty järjestämään useampi kielisuihkukerta samasta kielestä. Näin kielet jäävät myös elämään päiväkotien arkeen. Hankkeen kielirikasteista toimintaa on laajennettu myös 1. ja 2. luokkalaisille tarjottuihin kesäkerhoihin. Myös kesäkerhossa vieraisiin kieliin ja kulttuureihin tutustutaan toiminnan kautta ja liikuntaa hyödyntämällä.

Varhaiskasvatuksen kielikasvatuksen tukemiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan myös jatkuvaa henkilöstön täydennyskoulutusta. Olemme pyrkineet vastaamaan tähän haasteeseen tarjoamalla niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen henkilöstölle omaa kielikasvatustoimintaa tukevaa täydennyskoulutusta ja olemaan tukena omien kielirikasteisten projektien toteuttamisessa. Täydennyskoulutuksen teemojamme ovat olleet kielikasvatus uusissa opetussuunnitelmissa, kielirikasteisen toiminnan käytännön mallien esittelyt, musiikki, draama ja liikunta osana kielikasvatusta, globaalikasvatus, yhteisopettajuus ja monikielisyys. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus saada koulutusta oman kielitaitonsa vahvistamiseen.

Kielisuihkutoiminta tamperelaisissa varhaiskasvatuksen yksiköissä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa tiiviissä yhteistyössä Tampereen yliopiston kielten opiskelijoiden kanssa. Tämän toiminnan ohella kielirikasteisen hankkeemme päätavoitteena on rohkaista varhaiskasvatuksen henkilöstöä oman kielirikasteisen, toiminnallisen ja leikkiin perustuvan toiminnan kehittämiseen ja kielten säännönmukaiseen käyttöön osana varhaiskasvatuksen arkea. Hankkeemme verkkosivujen ja täydennyskoulutustarjontamme kautta tarjoamme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle vinkkejä ja toimintamalleja sekä materiaalia kielirikasteisen toiminnan tueksi. Kieliä kehiin! -hankkeen verkkosivuilta löytyvät muun muassa hankkeessa kehitetyt kielikortit ja kielipussit sekä erilaisia kielirikasteisia aktiviteetteja.