Varhaiskasvatuksen toteuttamista varten varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee laatia varhaiskasvatussuunnitelma, joka noudattaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulee laatia perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetusta varten opetussuunnitelma, joka noudattaa Opetushallituksen julkaisemia opetussuunnitelmien perusteita. Ammatillisessa koulutuksessa järjestäjän tulee toteuttaa koulutus tutkintojen perusteiden mukaisella tavalla.

Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä. Turvallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa sisältää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan tapaturmien suunnitelmallisen ehkäisyn ja seurannan, turvallisuuskasvatuksen sekä tiloista ja välineistä huolehtimisen. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Lapselle on varmistettava kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen sekä turvallinen varhaiskasvatusympäristö, jossa turvataan lasta kunnioittava toimintatapa ja pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja kasvattajien välillä. Ympäristöön voidaan liittää fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Turvallisuussuunnittelu koskee lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja huoltajia. Varhaiskasvatusta järjestettäessä otetaan huomioon työsuojeluun ja henkilöstöön liittyvät säädökset.

Kuvitus: turvallisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
Turvallisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Turvallisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Arvoperusta

  • Lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun.
  • Terveellisiin ja kestäviin elämäntapoihin kasvaminen.
  • Kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa.

Oppimiskäsitys

  • Lapsi on aktiivinen toimija, joka oppii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa, joten turvallisuuskasvatus on osa lapsen päivittäistä kasvatustoimintaa.
  • Lapsi oppii voidessaan hyvin ja tuntiessaan olonsa turvalliseksi.

Toimintakulttuuri

  • Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus.
  • Turvallinen yhteisö, jossa puututaan ristiriitoihin ja ratkaistaan niitä rakentavasti.
  • Toimiva ja sitoutunut turvallisuuden johtaminen sekä turvallisuusasiat hallitseva henkilöstö.

Laaja-alainen osaaminen ja oppimisen alueet

  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot laaja-alaisena tavoitteena.
  • Kasvan, liikun ja kehityn: liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet.
  • Tutkin ja toimin ympäristössäni: Tavoitteena lapsen valmiudet ympäristön havainnointiin, jäsentämiseen ja ymmärtämiseen.

Oppimisympäristö

  • Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen.
  • Toimitilojen asianmukaisuus ja esteettömyys.

Arviointi, seuranta ja kehittäminen

  • Suunnitelmallisuus.
  • Säännöllinen arviointi.
Takaisin ylös

Opetussuunnitelma on asiakirja, joka ohjaa koulun käytännön opetustoimintaa ja kasvatustyötä. On tärkeää, että yhteiset päämäärät myös turvallisuuden edistämisen osalta kirjataan opetussuunnitelmiin. Säädökset määrittelevät oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Se kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen ja pedagogisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallisen esiopetuksen, koulun ja lukiokoulutuksen kehittäminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opetushenkilöstön ja koulun muun henkilöstön yhteiseen työhön.

Opetussuunnitelmien arvoperusta ja toimintakulttuurin periaatteet luovat perustan turvallisuudelle oppimisyhteisöissä. Oppimisympäristöt ja opetusjärjestelyt tulee opetussuunnitelmien mukaan järjestää niin, että hyvinvoiva ja turvallinen arki toteutuu.

Turvallisuus perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Arvoperusta

  • Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen.
  • Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia.
  • Kulttuurinen moninaisuus rikkautena.
  • Kestävän elämäntavan välttämättömyys.

Toimintakulttuuri

  • Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä.
  • Hyvinvointi ja turvallinen arki.
  • Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely.
  • Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus.
  • Osallisuus ja demokraattinen toiminta.
  • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
  • Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntaaminen.
Takaisin ylös

Ammatillisessa koulutuksessa järjestäjän tulee toteuttaa koulutus tutkintojen perusteiden mukaisella tavalla. Ammatillisten perustutkintojen perusteet uudistuvat 1.8.2018. Uudet ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet tulevat voimaan portaittain 1.1.2018, 1.8.2018 ja 1.1.2019.

Ammatillisissa perustutkinnoissa yhteiset tutkinnot osat sisältyvät kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Yhteiset tutkinnon osat ovat:

  • viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
  • matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
  • yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.

Yhteiset tutkinnon osat jakautuvat edelleen osa-alueisiin.

Takaisin ylös

Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa, jotka ovat:

  1. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus
  2. paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilas- tai opiskeluhuollosta sekä
  3. koulu- tai oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaan ”Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa tai muussa määräyksessä määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta.” (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §, muutettu lailla 791/2014). Muutos tuli voimaan 1.8.2015.

Koulu- tai oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma on asiakirja, jossa kuvataan opiskeluhuollon kokonaisuus oppilaitoksessa sekä miten opiskeluhuollon eri palvelut on järjestetty ja ovat opiskelijoiden saatavilla. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Koulu- ja oppilaitoskohtainen oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää turvallisuuden edistämistä, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyä sekä ja kriisitilanteisiin varautumista koskevia määräyksiä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa opiskeluhuoltosuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

Suunnitelmassa kuvataan:

  • kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
  • väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
  • häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
  • asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta
  • yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa
  • yhteistyö viranomaisten kanssa
  • suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin
  • suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi.

Toimintasuunnitelma äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa

Opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteissa on annettu määräys suunnitella toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi, jolla varaudutaan koko yhteisöä tai sen jäseniä koskettaviin äkillisiin kriiseihin ja traumaattisiin tilanteisiin.

Koulutuksen järjestäjä vastaa paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja siinä olevan opetustoimen oppilas- tai opiskelijahuoltoa koskevan suunnitelman laatimisesta. Kriisisuunnitelman keskeiset periaatteet ja tavoitteet määritellään osana opetussuunnitelmaa.

Kriisisuunnitelma ohjaa toimintaa ja psykososiaalista tukea ja jälkihoitoa erilaisissa äkillisissä kriiseissä. Kriisisuunnitelma ohjaa psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestämistä myös pelastautumista vaatineiden tilanteiden jälkeen. Se laaditaan yhteistyössä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluista vastaavien kanssa. Suunnitelman laatimisessa tehdään yhteistyötä myös pelastustoimen ja poliisin kanssa sekä muiden kunnassa kriisitoiminnasta vastaavien kanssa siten kuin opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrää.

Suunnitelmassa kuvataan:

  • kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen
  • yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa
  • pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen
  • toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
  • johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä
  • psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
  • kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu
  • kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi.
Takaisin ylös