Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pähkinänkuoressa

Viimeaikainen tutkimus on osoittanut varhaiskasvatuksen suotuisia vaikutuksia niin lapsen kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Mikä tahansa varhaiskasvatus ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, vaan varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta. Sensitiivinen vuorovaikutus, lasten mielenkiinnon kohteiden huomioiminen, oppimisympäristöjen rakentaminen yhdessä lasten kanssa, välittävä huolenpito, lapsen tuki sekä leikin ja oppimisen mahdollistaminen ovat keskeisiä asioita vaikuttavaa varhaiskasvatusta toteutettaessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laatukäsikirja, joka määrittelee raamit kaikille yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Perusteiden mukaisesti toimimalla varmistetaan jokaisen lapsen oikeus saada tasalaatuista varhaiskasvatusta asuinpaikastaan riippumatta. 

Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet sekä velvoite huomioida lapsen etu varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat koko toiminnan perusta. Varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevaa toimintaa, jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. 

Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. Lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin omien valmiuksiensa mukaisesti.

Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen. Oppimisen alueita yhdistelevä ja soveltava pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun. Työtapojen sekä oppimisympäristöjen tulee edistää lasten intoa tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita. Lapsilla on myös oikeus saada oppimiseensa sopivaa ohjausta ja tukea.

Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin merkitys lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Leikki on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat uusia taitoja ja luovat merkityksiä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan ja varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.

Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja ryhmänsä jäseniä. Lapsilla on omia ajatuksia ja mielipiteitä, joita tulee kuulla ja huomioida. Lapsilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä.

Laaja-alainen osaaminen on muun muassa monilukutaitoa, itsestä huolehtimista ja arjen muita taitoja. Se on myös kulttuurista osaamista, vuorovaikutustaitoja ja digitaalista osaamista, joita tarvitaan yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Hyvä varhaiskasvatus antaa vahvan pohjan näiden tietojen ja taitojen kehittymiselle.

Ajattelu ja oppiminen itsessään ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Puhutaankin paljon elinikäisestä oppimisesta, joka edellyttää rohkeutta, innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita kohtaan.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu korostuvat moninaistuvassa maailmassa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen oppimiselle.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Omasta ja toisten hyvinvoinnista opitaan huolehtimaan turvallisessa vuorovaikutuksessa. Myös kestävän elämäntavan periaatteita toteutetaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.

Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. 

Digitaalinen osaaminen on enenevässä määrin osa lasten elämää, jota tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa ja erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimimisessa sekä oppimisessa. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot vahvistuvat, kun lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella omia vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään systemaattisen arvioinnin avulla. Arviointia toteutetaan sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee arvioida muun muassa paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia sekä niiden toteutumista. Yksiköiden arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin sekä ja pedagogiikan toteutumiseen. Myös Lapsen vasua tulee arvioida yhdessä huoltajan kanssa vähintään kerran vuodessa. Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi varhaiskasvatuksen vahvuuksia sekä kehittämisen tarpeita.