Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat laatineet yhdessä ohjeistukset Oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskeviin kysymyksiin, jotka koskevat mm. esi- ja perusopetuksen tehostettua ja erityistä tukea sekä perusopetuksen opettajien kelpoisuudesta antaa erityisopetusta. 

Mitä oppimisen ja koulunkäynnin tuesta päätetään?

Raamit oppimisen ja koulunkäynnin tuelle antaa lainsäädäntö. Opetussuunnitelman perusteissa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, sen tavoitteet sekä käytännön järjestelyt. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan koululta saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, erityiseen tukeen kuuluva erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea opettamansa aineen oppimisessa.

Perusopetuslain mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset palvelut muodostavat kokonaisuuden.

Takaisin ylös

Mitä tarkoittaa tehostettu tuki perusopetuksessa?

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa pedagogiseen arvioon perustuen (Perusopetuslaki 16 a §). Tämän jälkeen on laadittava oppimissuunnitelma. Jollei siihen ole ilmeistä estettä, oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Se on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Oppimissuunnitelma on tehostetun tuen oppilasta opettavan opettajan pedagoginen työkalu. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti.

Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia erityisesti perusopetuslain 16, 31 ja 31 a §:ssä tarkoitettuja perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. 

Takaisin ylös

Mitä tarkoittaa erityinen tuki perusopetuksessa ja esiopetuksessa?

Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle on annettava perusopetuslain 17 §:n mukaista erityistä tukea.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityinen tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Ne voivat liittyä esimerkiksi opetukseen, työtapoihin, opetuksen järjestelyihin, ryhmäkokoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Erityisen tuen oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 §:n mukaisesta opetuksen sisällöstä sen mukaan kuin 14 §:ssä säädetään. Erityisessä tuessa käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Erityiseen tukeen kuuluvan erityisopetuksen tarve voi olla yhdessä tai kaikissa oppiaineissa. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta annetaan niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on todettu erityisopetuksen tarve.

Perusopetuslain 17 §:n 5 momentin mukaan, jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 momentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta.

Esiopetuksen erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissä erityispedagogista osaamista.

Takaisin ylös

Miten erityisestä tuesta päätetään?

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, oppiaineet, joissa oppilas saa erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitetut palvelut. Erityisen tuen päätöksessä voidaan lisäksi 17 §:n 1 momentin perusteella määrätä, että oppilaan opetus järjestetään tuntijakoasetuksen 6 ja 7 §:ien mukaisesta tuntijaosta poiketen.

Oppiaineen yksilöllistämisestä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Jos oppilaan tuen tarve muuttuu tai uusia oppiaineita on tarpeen yksilöllistää, tehdään uusi erityisen tuen päätös.

Esiopetuksen erityisen tuen päätöksessä on määrättävä lapsen pääsääntöinen opetusryhmä sekä lapsen tarpeen mukaisesti mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet. Tarvittaessa erityisen tuen päätöksen yhteydessä voidaan päättää lapsen esiopetuksen poikkeavasta järjestämisestä perusopetuslain 18 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti, jos se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään. Oppilaan tuen tarpeen kartoittamiseksi tehdään pedagoginen selvitys. Siihen kootaan tietoa oppilaan oppimisen etenemisestä, saamasta tehostetusta tuesta sekä oppilaan kokonaistilanteesta. Arvio erityisen tuen tarpeesta tehdään moniammatillisesti yhdessä opiskeluhuollon ammattihenkilöstön kanssa. Pedagogista selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijalausunnoilla.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten kuin 2 momentissa säädetään.

Takaisin ylös

Pitääkö tehdä erityisen tuen päätös, jos oppilas tarvitsee tulkitsemis- tai avustajapalveluja tai erityisiä apuvälineitä, mutta ei erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta?

Oppilaalla on perusopetuslain 31 §:n nojalla oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet. Jos oppilas ei tarvitse erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta, ei hänelle tarvitse tehdä erityisen tuen päätöstä, vaan edellä mainituista palveluista ja apuvälineistä tehdään hallintopäätös 31 §:n perusteella.

Takaisin ylös

Mikä on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)?

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on perusopetuslain 17 §:n mukaan laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Yksilöllistetyn oppiaineen oppimäärän tavoitteet määritellään HOJKS:ssa.

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen tuen päätöksen sisältöön. HOJKSin laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Takaisin ylös

Mitä on erityiseen tukeen kuuluva erityisopetus?

Peruopetuslain 16 §:n mukainen osa-aikainen erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä.

Perusopetuslain 17 §:n mukaan erityiseen tukeen kuuluva erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen päätöksessä määrätään, miten erityiseen tukeen kuuluva erityisopetus järjestetään.

Takaisin ylös

Milloin vaaditaan erityisopettajan kelpoisuus?

Kelpoisuusvaatimusta tulisi katsoa oppilaalle annettavasta opetuksesta käsin. Osa-aikaiseen erityisopetukseen, erityisopetukseen tietyssä oppiaineessa ja erityisopetukseen erityisluokassa on olemassa omat kelpoisuusvaatimuksensa. Kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 8 §:ssä.  Opetuksen järjestäjän tulee etukäteen suunnitella, miten oppilaan opetus järjestetään. 

Perusopetuslain 16 §:n 2 momentin mukainen osa-aikainen erityisopetus on yksi tuen muoto. Osa-aikaista erityisopetusta antaa kelpoisuusasetuksen 8 §:n 1 momentin mukaiset kelpoisuusehdot täyttävät erityisopettaja. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.

Niissä oppiaineissa, joissa erityisen tuen oppilaalla on perusopetuslain 17 §:n 1 momentin mukaisen erityisopetuksen tarve, erityisopetusta antaa kelpoisuusasetuksen 8 §:n 2 tai 3 momentin mukaiset kelpoisuusehdot täyttävä erityisopettaja riippumatta opetuksen järjestämispaikasta.

POPS 2014 s. 62: ”Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen.” Luokan- ja aineenopettaja saa antaa yleisopetuksen ryhmässä olevalle erityisen tuen oppilaalle opetusta yleisopetuksen ryhmässä niissä aineissa, joissa oppilaalla ei ole erityisopetuksen tarvetta. Tällöin oppilaalla tulee olla edellytykset opiskella yleisopetuksen ryhmässä ja hänen tulee saada siellä mahdollisesti tarvitsemansa muut tukimuodot.

Takaisin ylös

Mitkä ovat erityisopettajan kelpoisuusvaatimukset?

Perusopetuksen erityisopetuksen kelpoisuudesta säädetään opetustoimen kelpoisuusasetuksen (986/1998) 8 §:ssä.  Asetus sisältää erilaisia tehtävänkuvia, joihin on erilaiset kelpoisuusvaatimukset. Esimerkiksi osa-aikaiseen erityisopetukseen ja erityiseen tukeen kuuluvaan erityisopetukseen on olemassa omat kelpoisuusvaatimuksensa.

Takaisin ylös

Kuka saa opettaa yksilöllistettyä oppimäärää?

Tukitoimena oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen tehdään vasta silloin, kun oppilas ei annetusta erityisestä tuesta ja siihen sisältyvästä erityisopetuksesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. Ennen oppimäärän yksilöllistämistä tulisi pääsääntöisesti antaa mahdollisuus opiskella oppiainetta painoalueiden mukaisesti. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppilaalla, joka opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, on yksilöllistetyissä oppiaineissa oikeus perusopetuslain 17 §:n mukaiseen erityiseen tukeen sisältyvään erityisopetukseen, hänelle tehdyn erityisen tuen päätöksen mukaisesti.

Takaisin ylös

Miten tietoja siirretään uudelle opetuksen järjestäjälle?

Opetuksen järjestäjän vaihtuessa, opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot tulee siirtää uudelle opetuksen järjestäjälle oppivelvollisuuslain 23 §:n nojalla. Välttämättömäksi tiedoksi katsotaan erityisen tuen päätös opetuksen järjestämisestä ja/tai tieto siitä, että oppilas on saanut tehostettua tukea. Pedagoginen arvio, selvitys, oppimissuunnitelma ja HOJKS voidaan siirtää siltä osin kuin niissä on opetuksen järjestämiseksi välttämättömiä tietoja.

Takaisin ylös