Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat laatineet yhdessä ohjeistukset Oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskeviin kysymyksiin, jotka koskevat mm. tehostettua ja erityistä tukea, arviointia ja opettajien kelpoisuuksia. 

Mitä oppimisen ja koulunkäynnin tuesta päätetään?

Raamit oppimisen ja koulunkäynnin tuelle antaa lainsäädäntö.  Opetussuunnitelman perusteissa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, sen tavoitteet sekä käytännön järjestelyt. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaan koululta saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea opettamansa aineen oppimisessa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Ohjauksen käytännön järjestämiseksi koulut tekevät opetussuunnitelmansa liitteeksi ohjaussuunnitelman.

Perusopetuslain mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset palvelut muodostavat kokonaisuuden.
 

Takaisin ylös

Mitä tarkoittaa tehostettu tuki perusopetuksessa?

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, erityisesti 16, 31 ja 31 a §:ssä tarkoitettuja tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. (Perusopetuslaki 16 a §).

Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Se on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Oppimissuunnitelma on tehostetun tuen oppilasta opettavan opettajan pedagoginen työkalu. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti.
 

Takaisin ylös

Mitä tapahtuu erityisen tuen järjestämisessä?

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Myös oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Jos uusia oppiaineita on tarpeen yksilöllistää, tehdään uusi erityisen tuen päätös.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään. Oppilaan tuen tarpeen kartoittamiseksi tehdään pedagoginen selvitys. Siihen kootaan tietoa oppilaan oppimisen etenemisestä, saamasta tehostetusta tuesta sekä oppilaan kokonaistilanteesta. Arvio erityisen tuen tarpeesta tehdään moniammatillisesti yhdessä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Pedagogista selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijalausunnoilla.  

 Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten kuin 2 momentissa säädetään.
 

Takaisin ylös

Mitä HOJKS pitää sisällään?

HOJKS:sta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, arviointiin liittyvistä erityispiirteistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Yksilöllistetyn oppiaineen oppimäärän tavoitteet määritellään HOJKS:ssa.

Takaisin ylös

Mikä on erityisopetuksen järjestämispaikka?

Perusopetuslain 17 §:n mukaan erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Ne voivat liittyä esimerkiksi opetukseen, työtapoihin, opetuksen järjestelyihin, ryhmäkokoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Perusopetuslain 17 §:n 5 momentin mukaan jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 momentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. 
 

Takaisin ylös

Milloin vaaditaan erityisopettajan kelpoisuus?

Kelpoisuusvaatimusta tulisi katsoa erityisen tuen oppilaalle annettavasta opetuksesta käsin. Osa-aikaiseen erityisopetukseen, erityisopetukseen tietyssä oppiaineessa ja erityisopetukseen erityisluokassa on olemassa omat kelpoisuusvaatimuksensa. Opetuksen järjestäjän tulee etukäteen suunnitella, miten oppilaan opetus järjestetään. 

Takaisin ylös

Mitkä ovat erityisopettajan kelpoisuusvaatimukset?

Perusopetuksen erityisopetuksen kelpoisuudesta säädetään opetustoimen kelpoisuusasetuksen (986/1998) 8 §:ssä, joka on varsin monipolvinen ja sisältää erilaisia tehtävänkuvia, joihin on erilaiset kelpoisuusvaatimukset. Esimerkiksi osa-aikaiseen erityisopetukseen ja erityisopetukseen erityisluokassa on olemassa omat kelpoisuusvaatimuksensa.

Takaisin ylös