Oppimistehtävässä tutustutaan veden kaikkiin kolmeen olomuotoon sekä veden kiertokulkuun ja sitä kautta sateen syntymiseen. Tutkittavien ilmiöiden skaala vaihtelee mikroskooppisesta planetaariseen eli sateen syntymiseen.
Piirroskuva sateesta. Sadepilven alla on keltainen sateenvarjo ja sateenvarjon alle kerääntyy lätäkkö.

Formatiivinen arviointi

  • Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen, kysymysten ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla. Samalla oppilaat saavat tietoa omasta osaamisestaan. Myönteinen palaute ja kannustaminen tukevat erityisesti tutkimisen taitojen ja motivaation kehittymistä. Arviointikohteita on merkitty opettajan ohjeisiin työskentelyn vaiheiden lomaan.

Summatiivinen arviointi

  • Asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan summatiivisesti hyödyntäen kuudennen vuosiluokan kriteeristöä. Arviointi perustuu tuotosten lisäksi (esim. oppilaiden muodostamat kysymykset vaiheessa 2 tai esitys kohdassa 5) oppilaiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja niistä tehtyihin tiiviisiin muistiinpanoihin/merkintöihin. Arviointikohteita on merkitty opettajan ohjeisiin työskentelyn vaiheiden lomaan.
Takaisin ylös

    Tehtävään liittyvät opetuksen tavoitteet

    Tutkimisen ja toimimisen taidot

    • T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekä käyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana
    • T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen
    • T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin
    • T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksen välineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti

    Tiedot ja ymmärrys

    • T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämään käsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistä käyttöä
    • T13 ohjata oppilasta ymmärtämään, käyttämään ja tekemään erilaisia malleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä ja niiden ilmiöitä
    • T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisia ilmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaa energian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle
    • T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisia ilmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaa aineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle
    Piirroskuva veden pinnasta, josta läiskyy pisaroita.

    Tehtävään liittyvät keskeiset sisältöalueet

    S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen

    • Oppilaiden kanssa harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojen käsitteillä ja malleilla.

    S4 Ympäristön tutkiminen

    • Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Tehtävien avulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Oppilaiden kanssa tutkitaan säätä.

    S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut

    • Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia. Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineen säilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisen ja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Oppilaiden kanssa perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekä maapallon rakenteeseen.
    Takaisin ylös

    Yleinen kuvaus

    Oppimistehtävässä tutustutaan veden kaikkiin kolmeen olomuotoon (kiinteä eli jää, neste eli vesi, kaasu eli vesihöyry) sekä veden kiertokulkuun ja sitä kautta sateen syntymiseen. Tutkittavien ilmiöiden skaala vaihtelee mikroskooppisesta (veden rakenneosasten eli vesimolekyylien liikkeestä) planetaariseen eli sateen syntymiseen (esim. meriveden haihtuessa ja taas tiivistyessä).

    Oppimistehtävän voi toteuttaa myös vain osittain. Oppimistehtävän kolme osaa (joista voidaan valita tarvittavat) ovat

    • käytännön kokeellinen tutkimus kuuman veden ja vadin kanssa
    • simulaation käyttö
    • tutustuminen veden kiertokulkuun luonnossa.

    Työskentelyn vaiheet

    1. Orientaatio (15–30 min)

    Orientaatiossa keskustellaan vedestä (aktivoidaan ja palautetaan mieleen aikaisempi tieto, ennakkokäsitykset jne.). Ennakkokäsitysten kartoittamiseen on mahdollista käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa, kuten Flingaa tai Padletia. Myös ryhmämiellekartalla voidaan orientoitua aiheeseen. Tarvittaessa opettaja voi toteuttaa myös diagnostisen esitehtävän käyttäen apuna esim. kuvitteellista oppilaiden välistä keskustelua liittyen veden olomuotoihin (ns. concept cartoon -tehtävä).

    2. Konkreettisen tutkimuksen suunnittelu (10–15 min)

    Piirroskuva kolmesta sulavasta jääpalasta, joiden alle kerääntyy lätäkkö.

    Opettajan johdolla esitellään tutkimuksen välineet: lämmintä vettä vadissa, jääpaloja ja kelmua.

    Oppilaiden tehtävä

    Laatikaa kysymyksiä, joita voidaan tutkia edellä mainituilla välineillä.

    • Arviointikohteet: oppilaiden muodostamat kysymykset (T4)

    3. Tutkimus konkreettisilla välineillä (20–40 min):

    Oppilaat saavat pienissä ryhmissä välineet itselleen. Ensimmäinen tutkimustehtävä annetaan, minkä jälkeen oppilaat voivat tutkia myös vaiheessa 2 itse muodostamiaan kysymyksiä.

    Oppilaiden tehtävä

    Tehkää havaintoja siitä, mitä tapahtuu, kun kelmu asetetaan lämmintä vettä sisältävän vadin päälle ja jääpalat asetetaan kelmun päälle. Kirjatkaa havaintonne ylös. Ottakaa myös valokuvia. Jos tunnette ilmiöön liittyviä käsitteitä, käyttäkää niitä kirjatessanne havaintoja.

    • Arviointikohteet: oppilaiden kirjaamat havainnot (T5), käsitteiden käyttö (T12), aineen säilymisen periaatteen ymmärrys (T18), oppilaiden aiempien kysymysten esiintyminen havainnoissa (T6)
    Piirroskuva teepannusta, jonka nokasta puskee vesihöyryä.

    4. Tutkimus simulaation avulla (10–20 min)​​​​​​

    Oppilaat tutkivat haihtumista PhET-simulaation avulla.

    Oppilaiden tehtävä

    Tehkää tarvittavat valinnat simulaatiossa tutkiaksenne +60-asteisen veden käyttäytymistä. Tutkikaa veden rakenneosasten eli vesimolekyylien liikettä rauhassa (tarvitsette aikaa). Mitä havaitsette? Kuinka voisitte yhdistää simulaatiossa tehdyt havainnot vesivadin kanssa tehdyssä tutkimuksessa tekemiinne havaintoihin?

    • Arviointikohteet: simulaation käyttö ja havaintojen tekeminen sieltä (T11), käsitteiden käyttö (T12), simulaation käyttö mallina ja yhteyksien vetäminen mallin ja todellisen maailman välillä (T13), aineen säilymisen periaatteen ymmärrys (T18), fysikaalinen ilmiö (T17)

    5. Esitys (30–45 min) ​​​​

    Oppilaat tuottavat tutkimuksestaan esityksen esimerkiksi jollakin sähköisellä sovelluksella (esim. Powerpoint tai vastaava).

    Oppilaiden tehtävä

    Kuvatkaa tekemänne tekemänsä tutkimukset ja antakaa perusteltu vastaus seuraavaan kysymykseen: mitä havaitaan kylmällä kelmulla, joka on lämpimän veden yläpuolella?

    • Arviointikohteet: syy-seuraussuhteet, johtopäätökset, esitys (T6), TVT:n käyttö esityksen tekemiseen (T11)
    Piirroskuva veden pinnasta, josta läiskyy pisaroita.

    6. Ilmiö planetaarisella tasolla (10–30 min)

    Oppilaiden tehtävä

    Tutustukaa esim. kuvien tai konkreettisen mallin avulla sateen syntymiseen (auringon lämpö veteen → haihtuminen → nousu → tiivistyminen → sade). Tehtävänänne on tehdä linkki sateen synnyn ja oman tutkimuksenne välillä.

    • Arviointikohteet: mallien eli kuvien käyttö (T13), syy-seuraussuhteet (T6)
    Takaisin ylös
    Sivun kuvitus on toteutettu Canva.com-kuvapankin avulla.