Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä, joka kattaa kaikki koulutuksen järjestäjän toiminnot. Koulutuksen järjestäjät voivat valita menetelmät ja välineet, joita käyttävät oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä.

Laadun kehittämisessä ja sen arvioinnissa voidaan hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida järjestämiään tutkintoja, koulutusta ja muuta toimintaa sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä julkistaa itsearvioinnin keskeiset tulokset. Vertaisarviointi tukee laadun varmistamista ja sen kehittämistä. Vertaisarviointi on kriteeriperusteista arviointia, jossa vastaavassa ympäristössä toimivista arvioijista koostuva vertaisarviointiryhmä arvioi organisaation valitsemaa kohdetta tai kohteita.

Itsearvioinnilla tarkoitetaan suunnitelmallista ja jatkuvaa arviointiprosessia, josta koulutuksen järjestäjä vastaa. Itsearvioinnin tavoitteena on tukea organisaation itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamista sekä samalla tukea kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjät arvioivat omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan ja edistävät siten toiminnan laatua ja kehittämistä. Itsearviointi auttaa organisaatiota tunnistamaan sisäisiä ja ulkoisia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Itsearviointi voi kohdistua kaikkiin tai vain joihinkin laadun osatekijöihin. Lisäksi itsearviointi voi olla myös osa kansallista ulkoista arviointia, jolloin se toteutetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) määrittelemällä tavalla. 

Takaisin ylös

Itsearvioinnissa käytetään erilaisia valmiita viitekehyksiä, kuten esimerkiksi EFQM-mallia, CAF -mallia ja yleistä eurooppalaista laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehystä. Valmiiden mallien käytön etuna on mahdollisuus vertailla oman organisaation toimintaa tai tuloksia  muiden koulutusorganisaatioiden tai eri alalla toimivien organisaatioiden kanssa. Organisaatiot voivat muokata valmiita malleja tai yhdistää niitä omien tarpeidensa pohjalta.

 

Eri mallien vertailua

Sekä yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys että EFQM -malli ja CAF -arviointimalli perustuvat jatkuvaan oppimiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Mallien taustalla on Demingin laatuympyränä tunnettu jatkuvan parantamisen periaate (suunnittele, toteuta, arvioi ja paranna). Mallit ohjaavat koulutuksen järjestäjiä kiinnittämään huomiota laadun kannalta tärkeisiin asioihin, mutta eivät anna vastausta siihen, miten koulutuksen järjestäjien tulisi toimia. Yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys on yleisempi yhteinen viitekehys koulutuksen järjestäjille. EFQM-malli soveltuu erityisesti koulutuksen järjestäjän tai muun organisaation laadunhallintaan.

Yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys ei ole kontekstisidonnainen, joten se soveltuu erilaisissa ympäristöissä toimivien laadunhallinnan viitekehyksesi. Viitekehyksen eri vaiheissa voidaan hyödyntää eri menetelmiä, esimerkiksi itsearvioinnissa EFQM -mallia tai CAF -arviointimallia ja toteutusvaiheessa toimintajärjestelmän viitekehyksenä ISO -standardijärjestelmää tai itse kehitettyä toimintajärjestelmää. Suunnitteluvaiheessa voidaan käyttää erilaisia strategisen johtamisen työvälineitä esimerkiksi BSC-mallia (Balance Scorecard). Balanced Scorecard on johtamis- ja mittausjärjestelmä, jonka tehtävä on tukea strategian vientiä käytännön toimintaan. Mittariston avulla organisaation johto ja koko henkilökunta toteuttavat ja parantavat toimintaansa tavoitteiden mukaisesti. BSC -malli liittyy strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan sekä arviointiin ja strategian toimivuudesta oppimiseen. 

 

CAF-malli

Arviointimalli CAF (Common Assessment Framework) on EU-jäsenmaiden yhteistyönä laadittu julkisen sektorin organisaatioiden toiminnan itsearviointimalli. Se sisältää vaikutteita EFQM Excellence -mallista. CAF-mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita, myös organisaation toimintatapoja, joilla mahdollistetaan hyvien tulosten syntyminen. 

 

Yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys

Yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys korostaa laadun jatkuvaa parantamista. Yhteisten puitteiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita ja muita kehittämistyöhön osallistuvia maita kehittämään, parantamaan, seuraamaan ja arvioimaan omia järjestelmiään ja käytäntöjään yhteisen vertailujärjestelmän ja konkreettisten välineiden avulla. Keskeisenä periaatteena on vapaaehtoisuuden pohjalta kannustaa ammatillisen koulutuksen eri tasoilla toimivia kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä molemminpuoliseen oppimiseen. Sidosryhmien mukanaolo nähdään tärkeänä parannettaessa kansallisten ja paikallisten järjestelmien laatua.

Viitekehys soveltuu sekä kansallisen koulutusjärjestelmän että koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan viitekehykseksi.  

 

EFQM -malli (2020)

EFQM -mallia käytetään oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna tuhansissa organisaatioissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eri puolilla maailmaa. Kun koulutusorganisaatio haluaa verrata toimintaansa ja tuloksiaan muiden sektorien toimijoiden kanssa kansallisesti tai kansainvälisesti, tämä mallin käyttö antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Mallia käytetään myös Euroopan laatupalkinnon sekä useimpien eurooppalaisten kansallisten laatupalkintokilpailujen arviointiperusteina, mukaan lukien Excellence Finland ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto.

 

Lue lisää EFQM-mallista
EFQM-malli 10 kuvan avulla (pdf, 667.63 KB)
EFQM-malli ja kriteerit (pdf, 215.11 KB)
Takaisin ylös

Vertaisarviointi tukee laadun varmistamista ja sen kehittämistä. Vertaisarviointi on kriteeriperusteista arviointia, jossa vastaavassa ympäristössä toimivista arvioijista koostuva vertaisarviointiryhmä arvioi organisaation valitsemaa kohdetta tai kohteita.

Ulkoisten asiantuntijoiden muodostama vertaisarviointiryhmä kutsutaan arvioimaan koulutuksen järjestäjän toimintojen, kuten opetuksen, koulutustarjonnan ja opetuksen tukipalveluiden laatua. Vertaisarvioijat vierailevat kohdeorganisaatiossa arvioinnin yhteydessä. Vertaisarvioijat ovat yleensä organisaation ulkopuolisia henkilöitä, jotka työskentelevät vastaavassa ympäristössä ja ovat arvioitavan aihepiirin asiantuntijoita ja ammattilaisia. Arvioijat ovat riippumattomia ja arvioivat vastaavalla organisaatiotasolla olevien henkilöiden toimintaa. Vertaisarvioijia nimitetään usein kriittisiksi ystäviksi.

Ammatillisen koulutuksen asiantuntijoiden käyttöön on kehitetty vertaisarvointiopas, joka opastaa käytännönläheisesti vertaisarvioinnin käyttöön Yleisen eurooppalaisen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehyksen periaatteiden mukaisesti. Oppaan formatiivinen ja kehityslähtöinen lähestymistapa tukee ammatillisten koulutuksen järjestäjien ja niiden toimintayksiköiden pyrkimyksiä edistää ammatillisen koulutuksen laatua. Opas on tarkoitettu:

  • ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja niiden toimintayksiköille
  • kuntayhtymille, kunnille, opetus-ja työhallinnolle
  • ammatillisen koulutuksen kumppaneille
  • ammatillisen koulutuksen laadun muille kehittäjille
  • tutkimukseen.

 

Kansalliset vertaisarvioinnin arviointialueet ja -kriteerit ammatilliseen koulutukseen

Arviointialueet ja -kriteerit on laadittu osana Euroopan unionin rahoittamaa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan koordinaatiopisteiden toimintaa tukevaa hanketta (Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP). Kriteeristöä päivitettäessä on otettu huomioon myös ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys ja sen täydennykset eli EQAVET+.

Vertaisarviointikriteerien kehittämistyö on tapahtunut koulutuksen järjestäjien ja Opetushallituksen edustajista koostuvassa työryhmässä. Lisäksi kriteerit on pilotoitu ja koulutuksen järjestäjät ovat kommentoineet niitä kehittämistyön eri vaiheissa. Kriteerien kehittämistyössä on hyödynnetty soveltuvin osin aiempia vertaisarvioinnin kriteeristöjä.

 

Hanketoiminnan ja hankkeiden vertaisarvioinnin arviointialueet ja -kriteerit 2014

Hanketoiminnan arviointialueet ja -kriteeriit auttavat hanketoimijoita ja vertaisarvioijia arvioimaan koulutuksen järjestäjän tai sen toimintayksikön hanketoimintaa (arviointialueet 1-2) tai yksittäistä arvioinnin kohteena olevaa hanketta (3-6). Hankkeilla tarkoitetaan sekä ulkoisella että organisaation omalla rahoituksella toteutettavia hankkeitta. Arvioitavat hankkeet voivat olla alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä. 

Arviointialueet ja -kriteerit on muokattu eurooppalaisen vertaisarviointimenettelyn (The European Peer Review) periaatteiden pohjalta hanketoiminnan arviointiin soveltuvaksi Opetushallituksen koordinoimassa kehittämisryhmässä. 

 

Liitteet
Takaisin ylös

European Peer Review Quality Areas and Criteria for VET providers (cover)

 

Kansainvälinen vertaisarviointi on kriteeriperusteista arviointia, jossa yksi tai useampi vertaisarvioijista on toisesta maasta kuin arvioinnin kohteena oleva oppilaitos. Koulutuksen toimintaympäristöä tunteva, mutta eri kulttuuriympäristöstä tuleva vertaisarvioija rikastaa arviointia uusilla näkökulmilla.

Uusi kriteeristö kansainväliseen vertaisarviointiin julkaistiin 2021

Eurooppalaiseen vertaisarviointiin on laadittu ammatillisen koulutuksen arviointikriteerit. Kriteeristö kattaa koulutuksen järjestämiseen liittyvät 15 osa-aluetta, joista jokainen sisältää jatkuvan parantamisen laatuympyrän periaatteen. Kriteeristön laadinnassa on huomioitu ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan eurooppalainen viitekehys ja sen täydennykset EQAVET+. 

Julkaisu European Peer Review Quality Areas and Criteria for VET on englanninkielinen ja kattaa seuraavat laadunhallinnan osa-alueet:

QA 1    Strategic planning 
QA 2    Quality assurance      
QA 3    Knowledge management
QA 4    Management and leadership
QA 5    Management of infrastructure, facilities and finances
QA 6    Planning and management of human resources
QA 7    Equality and equal opportunities 
QA 8    Internal relations 
QA 9    External relations
QA 10  Internationalisation
QA 11  Pedagogical framework and planning the pedagogical processes
QA 12  Teaching and learning 
QA 13  Work-based learning (WBL) outside the school
QA 14  Assessment and certification
QA 15  Learning results and outcomes

Opas on laadittu osana Euroopan Unionin rahoittamaa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan koordinaatiopisteiden hanketta (EQAVET-projekti). Suomessa hanketta koordinoi ja toteutti Opetushallitus. Kehittämistyö on tehty yhteistyössä Suomen, Kroatian, Slovenian, Viron ja Itävallan kansallisten koordinaatiopisteiden sekä näiden maiden ammatillisten oppilaitosten edustajien kanssa. Oppilaitokset ovat myös pilotoineet kriteeristöä. 

Liitteenä julkaisu ja sitä esittelevä esite (Leaflet).

Edellisessä NRP-projektissa (2017-2019) tuotettiin videoita kansainvälisestä vertaisarvioinnista ja eurooppalaisten vertaisarviointikriteereiden käytöstä:

 Video: European Peer Review in Keuda Group VET, Finland (YouTube) 
 Video: Transnational Peer Review video, Austria (YouTube) 
 Video: Transnational Peer Review video, Slovenia (YouTube) 
 Video: Transnational Peer Review video, Kroatia (YouTube) 

European Peer Review Quality Areas and Criteria for VET
Takaisin ylös

Vertaisarvioinnin vaikuttavuusopas on suunnattu organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan kansallisten ja eurooppalaisten vertaisarviointien vaikuttavuutta. Vertaisarvioinnin vaikuttavuusopas auttaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä ja niiden toimintayksiköitä organisoimaan ja toteuttamaan menestyksellisesti vertaisarvioinnin kaikki vaiheet ja varmistamaan, että vertaisarvioinnin tuloksilla on vaikutusta. Vertaisarvioinnin vaikuttavuusopas on laadittu yhteistyössä eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa EU-komission rahoittamassa projektissa. Opas on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä ammatillisen koulutuksen käyttöön laaditun Eurooppalaisen vertaisarvioinnin oppaan (European Peer Review Manual for VET) kanssa.

 

Vertaisarvioinnin arviointivälineen tarkoituksena on edistää vertaisarvioinnin tulosten hyödyntämistä ja lisätä arvioinnin kohteena olleen ammatillisen koulutuksen järjestäjän vertaisarvioinnista saamaa hyötyä. Vertaisarvioinnin arviointiväline täydentää Vertaisarvioinnin vaikuttavuusopasta ja Eurooppalaisen vertaisarvioinnin opasta. 

 

Takaisin ylös

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laadunhallintajärjestelmän tulee kattaa kaikki koulutuksen järjestäjän toiminnot.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat käyttää laadunhallintajärjestelmänsä ja sen toimivuuden arviointiin itsearvioinnin kriteereitä, jotka laadittiin vuoden 2015 kansallista laadunhallintajärjestelmien arviointia varten. Niitä on edelleen kehitetty vastaamaan uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön tavoitteita osana laadunhallinnan koordinaatiopisteen projektia 2016-2017. Projektin päättymisen jälkeen kriteeristön termejä on vielä päivitetty.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien ulkoinen arviointi toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti vuosina 2021–2022.

 

Raportti laadunhallintajärjestelmien tilasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi 3.11.2015 raportin, jonka mukaan suurella osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä (71 %) on toimiva laadunhallintajärjestelmä. Koulutuksen järjestäjien välillä on eroja omistaja- ja oppilaitostyypeittäin sekä laadunhallinnan kehittämisen keston mukaan.

Raportin tuloksia on hyödynnetty sekä kansallisessa kehittämisessä että koulutuksen järjestäjien tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus on tukenut koulutuksen järjestäjiä kohdentamalla valtionavustuksia laadunhallintajärjestelmien arvioinnin esille nostamiin kehittämiskohteisiin. Lisäksi Opetushallitus, laadunhallinnan kansallisena koordinaatiopisteenä, on tukenut koulutuksen järjestäjiä laadunhallintajärjestelmien arviointitulosten pohjalta valituissa teemoissa koordinaatiopisteille kohdennetuissa EU-komission rahoitustukea saaneissa projekteissa. 

 

 

 

Takaisin ylös