Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistamisessa ja tilanteisiin puuttumisessa kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten on tärkeää tehdä säännöllisesti yhteistyötä muiden paikallisten viranomaisten kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat hyvinvointialueiden opiskeluhuoltopalvelut ja neuvolapalvelut, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, sekä nuorisotoimi ja poliisi.

Kiusaavaa, muita syrjivää ja väkivaltaisesti käyttäytyvää lasta tai nuorta on autettava yhdessä viranomaisten kesken. Yhteistyön tulee olla välitöntä ja suoraa, sekä lapsen ja nuoren edun mukaista.  

Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tilanteissa opettajan ja rehtorin tai johtajan on aina mahdollista konsultoida anonyymisti opiskeluhuoltoa, poliisia, lastensuojelua tai muuta sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa ja neuvolapalveluja, sekä nuorisotoimea. 

Auta lasta viiveettä! – Yhteistyö viranomaisten kesken 

Viranomaisyhteistyössä on tärkeää tunnistaa lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin haasteet. Lapsen edun täytyy olla ensisijainen periaate monialaisessa yhteistyössä. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet sovitaan paikallisesti hyvinvointialueen lastenneuvolan, terveydenhuollon, kasvatus- ja perheneuvolan, sekä muiden sosiaalitoimen palvelujen, kuten lastensuojelun kanssa. 

Yksittäisen lapsen ja nuoren asioissa monialainen yhteistyö toteutetaan yleensä ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa salassapitoa ja tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Eri viranomaisten väliseen yhteistyöhön kuuluu keskeisesti oikeus anonyymiin konsultointiin.  

Yhteistyö poliisin kanssa on etenkin lasten ja nuorten turvallisuustilanteen kehittymisen seurantaa, ja siihen liittyviä, yhdessä muiden toimijoiden kanssa sovittavia toimia. Poliisin lapsiin ja nuoriin kohdistuva toiminta liittyy poliisin ennalta estävän toiminnan työmuotoihin, kuten ankkuritoimintaan. Poliisi tutkii tapaukset itsenäisesti rikosilmoitusten perusteella. 

Myös palo- ja pelastusviranomaisten kanssa tulee tehdä varautumista ja turvallisuutta edistävää yhteistyötä. Koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuspalvelujen on varauduttava myös laajempiin väkivallan tekoihin. 

Ilmoitusvelvollisuudet muille viranomaisille

Viranomaisyhteistyöhön liittyy keskeisesti kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten ilmoitusvelvollisuudet ja –oikeudet asioissa, jotka liittyvät alle 18-vuotiaisiin. Lasten edun toteutumiseksi on tärkeä tietää, milloin on oikeus ja milloin velvollisuus ilmoittaa oppilaasta ja opiskelijasta huoli muille viranomaisille. 

Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oma-aloitteinen oikeus ilmoittaa poliisille välttämättömät tiedot henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten. Ilmoitusoikeus on, kun viranomainen, viranomaisen palveluksessa oleva tai viranomaisen tehtäviin osallistuva on hänelle kuuluvia tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun (lapsen tai aikuisen) olevan vaarassa joutua väkivallan (myös seksuaalisen väkivallan) kohteeksi. 

Milloin tehdään rikosilmoitus? 

Väkivallantekojen yhteydessä on tärkeää arvioida, täyttääkö teko pahoinpitelyn tunnusmerkkejä.   
Jos varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen henkilöstö epäilee lapseen tai nuoreen kohdistuvaa lievää pahoinpitelyä, muuta henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta tai lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosepäilyä, tai alle 15-vuotiaan nuoren tekemää, rikoksen tunnusmerkit täyttävää tekoa, on henkilöstöllä velvollisuus tehdä rikosilmoitus salassapidon estämättä.  

Henkilöstöllä on oikeus tehdä ilmoitus, jos on tehtävissään saanut tietoja, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. 15 vuotta täyttänyt on rikosoikeudellisesti vastuussa väkivaltaisista teoistaan. Vahingonkorvausvelvollisuudelle ei ole alaikärajaa, joten pienikin lapsi voi olla korvausvelvollinen vahinkoa aiheuttaneista teoistaan. 

Milloin opetushenkilöstöllä sekä rehtorilla ja johtajalla on velvollisuus olla yhteydessä sosiaalitoimeen? 

Velvollisuus tehdä ilmoitus sekä lastensuojeluun että poliisille on silloin, kun on syytä epäillä lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta, tai henkeen tai terveyteen kohdentuvaa rikosta. Lastensuojeluilmoitus pitää tehdä viipymättä aina, kun havaitsee lapsen hoidossa ja huolenpidossa laiminlyöntejä, kun olosuhteet ovat lapsen kehitystä vaarantavat tai kun lapsen käyttäytyminen huolestuttaa. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi silloin, kun oppilas tai alle 18-vuotias opiskelija laiminlyö koulunkäynnin, kantaa ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta, tai oppilas tai alle 18-vuotias opiskelija tekee rikoksia, käyttää päihteitä tai hänellä on mielenterveysongelmia tai itsetuhoisuutta, eikä huoltaja pyri järjestämään terveydenhuollon apua tai estää sen. 

Jos varhaiskasvatuksen tai koulutuksen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, on hänen ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on viipymättä tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. 

Kasvatuksen ja koulutuksen opetushenkilöstön pitää lapsen (=alle 18-vuotiaan) edun sitä vaatiessa tehdä ilmoitus sosiaalihuoltoon lapsesta tai hänen läheisistään. Tätä eivät salassapitosäännökset saa estää. 

Rehtorilla ja johtajalla sekä opettajalla on vastuu lapsen ja nuoren opiskeluympäristön turvallisuudesta ja opetuksesta. On tärkeää, että viranomaisille tehtyjen ilmoitusten jälkeen opetuksessa tarvittavat välttämättömät, ajantasaiset tiedot siirtyvät viranomaisilta opetuksesta vastaaville henkilöille.  

 

Takaisin ylös

Lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa koskevien tietojen kulku 

Yleisperiaate on, että lapsen, oppilaan ja alle 18-vuotiaan opiskelijan siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tai koulutusasteelta toiselle siirretään häntä koskevat välttämättömät tiedot. Tiedot tulee siirtää salassapidon estämättä. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto voi liittyä esimerkiksi lapsen, oppilaan tai opiskelijan tukitoimiin, tai turvallisen kasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen. Aikaisemman kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän on siirrettävä välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä ja viipymättä uudelle järjestäjälle. Tiedot voidaan antaa myös uuden kasvatuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada tällaista välttämätöntä tietoa muilta järjestäjiltä tai esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta tai ammattihenkilöltä.   

Perusopetuksessa välttämättömiä oppilaan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia tietoja voivat opettaja, rehtori ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilainen siirtää: 

  • opettajalle opetustilanteiden järjestämiseksi siten, että oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuus ei vaarannu 
  • opinto-ohjauksesta vastaaville henkilöille muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten (edellyttää lisäksi huoltajan suostumusta)    
  • kouluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille oppilaan ja opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten    
  • poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot 

Lukiokoulutuksessa välttämättömiä opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia tietoja voivat opettaja, rehtori ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilainen siirtää:  

  • oppilaitoksen rehtorille ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi   
  • opinto-ohjauksesta vastaaville henkilöille muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten (edellyttää lisäksi opiskelijan suostumusta)   
  • koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille oppilaan ja opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten   
  • poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai jos opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.  

Ammatillisessa koulutuksessa opettajalla, rehtorilla ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisella on oikeus antaa opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia tietoja seuraaville tahoille, jos ne ovat tiedon saajan tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä:  

  • oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi   
  • opinto-ohjauksesta vastaaville henkilöille muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten 
  • opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten   
  • työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi  
  • poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.  

Varhaiskasvatuksen henkilöstön on ilmoitettava havaitsemastaan varhaiskasvatuspalvelujen epäkohdasta tai sen uhasta viipymättä lähiesihenkilölleen, esimerkiksi päiväkodin johtajalle. Ilmoituksesta on kerrottava myös toiminnasta vastaavalle johdolle. Ilmoitus tehdään kirjallisesti, omalla nimellä ja se voidaan tehdä salassapidon estämättä. Ilmoitusvelvollisuus koskee niin julkista kuin yksityistä varhaiskasvatusta. Ilmoituksen tekijälle ei lain mukaan saa koitua ilmoituksesta ongelmia. Epäkohdat voivat koskea esimerkiksi laissa määriteltyjä tavoitteita varhaiskasvatuksen tiloista, toimintaympäristöistä, henkilömitoituksista tai kelpoisuuksista sekä siitä, että lapsen yksilöllistä varhaiskasvatussuunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan.  Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista.  Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on laadittava kirjallisena ja pidettävä julkisesti nähtävillä. 

 

Takaisin ylös