Viranomaisyhteistyöhön liittyy keskeisesti kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten ilmoitusvelvollisuudet ja –oikeudet asioissa, jotka liittyvät alle 18-vuotiaisiin. Lasten edun toteutumiseksi on tärkeä tietää, milloin on oikeus ja milloin velvollisuus ilmoittaa oppilaasta ja opiskelijasta huoli muille viranomaisille.
Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oma-aloitteinen oikeus ilmoittaa poliisille välttämättömät tiedot henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten. Ilmoitusoikeus on, kun viranomainen, viranomaisen palveluksessa oleva tai viranomaisen tehtäviin osallistuva on hänelle kuuluvia tehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun (lapsen tai aikuisen) olevan vaarassa joutua väkivallan (myös seksuaalisen väkivallan) kohteeksi.
Milloin tehdään rikosilmoitus?
Väkivallantekojen yhteydessä on tärkeää arvioida, täyttääkö teko pahoinpitelyn tunnusmerkkejä.
Jos varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen henkilöstö epäilee lapseen tai nuoreen kohdistuvaa lievää pahoinpitelyä, muuta henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta tai lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosepäilyä, tai alle 15-vuotiaan nuoren tekemää, rikoksen tunnusmerkit täyttävää tekoa, on henkilöstöllä velvollisuus tehdä rikosilmoitus salassapidon estämättä.
Henkilöstöllä on oikeus tehdä ilmoitus, jos on tehtävissään saanut tietoja, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. 15 vuotta täyttänyt on rikosoikeudellisesti vastuussa väkivaltaisista teoistaan. Vahingonkorvausvelvollisuudelle ei ole alaikärajaa, joten pienikin lapsi voi olla korvausvelvollinen vahinkoa aiheuttaneista teoistaan.
Milloin opetushenkilöstöllä sekä rehtorilla ja johtajalla on velvollisuus olla yhteydessä sosiaalitoimeen?
Velvollisuus tehdä ilmoitus sekä lastensuojeluun että poliisille on silloin, kun on syytä epäillä lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta, tai henkeen tai terveyteen kohdentuvaa rikosta. Lastensuojeluilmoitus pitää tehdä viipymättä aina, kun havaitsee lapsen hoidossa ja huolenpidossa laiminlyöntejä, kun olosuhteet ovat lapsen kehitystä vaarantavat tai kun lapsen käyttäytyminen huolestuttaa. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi silloin, kun oppilas tai alle 18-vuotias opiskelija laiminlyö koulunkäynnin, kantaa ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta, tai oppilas tai alle 18-vuotias opiskelija tekee rikoksia, käyttää päihteitä tai hänellä on mielenterveysongelmia tai itsetuhoisuutta, eikä huoltaja pyri järjestämään terveydenhuollon apua tai estää sen.
Jos varhaiskasvatuksen tai koulutuksen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, on hänen ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on viipymättä tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta.
Kasvatuksen ja koulutuksen opetushenkilöstön pitää lapsen (=alle 18-vuotiaan) edun sitä vaatiessa tehdä ilmoitus sosiaalihuoltoon lapsesta tai hänen läheisistään. Tätä eivät salassapitosäännökset saa estää.
Rehtorilla ja johtajalla sekä opettajalla on vastuu lapsen ja nuoren opiskeluympäristön turvallisuudesta ja opetuksesta. On tärkeää, että viranomaisille tehtyjen ilmoitusten jälkeen opetuksessa tarvittavat välttämättömät, ajantasaiset tiedot siirtyvät viranomaisilta opetuksesta vastaaville henkilöille.