Vuorovaikutusosaaminen (LOPS2021-perusteet)

Vuorovaikutusosaamisella (puheviestintäosaamisella) tarkoitetaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, puhumiseen ja kuunteluun, verbaaliseen ja nonverbaaliseen viestintään, erilaisissa viestintätilanteissa toimimiseen ja vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvää osaamista. Vuorovaikutusosaaminen muodostuu

1. vuorovaikutukseen liittyvistä tiedoista
2. metakognitiivisista vuorovaikutustaidoista eli kyvystä ennakoida, säädellä ja arvioida viestintäkäyttäytymistä
3. motivaatiosta ja rohkeudesta osallistua vuorovaikutukseen
4. vuorovaikutustaidoista
5. vuorovaikutuseettisten periaatteiden noudattamisesta.

Vuorovaikutusosaamista voidaan tarkastella toisaalta tehokkuuden ja tuloksellisuuden, toisaalta tarkoituksenmukaisuuden ja sopivuuden kriteereillä. Tehokkuuden kriteerillä kuvataan sitä, miten hyvin vuorovaikutusosapuolet saavuttavat vuorovaikutukselle asettamiaan tavoitteita. Tarkoituksenmukaisuudella viitataan puolestaan siihen, miten sopivaa ja sosiaalisesti hyväksyttävää vuorovaikutuskäyttäytyminen kussakin tilanteessa on. Tärkeä vuorovaikutusosaamisen kriteeri on myös vuorovaikutusetiikka – vuorovaikutusosapuolten kyky ja halu moraaliseen vastuuseen sekä vuorovaikutuksen eettisten ongelmien ratkaisuun. Jotta viestintäkäyttäytyminen olisi taitavaa ja laadukasta, niin tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden kuin eettisyyden kriteereiden tulisi täyttyä.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän yhtenä tavoitteena mainitaan, että opiskelija ”osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita, niihin liittyviä vuorovaikutusilmiöitä ja -taitoja sekä niihin liittyvää etiikkaa”.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuorovaikutustaitojen lisäksi oppimisen keskeisenä kohteena ovat myös vuorovaikutukseen liittyvät tiedot ja ymmärrys sekä metakognitiiviset valmiudet. Lukiossa opiskelijoita ohjataan entistä tarkemmin ja tietopohjaisemmin havainnoimaan, arvioimaan ja analysoimaan erilaisia viestintätilanteita sekä omaa ja toisten vuorovaikutusta.

Tärkeää on, että vuorovaikutuksen opetus auttaa opiskelijaa vahvistamaan viestijäkuvaansa sekä lisäämään viestintärohkeutta ja myönteisiä vuorovaikutusasenteita. Keskeistä on myös vuorovaikutusetiikan kehittäminen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen monenlaisissa, haastavissakin viestintätilanteissa sekä osaa analysoida ja arvioida omaa vuorovaikutusosaamistaan sekä erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita.

Kuuntelutaitoja voi pitää yhtenä keskeisimmistä mutta myös haastavimmista vuorovaikutustaidoista. Taitava kuuntelu edellyttää mm. kykyä ymmärtää, jäsentää, arvioida ja eläytyä kuulemaansa, kykyä havainnoida vuorovaikutuskumppaneiden sanatonta viestintää ja vuorovaikutuksen suhdetasoa sekä kykyä verbaalisesti ja nonverbaalisesti osoittaa kuuntelua. Omien kuuntelutaitojen kehittäminen vaatii kuunteluun, sen merkitykseen ja haasteisiin liittyvää tietoa ja ymmärrystä, mutta myös tietoista harjoittelemista ja keskittymistä.

Opiskelijaa voi ohjata pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Millainen on hyvä kuuntelija?
• Mitä ovat opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet kuuntelijana?
• Milloin kuunteleminen on erityisen haastavaa ja miten silloin kannattaisi pyrkiä toimimaan?
• Mikä merkitys kuuntelemisella on erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja vuorovaikutussuhteiden rakentumisessa?

Näkökulmia ryhmäviestintään

Taitava viestintä ryhmässä sekä ryhmän vuorovaikutuksen havainnointi ja analysointi edellyttävät tietoa ja ymmärrystä ryhmäviestinnän ilmiöistä sekä ryhmäviestintätaidoista. Opiskelijoiden kanssa on hyvä tarkastella ainakin ryhmän kehittymistä, ryhmädynamiikkaa sekä ryhmäviestintään liittyviä tyypillisiä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja.

Opiskelijaa ohjaavia kysymyksiä:

• Miten ryhmät muodostuvat, kehittyvät ja rakenteistuvat?
• Miten ja miksi ryhmiin syntyy erilaisia normeja ja rooleja?
• Mitkä seikat vaikuttavat ryhmän koheesioon ja ilmapiirin?
• Miten ryhmän jäsenten nonverbaalinen viestintä vaikuttaa ryhmään toimintaan ja ilmapiiriin?
• Miten ryhmä voi tehdä laadukkaasti päätöksiä tai suunnata toimintaansa?
• Millaisia konflikteja ryhmän toiminnassa voi esiintyä ja miten konflikteja voidaan ratkaista?
• Millaisia jännitteitä ryhmissä ja ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa voi olla?
• Mitä tarkoittavat ryhmäajattelu ja ryhmän polarisaatio ja miten ko. ilmiöitä voidaan ennaltaehkäistä?
• Millaista on eettinen toiminta ryhmässä?

Hyvää materiaalia ryhmäviestinnän tarkastelun ja analysoinnin tueksi löytyy esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ryhmäviestinnän verkko-oppimateriaalista sekä Helsingin yliopiston Kielijelppi-sivuston ryhmäviestintäosuudesta.

Ryhmäviestintätaidot 

Ryhmäviestintätaidot ovat sekä opiskelun että työelämän kannalta erityisen keskeisiä vuorovaikutustaitoja. Onkin tärkeää, että opiskelijalla on mahdollisuus tavoitteellisesti harjoitella ja havainnoida omia ryhmäviestintätaitojaan sekä saada omista ryhmäviestintätaidoistaan palautetta.

Ryhmäviestintätaitoja voidaan tarkastella ja kehittää sekä koko ryhmän että ryhmän yksittäisen jäsenen tasolla. Voidaan siis havainnoida

1. sitä, millaista vuorovaikutusosaamista ryhmä yhdessä rakentaa, mikä ryhmän vuorovaikutuksessa on tavoitteellista, eettisesti kestävää ja onnistunutta ja miten ryhmä yhdessä voi kehittää vuorovaikutustaan
2. sitä, miten tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja eettisesti yksittäinen ryhmän jäsen ryhmässä toimii, millaisia ryhmäviestintätaitoja hänellä on ja miten hän voi kehittää omia ryhmäviestintätaitojaan ja toimintatapojaan

Koska ryhmäviestintä on laaja-alainen ja moniulotteinen tarkastelun kohde, alla olevissa havainnointiesimerkeissä on keskitytty taitoihin/osaamiseen, jota tarvitaan ennen kaikkea tehtäväkeskeisissä ryhmissä ja tavoitteellisissa ryhmäkeskusteluissa.

Kun analysoidaan ja/tai kehitetään tehtäväkeskeisen ryhmän yhteistä vuorovaikutusosaamista, havainnoinnin ja harjoittelun tukena voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Määritteleekö ryhmä työskentelyn alussa keskustelun/työskentelyn tavoitteen?
• Eteneekö keskustelu johdonmukaisesti?
• Tehdäänkö keskustelun aikana koonteja ja yhteenvetoja?
• Kuunnellaanko kaikkia keskustelijoita huolella ja rohkaistaanko jokaista osallistujaa tuomaan esiin oma näkökulmansa?
• Perustellaanko näkemykset ja päätökset huolella? Ollaanko myös riittävän kriittisiä?
• Rakennetaanko keskusteluun hyvää ilmapiiriä sekä nonverbaalisesti että verbaalisesti?
• Kannustetaanko ja tuetaanko ryhmän jäseniä keskustelun aikana?

Koko ryhmän vuorovaikutusta voidaan eritellä myös pohtimalla kokoavasti seuraavia kysymyksiä:

• Millaista tehtäväkeskeistä vuorovaikutusta ryhmätilanteessa voi havaita ja onko tehtäväkeskeinen vuorovaikutus tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista?
• Millaista suhdekeskeistä vuorovaikutusta ryhmätilanteessa voi havaita, onko suhdekeskeinen vuorovaikutus luonteeltaan myönteistä tai kielteistä ja tukeeko se ryhmän ilmapiiriä ja toimintaa?

Yksittäisen ryhmän jäsenen ryhmäviestintätaitoja voidaan havainnoida ja harjoitella soveltamalla apuvälineeksi esimerkiksi puheviestintätaitojen päättökokeen (PUHVI-koe) jäsennystä ryhmätaidoista. Tällöin analysoinnin ja harjoittelun kohteeksi voidaan nostaa yksittäisen ryhmän jäsenen

1. osallistumisen tavoitteellisuus ja monipuolisuus:

• viekö keskustelija keskustelua tavoitetta kohti?
• osallistuuko hän sopivassa määrin?
• viestiikö hän verbaalisesti ja nonverbaalisesti yhteistyöhalukkuuttaan?
• ottaako hän muut osallistujat huomioon ja tukee heidän osallistumistaan?
• osallistuuko hän monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti, esimerkiksi ehdottaa, perustelee, kysyy, kyseenalaistaa, kannustaa ja kokoaa tarvittaessa?

2. puheenvuorojen sisältö

• viekö keskustelijan puheenvuorojen sisältö keskustelua eteenpäin?
• syventävätkö tai monipuolistavatko hänen puheenvuoronsa keskustelun aihetta tai vaikuttavatko ne myönteisesti keskustelun ilmapiiriin?
• onko keskustelijan argumentointi laadukasta ja tarvittaessa monipuolista?

3. kuuntelu

• näkyykö kuuntelu puheenvuoroissa: jatkaako, täydentääkö, kyseenalaistaako, kokoaako ja tukeeko keskustelija aiemmin sanottua?
• osoittaako keskustelija kuuntelua nonverbaalisesti?
• havaitseeko keskustelija toisten viestinnästä, milloin on oikea aika ottaa puheenvuoro?

Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää se, että reaaliaikaisissa esiintymistilanteissa esityksen kuulijat ovat aktiivisia toimijoita, joiden reaktiot, nonverbaalinen viestintä, kommentit ja kysymykset vaikuttavat vahvasti esityksen kulkuun ja vuorovaikutustilanteen tunnelmaan. Esiintyminen on siis vuorovaikutustilanne, jonka onnistumisesta vastaavat esiintyjä ja kuulijat yhdessä. Vastuullinen yleisö pyrkii keskittymään kuuntelemiseen ja olemaan avoin esiintyjän asiaa kohtaan. Yleisö voi myös viestiä läsnäoloaan ja kiinnostustaan esimerkiksi myönteisillä nonverbaalisilla viesteillä, kuten hymyilyllä tai nyökkäilyllä sekä aktiivisella osallistumisella, esimerkiksi aihetta syventävillä kysymyksillä. Erilaisten esiintymisharjoitusten yhteydessä olisikin viisasta arvioida paitsi esiintyjän viestintää, myös yleisön toimintaa ja sitä, miten tilanne yhteistoiminnallisesti rakentuu.

Opiskelijoita ohjaavia kysymyksiä:

• Millaiselle yleisölle opiskelijasta tuntuu hyvältä esiintyä?
• Miten yleisö voi tukea esiintyjää ja osoittaa tälle kiinnostustaan?
• Miten opiskelija voi kehittää omaa toimintaansa kuuntelijana ja yleisön jäsenenä?
• Miten omassa esityksessä voi rakentaa vuorovaikutusta yleisön kanssa?

Vuorovaikutustaitoja ja -etiikkaa tarvitaan niin kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa kuin perinteisen median tai sosiaalisen median viestintäympäristöissä. Esimerkiksi viestintä sosiaalisessa mediassa voi vaatia esiintymisen, kirjoittamisen, argumentoinnin, vaikuttamisen ja visuaalisen viestinnän taitoja sekä muun muassa kykyä yksityisyydenhallintaan ja imagonrakentamiseen. Toisaalta tarvittaisiin myös kykyä dialogiin, kuunteluun ja ymmärtämiseen sekä taitoa viestiä rakentavasti ja eettisesti silloinkin, kun kohtaa eriäviä mielipiteitä.

Vuorovaikutusetiikkaa tarkasteltaessa vuorovaikutusosapuolten toimintaa ja tavoitteita sekä vuorovaikutuskäytänteitä ja -rakenteita arvioidaan moraalin, oikean ja väärän näkökulmasta. Vuorovaikutuksen eettisyyden pohdinta ja arvokeskustelu on keskeistä, sillä vuorovaikutuksessa - välituntikeskusteluista poliittiseen kampanjointiin - vaikutetaan, rakennetaan merkityksiä ja käytetään valtaa.

Kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden ja perinteisen median lisäksi sosiaalisen median kanavat ja keskustelualustat tarjoavat eettiseen arviointiin rikkaan ja tärkeän materiaalin. Tarkastelun kohteeksi voidaan opiskelijoiden kanssa ottaa esimerkiksi seuraavat kysymykset:

• Millaisia vuorovaikutuseettisiä velvollisuuksia ja oikeuksia vuorovaikutuskumppaneilla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja viestintäkanavissa voi katsoa olevan? Miksi?
• Millaisia seurauksia erilaisilla vuorovaikutukseen liittyvillä valinnoilla voi olla?
• Mitä on vihapuhe?
• Miten voi toimia rakentavasti ja eettisesti vuorovaikutustilanteissa, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja/tai hyvin erilaisia mielipiteitä?