Ympäristöopin arvioinnin tueksi 6. vuosiluokan päätteeksi

Arvioinnilla on perusopetuksessa kaksi tehtävää: formatiivinen ja summatiivinen tehtävä. Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan ja osaamistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämään työskentelyään ympäristöopille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivinen arviointi on osa jokapäiväistä opetusta, esimerkiksi opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta, ja on luonteeltaan oppimista tukevaa ja ohjaavaa. Formatiivinen arviointi tehdään suhteessa oppiaineen tavoitteisiin eikä se edellytä välttämättä dokumentaatiota.

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnissa on kuvata arvosanalla, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut ympäristöopin kuudennen vuosiluokan tavoitteet. Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin. Arvioinneilla tarkoitetaan esimerkiksi oppilaan kokeen arvosanaa tai esitelmän, tutkimustyön tai posterin sanallista arviota tai numeroarvosanaa. Oppilas voi tuoda esille osaamistaan myös vastaamalla suullisesti opettajan esittämiin kysymyksiin arviointitilanteessa.

Ympäristöopin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokille 3–6 on vuosiluokkaistettu kussakin paikallisessa opetussuunnitelmassa. Ympäristöopin tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen vuosiluokkaistamisessa on koulukohtaisia eroja. Näin ollen kaikkia opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä ei arvioida kuudennen vuosiluokan päätteeksi vaan ainoastaan ne, jotka on vuosiluokkaistettu 6. vuosiluokalle paikallisessa opetussuunnitelmassa. Osaamisen kuvaukset – kriteerit – on laadittu summatiivisen arvioinnin tueksi kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarviointiin. 

Tätä tukimateriaalia voi hyödyntää soveltuvin osin opetuksen suunnittelun tukena myös alemmilla vuosiluokilla, mutta arviointikriteeristöä ei voida tällöin käyttää. Arviointi tulee suhteuttaa oppijan ikäkauteen ja edellytyksiin. 

Ympäristöopin tukimateriaali kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin tueksi sisältää opetuksen tavoitteiden avauksia sekä esimerkinomaisia tehtäviä opetuksessa ja arvioinnissa.  Tukimateriaalin vinkit ja esimerkit eivät ole tyhjentäviä eivätkä normittavia. Tukimateriaalin tavoitteena on tukea opettajia ympäristöopin opetuksen suunnittelussa sekä antaa esimerkkejä ja virikkeitä oman arviointityön kehittämiseen. Tukimateriaalin aineistoja saa muokata paikalliseen opetussuunnitelmaan sopiviksi ja hyödyntää soveltuvin osin.

Tukimateriaaliin laadittujen esimerkinomaisten oppimistehtävien kautta voi yhdellä näytöllä  usein arvioida osaamista, joka liittyy useampaan oppimisen tavoitteeseen (esimerkiksi Kasvio-oppimistehtävässä). Toisaalta opettaja voi valita summatiivisen arvioinnin kohteeksi vain osan oppimistehtäviin kuvatuista oppimisen tavoitteista. Oppilaan tiedot ja taidot erityisesti taidollisten tavoitteiden suhteen kehittyvät vähitellen. Oppilaalle on tarjottava mahdollisuuksia harjoitella ja oppia arvioinnin kohteena olevia taitoja ja tietoja ennen summatiivista näyttöä. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa tehtävä kokeellinen tutkimustehtävä ei voi olla summatiivisesti arvioitava.

Jokaisen oppilaan oppimista ohjataan esimerkiksi kysymysten, rakentavan palauteen ja konkreettisten kehittämisehdotusten avulla (formatiivinen arviointi). Kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereissä on alemmissa arvosanoissa kuvattu oppilaan osaamisen tasoa myös oppilaan tarvitseman ohjauksen näkökulmasta. Esimerkiksi opetuksen tavoitteen viisi (T5) arvosanan viisi osaamisen kuvauksessa todetaan: ”Oppilas osallistuu havainnointiin, mittaamiseen ja tulosten dokumentoimiseen ja kertoo näistä ohjatusti.” Tavoitteessa viisitoista (T15) arvosanan viisi osaamisen kuvauksessa todetaan taas: ”Oppilas tunnistaa ohjatusti joitakin eliöitä, elinympäristöjä ja elottoman luonnon tekijöitä.”

Summatiivisissa näytöissä “ohjaaminen” voi tarkoittaa opettajan tarkentavien lisäkysymysten esittämistä, valmiiden vastausvaihtoehtojen antamista tai kuvien tai muiden havainnollistavien lisävälineiden avulla tehtävää ohjausta. Esimerkiksi edellä mainittujen tavoitteiden T5 ja T15 kohdalla opettaja voi esittää tarkentavia tai ohjaavia kysymyksiä ja auttaa näin oppilasta kertomaan omin sanoin dokumentoiduista tuloksista (T5) tai valittujen kuvakorttien avulla auttaa oppilasta tunnistamaan eliöitä suppeammasta joukosta vaihtoehtoja (T15). Summatiivisen arvioinnin korkeammissa arvoisanoissa oppilas osaa toimia ja vastata kysymyksiin ilman ohjausta.

Kasvion tekeminen tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista ja maailmankuvan kehittymistä. Kasviotehtävän tavoitteena on ohjata oppilaita tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämään luonnonympäristöä.

Kasviotehtävän voi toteuttaa kokonaan tai ottaa siitä sopivat palaset omaan opetukseen. Osa oppilaista on voinut tehdä kasviota jo useammalla vuosiluokalla, osa kuudennella luokalla ensimmäistä kertaa. Siksi työmenetelmät ja oppimisympäristöt voi valita oppilasryhmälle sopivaksi, samoin arvioitavat osa-alueet.

Oppilasta voidaan arvioida suullisesti tai kirjallisesti, ja oppilaat voidaan ottaa mukaan arvioinnin suunnitteluun (esimerkiksi hyvässä kasviossa kuvattu tai kuivatettu kasvi on tunnistettavissa ja tunnistettu, kasvitiedot on kirjattu selkeästi, kasvion mahdolliset kuvat on otettu itse esimerkiksi tunnisteen avulla ja kokonaisuutena kasvio on siisti ja selkeä).

Oppimistehtävän kannalta keskeistä on ohjata oppilasta harjaannuttamaan maantieteellistä ajattelua, maailman hahmottamista sekä kartankäyttö- ja muita geomediataitoja. Lisäksi tehtävässä haetaan tietoa erilaisista tietolähteistä, arvioidaan tietolähteiden luotettavuutta ja harjoitellaan käyttämään maantieteellisiä käsitteitä.

Oppimistehtävää voidaan muokata esim. valtio- tai kuntatyöksi. Tässä esimerkissä tehtävä toteutetaan yksilötyönä, mutta sen voi tehdä myös pareittain tai ryhmässä. Koko laajaa projektia ei myöskään tarvitse toteuttaa kokonaisuudessaan, vaan siitä voi irrottaa osia käyttöön tarpeen mukaan. Oppimistehtävän valinnainen osa tarjoaa mahdollisuuden eriyttämiseen sekä tehtävän vaikeusasteen, sisällön että laajuuden suhteen. Oppilaalle tulee avata, miten hänen tässä kohdassa tekemänsä valinta saattaa vaikuttaa työstä saatavaan arvosanaan.

Kolmiosaisessa tehtäväesimerkissä oppilas haastetaan tutkimaan syitä siihen, miksi jotkut esineet tai materiaalit kelluvat vedessä ja toiset uppoavat. Tutkimuksen yhteydessä oppilas harjoittelee tutkimuskysymysten ja hypoteesien muotoilua ja tulosten dokumentointia. Tavoitteiden kannalta keskeistä on oppilaiden osallisuus ja vuorovaikutus yksinkertaisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.