Ympäristöopissa yhdistyvät biologian, maantiedon, terveystiedon sekä fysiikan ja kemian keskeiset teemat ja näiden teemojen soveltaminen. Ympäristöopin tavoitteena on oppia tunnistamaan näitä käsitteitä ja niiden merkityksiä ympäristössä, teknologiassa, jokapäiväisessä elämässä, ihmisessä sekä ihmisen toiminnassa. Ympäristöopissa luodaan pohjaa ja ymmärrystä eri tieteenalojen luonteista ja merkityksestä arjen esimerkkien ja konkretian kautta.
Ympyrässä
Kuva: Jasmin Ryynänen

Geomedia tarkoittaa ympäristöopissa monipuolisesti käytettäviä ja tuotettavia aineistoja, joita ovat esimerkiksi kartat, diagrammit, tilastot, kuvat, videot, tietotekstit ja uutiset. Geomediataidot ovat puolestaan taitoa hankkia, muokata, tulkita ja esittää näitä aineistoja. Geomediataitoihin sisältyy esimerkiksi eri alueita käsittelevien uutistekstien ja -kuvien lukutaito, ja uutisissa kuvattujen ilmiöiden syiden ja seurausten pohtiminen alueen näkökulmasta. Karttaopetus aloitetaan 1-2-luokilla oppilaiden omasta lähiympäristöstä, esimerkiksi koulun pihakartan laatimisesta, edeten myöhemmin 3-6-luokilla laajempiin alueisiin ja karttatasoihin. 3-6-luokilla oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa.

Takaisin ylös

Kasvamista ja kehittymistä voidaan tarkastella fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kehityksen näkökulmista siten, että oppilaat saavat myös ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa kulloiseenkin kehitysvaiheeseen. Ihmisen kasvamisessa ja kehittymisessä on kaikille yhteisiä piirteitä, mutta toisaalta muutokset tapahtuvat yksilöllisesti ja monimuotoisesti. Ihmisten erilaisuutta ja niihin liittyviä ominaisuuksia pidetään arvokkaina ja hyvinä. Yksityiskohtaisia taulukoita, ikärajoja ja aikatauluja, joiden keskiviivalle kaikkien olisi asetuttava, sekä poikana tai tyttönä olemisen normittamista on hyvä välttää.

Takaisin ylös

Ilmiöitä ja asioita selitetään usein mallien avulla. Ne ovat yksinkertaistuksia tutkittavista kohteista ja niitä käytetään, jotta tutkimuskohteita saadaan kuvattua ymmärrettävästi. Mallit voivat olla kuvia tai piirroksia, jotka kertovat tutkimuskohteesta vain olennaiset asiat. Mallit eivät ole pysyviä, vaan ne muuntuvat ja tarkentuvat, kun tutkittavasta ilmiöstä saadaan lisää tietoa. Kartat, aurinkokuntamalli, veden kiertokulku ja tasainen liike ovat esimerkkejä malleista.

Takaisin ylös

Seksuaalikasvatukseen kuuluu useita osa-alueita, joita käsitellään oppilaiden kehitysvaiheen mukaisesti. Seksuaalikasvatuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi tunteita ja niiden ilmaisua, seksuaalisuuden, sukupuolen ja ihmissuhteiden moninaisuutta, seksuaaliterveyttä, ihmiskehoa ja sen kehitystä sekä turvataitoja ja seksuaalioikeuksia. Turvataitoihin kuuluu muun muassa omien ja muiden rajojen ja oikeuksien tunnistaminen ja kunnioittaminen. Seksuaalikasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia. Sen tarkoituksena on tarjota lapsille tietoja ja valmiuksia käsitellä ja suhtautua ympäristöstä tuleviin viesteihin sekä lisätä seksuaalista turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta. 


Seksuaalikasvattajan tulee toimia normikriittisesti ja oletuksista vapaana. WHO on laatinut sukupuolen, seksuaalisuuden, seksuaaliterveyden ja seksuaalioikeuksien käsitteille perusmääritelmät, joiden pohjalta on laadittu WHO:n Euroopan alueen seksuaalikasvatuksen standardit. Standardit sisältävät seksuaalikasvatuksen tavoitteet ja sisällöt eri ikäkausille. 

Takaisin ylös

Teknologialla tarkoitetaan tässä sitä osaa maailmasta, jonka ihminen on rakentanut omiin tarpeisiinsa. Ihminen myös rakentaa ja kehittää maailmaa teknologian avulla. Teknologia hyödyntää luonnonlakeja ja -ilmiöitä. Se on poikkitieteellistä. Siinä yhdistyvät mm. luonnontieteet, kädentaidot, design ja taide. Keskeistä siinä ovat luovuus ja ongelmanratkaisu sekä tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus. Opetuksessa teknologian kehittämistä tarkastellaan kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja luonnon ehdoilla toimimisen näkökulmista. 
Ympäristöopissa tutustutaan teknologisiin sovelluksiin, jotka ovat oppilaille tuttuja. Arjen teknologisia sovelluksia voivat olla esimerkiksi kuumemittari, sakset, mikroaaltouuni ja hiuspinni. Ympäristöopissa yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja voidaan ideoida esimerkiksi paperista tai paperiliittimestä.

Takaisin ylös

Tunnetaidot kuuluvat ihmisenä kasvuun ja kehitykseen. Ne ovat taitoa tunnistaa ja havaita omia ja muiden tunteita, sekä kykyä ilmaista ja säädellä omia tunteita ja toimintaa. Omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen tukee myös muiden tunteiden ymmärtämistä ja edesauttaa näin vorovaikutustaitojen ja empatian kehittymistä. Tunnetaitoja harjoittelemalla opitaan hillitsemään ja säätelemään omia tunteita ja toimintaa, mutta myös kuuntelemaan ja pohtimaan tunteiden ja tunnereaktioiden taustalla olevia viestejä ja tarpeita. Tunnetaitoihin kuuluu kyky hakea apua ja tunnistaa omia rajoja. Tunnetaidot luovat pohjaa itsetuntemukselle ja hyvälle mielenterveydelle, edistäen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kasvua.  

Takaisin ylös

Terveysosaaminen on tietoja, taitoja ja ymmärrystä siitä mikä on terveydelle hyväksi ja mikä haitaksi. Terveysosaamisen pohjalta lapset oppivat arvioimaan itseä ja omaa toimintaa, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa terveyden näkökulmasta. Terveysosaaminen mahdollistaa tietoisten, omaa ja muiden terveyttä ylläpitävien ja edistävien valintojen ja päätösten tekemisen. Koulukontekstissa terveysosaaminen rakentuu viidestä laajasta osa-alueesta, joita ovat terveyteen liittyvät tiedot, käytännön taidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus. 

Takaisin ylös

Tutkimus on tapa saada tietoa esimerkiksi luontoon ja ihmiseen liittyvistä ilmiöistä. Tutkimuksellisessa lähestymistavassa oppilaat etsivät tietoa vastatakseen yhdessä asetettuihin kysymyksiin esimerkiksi havaintoja, kokeita tai pienimuotoisia tutkimuksia tekemällä, tai etsimällä tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaat analysoivat ja arvioivat yhdessä saamiaan tutkimustuloksia tai keräämäänsä informaatiota omien taitojensa pohjalta. Tutkimuksen teko etenee vaiheittain. Se, miten paljon mikäkin vaihe kulloinkin painottuu, riippuu tutkimukselle asetetuista tavoitteista ja siitä antaako opettaja valmiin ohjeistuksen vai suunnittelevatko oppilaat tutkimuksen osittain tai alusta asti itse opettajan ohjauksessa. On tärkeää, että tutkimusten tekeminen aloitetaan pienistä, yksinkertaisista ja oppialiden omasta arjesta lähtevistä tutkimuksista.

Takaisin ylös

Ympäristökasvatuksessa ympäristöherkkyys tarkoittaa tunnepohjaltaan myönteistä suhdetta luontoon ja ympäristöön. Ympäristöherkkyys on myös kykyä tehdä havaintoja luonnosta ja ympäristöstä eri aisteja käyttäen sekä kykyä nauttia luonnosta ja saada iloa monenlaisesta ulkona luonnossa tapahtuvasta toiminnasta. Ympäristöherkkyys rakentuu myönteisten luontokokemusten pohjalle ja se voi edistää oppilaan halua opiskella luontoon ja ympäristöön liittyviä asioita sekä auttaa ymmärtämään, että ihminen on osa luontoa. Ympäristöherkkyyden oletetaan olevan tärkeä perustekijä, jonka pohjalle lapsuudesta lähtien ympäristötietoisuus ja vastuullinen suhtautuminen ympäristöasioita kohtaan voivat rakentua.

Takaisin ylös