Täsmällinen käsitteiden käyttö on tärkeää asioiden sisäistämisessä. Oikeita käsitteitä täsmällisesti käyttämällä pystytään ilmaisemaan asioita yksiselitteisesti, lisäämään ymmärrystä ja ehkäisemään vääriä tulkintoja. Opetushallituksen tukimateriaalissa avataan ympäristöopin tavoitteisiin liittyviä käsitteitä ja tarjotaan konkreettisia lähestymistapoja asioiden opettamiseen.

T2 Oppilas asettaa omia opiskelutavoitteita ja työskentelee pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi sekä tunnistaa ympäristöopin osaamistaan. 

Arvioinnin kohde: Tavoitteellinen työskentely ja oppimaan oppiminen

Tavoitteessa keskeistä on tukea oppilaiden oppimaan oppimisen taitoja. Lähtökohtana on

  • tavoitteiden asettelu
  • oppimisen edistymisen seuranta
  • oman oppimisen kehittäminen
  • tavoitteiden saavuttamisen arviointi.

Tavoitteen saavuttamista arvioidaan osana muihin opetuksen tavoitteisiin liittyvää oppimista, osaamista ja arviointia.

Opiskelujakson alussa voidaan määrittää pieniä kokonaisuuksia, opiskeltavia asioita, joille oppilas pystyy asettamaan tavoitteitaan ja arvioimaan niiden saavuttamista jakson lopussa.

Oppilaan tulisi osata asettaa sellaisia tavoitteita, joiden saavuttamista hän voi arvioida myös itse jakson päättyessä. Oppilaan asettamat omat tavoitteet voidaan dokumentoida esimerkiksi kirjoittamalla vihkoon, ajatuskarttaan, tehtävälomakkeeseen tms. riippuen opiskeltavasta asiasta ja valitusta työtavasta.

Esimerkkejä asetetuista tavoitteista:

  • Tässä jaksossa opin tekemään kasvion ja tunnistamaan vähintään 10 minulle uutta kasvilajia (T15).
  • Havaitsen keinoja, miten voin edistää omaa terveyttä (T19).
  • Liikun päivittäin vähintään puoli tuntia jakson aikana.
  • Opin liikkumaan kartan avulla (T16).
  • Opin tässä jaksossa, miten sähköä tuotetaan (T17).
  • Tässä jaksossa harjoittelen ryhmässä toimimista.

T3 Oppilas kehittää ympäristötietoisuuttaan sekä toimii ja vaikuttaa ympäristössään ja yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi. Hän ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen itselle ja maailmalle.

Arvioinnin kohde: Kestävän kehityksen tiedot ja taidot

Tavoitteessa ympäristötietoisuuden kehittyminen näkyy esimerkiksi ympäristön tilan kuvailun, toiminnan ja vaikuttamisen kautta.

Ympäristön tilan kuvailu (miten ihminen on aiheuttanut muutoksia ympäristössä) voi käsittää esimerkiksi saastumisen, ilmaston lämpenemisen tai lähiympäristön muutosten kuvailun. Ympäristöä uhkaavina tekijöinä oppilas voi esittää esimerkiksi ylikuluttamista tai roskaamista. Tulevaisuutta rakentavia keinoja voivat olla esimerkiksi globaalisti kansainväliset ilmastosopimukset tai vieraslajien torjunta paikallisesti lähiympäristössä.

Oppilaiden vaikuttamisen tulisi lähteä oppilaiden omista esimerkeistä ja toimista, joita voi oikeasti toteuttaa. Niitä voivat olla esimerkiksi liikkuminen kävellen tai pyörällä, sähkön säästäminen, roskien lajittelu tai omien kulutustottumusten pohdinta.

T4 Oppilas muodostaa kysymyksiä eri aihepiireistä ja käyttää niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana.

Arvioinnin kohde: Kysymysten muodostaminen 

Oppilaalle annetaan erilaisia mahdollisuuksia harjoitella kysymysten muodostamista yksin, pareittain, ryhmässä tai koko luokan kanssa. 

Esimerkkejä:

  • Oppilaalla on sokeripala ja vettä. Hän voi harjoitella erilaisten kysymysten tekemistä niiden avulla. (Mitkä asiat vaikuttavat sokeripalan liukenemiseen?)
  • Jos luokassa tai koulussa on viherkasveja ja kasvilappuja, voidaan niiden ääressä pohtia, millaisia kysymyksiä/tutkimuskysymyksiä voidaan asettaa. (Mitä tapahtuu, jos kasvi ei saa valoa? Milloin lamppu palaa?)
  • Karttoja tarkastellessa voidaan harjoitella myös kysymysten tekemistä. (Millaisiin paikkoihin suurkaupungit ovat kehittyneet?)
  • Kysymysten asettamista voidaan harjoitella/arvioida myös tutkimuslomaketta täytettäessä.

T5 Oppilas suunnittelee ja toteuttaa pieniä tutkimuksia sekä tekee havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen. 

Arvioinnin kohde: Tutkimisen taidot: suunnittelu, havainnointi ja mittaukset

Tähän tavoitteeseen yhdistyy monet tutkivaan työskentelyyn liittyvät tavoitteet kuten T4, T6. Tavoitteen suuntaisessa opettamisessa ja sittemmin arvioinnissa voi hyödyntää ympäristöopin tukimateriaalin oppimistehtäviä.

Alakoulussa useimmin käytettäviä mittavälineitä ovat esimerkiksi viivoitin, muut pituusmitat, tilavuusmitat (dl, l), vaa’at (g, kg), lämpömittarit sekä kartan mittakaava. Lisäksi havainnointivälineinä voidaan hyödyntää eri aisteja (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) sekä suurentavia välineitä, kuten luuppeja ja kiikareita.

Dokumentaatiomenetelmiä voivat olla erilaiset diagrammit ja taulukot, sähköiset taulukoinnit sekä valokuvaus ja videointi kielellisen raportoinnin yhteydessä.

T6 Oppilas tunnistaa syy-seuraussuhteita, tekee johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittää tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin. 

Arvioinnin kohde: Tutkimisen taidot: johtopäätösten tekeminen ja tulosten esittäminen

Johtopäätökseksi riittää syy-seuraussuhteen päätteleminen.

Esimerkkejä:

  • Havainto/tulos: Jos kasvi on pitkään pimeässä, se on vaaleampi ja pienempi kuin verrokkikasvi. Johtopäätös: Kasvi siis tarvitsee valoa voidakseen hyvin.
  • Havainto/tulos: Karttaa tutkittaessa voidaan havaita, että suurin osa miljoonakaupungeista sijaitsee rannikolla. Johtopäätös: Merenkululla on mahdollisesti ollut tärkeä merkitys  kaupunkien kehittymisessä.
  • Havainto/tulos: Kun pyöräilin koulumatkat kahden viikon ajan, en hengästynyt enää niin paljoa. Johtopäätös: Voin päätellä tästä kuntoni parantuneen.
  • Havainto/tulos: Punakaalista valmistetun liuoksen väri muuttuu, kun siihen lisätään aineita, joilla on erilainen happamuus (sitruunamehu, veteen liuotettu ruokasooda). Johtopäätös: Punakaalivettä voidaan käyttää liuoksen happamuuden osoittamiseen.

T7 Oppilas ymmärtää arjen teknologisten sovellusten käyttöä, merkitystä ja toimintaperiaatteita sekä kokeilee, keksii ja luo uutta yhdessä toimien.

Arvioinnin kohde: Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa 

Arjen teknologisia sovelluksia voivat olla esimerkiksi kuumemittari, sakset, mikroaaltouuni ja hiuspinni. Ympäristöopissa yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja voidaan ideoida esimerkiksi paperista tai paperiliittimestä.

T8 Oppilas edistää hyvinvointia ja turvallisuutta toiminnassaan ja ympäristössään sekä toimii turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen.

Arvioinnin kohde: Turvallisuuden edistäminen ja turvataidot

Tavoitteen summatiivisessa arvioinnissa on huomioitava, että oppilaiden arviointi kohdistuu turvallisuuden edistämiseen ja turvataitoihin, ei oppilaan persoonaan.

Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa siihen, miten oppilas omassa työskentelyssään edistää turvallisuutta esimerkiksi käyttämällä tarvittavia suojavarusteita, työskentelemällä tilanteen vaatimalla tavalla järjestelmällisesti tai huomioimalla toiset tai ymmärtämällä tietoturvallisuuden merkityksen.

T9 Oppilas tutkii ja toimii sekä liikkuu ja retkeilee luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. 

Arvioinnin kohde: Ympäristössä toimiminen ja tutkiminen

Tavoitteessa on keskeistä ulkona liikkuminen ja toimiminen vahvistaen samalla ympäristöherkkyyttä.

Lue lisää ympäristöopin keskeisistä teemoista

Jotta toimiminen luokkatilojen ulkopuolella mahdollistuu, keskeistä on ohjeiden mukainen työskentely ja turvallisuustaidot (T8). Tavoitteeseen liittyvä tutkiminen ja toimiminen voi liittyä muihin opetuksen tavoitteisiin, kuten esimerkiksi ympäristön ja ekosysteemien havainnointiin, eliökokoelman keräämiseen tai eri eliölajien tunnistamiseen luonnossa (T5, T15, T16).

Ulkona oppiminen – oli kyseessä lähiluonto tai rakennettu ympäristö – voidaan toteuttaa siis erilaisin menetelmin ja yhdistää muihin opetuksen tavoitteisiin.

Erilaisia ulkona oppimisen menetelmiä ovat esimerkiksi

  • havaintojen tekeminen eri aistein
  • tarvittavien tutkimusvälineiden käyttö
  • tutkimusten tekeminen
  • luonnossa rauhoittuminen
  • luonnon kunnioittaminen (ei roskata tai katkota oksia)
  • toisten auttaminen
  • mahdollisten retkeilyvälineiden käyttäminen.

T10 Oppilas toimii ryhmässä erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, ilmaisee itseään ja kuuntelee muita. Hän tunnistaa, ilmaisee ja säätelee tunteitaan.  

Arvioinnin kohde: Vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen sekä tunteiden tunnistaminen ja säätely   

Tunnetaitojen avulla kehitetään sekä omia tunteiden ilmaisun ja säätelyn toimintamalleja että vuorovaikutustaitoja.

Tunteiden portaat:

  • tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen
  • tunnesanavaraston lisääminen
  • tunteiden havaitsemisen oppiminen
  • oman tunteen ilmaisemisen harjoittelu
  • tunteen voimakkuuden havainnointi
  • syy-seuraussuhteen opettelu tunteisiin liittyen
  • tunteiden sallittavuus
  • tunteeseen vaikuttamisen keinot
Piirroskuvitus tunteiden polusta. Kuvassa on piirroksia erilaisista lapsen kokemista tunnetilanteista. Karttamaista kuvituskuvaa koristavat myös seuraavat tekstit: Tunnistan ja nimeän tunteita, Opin havaitsemaan tunteita, Huomaan, minkä vahvuinen tunne on, Opin tunteiden vaikuttamisen keinoista, Opettelen tunteiden syitä ja seurauksia, Kasvatan tunnesanavarastoani, Harjoittelen ilmaisemaan tunteitani, Sallin eri tunteita, omia ja toisten.

Tunteiden säätelyn menetelminä voidaan käyttää väittelyä, keskustelua, mielipidejana, tunteiden aarrearkku -tehtäviä, vastuuportaita, tunteiden piirtämistä, draamaa, mindfulnessia, tunnerobotteja tunteen vahvuusmittareina, erilaisten roolien jakamista ryhmätöihin (puheenjohtaja, sihteeri, kriittinen ystävä jne.) sekä esimerkiksi Mieli ry:n  aineistoja (Tunteiden maailmanpyörä, Tunteiden vuoristorata).

T11 Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksen välineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 

Arvioinnin kohde: Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen

Tiedon hankintaan liittyviä laitteita ja menetelmiä ovat esimerkiksi

  • mobiililaitteet, myös pelkästään kamerana (luonnonhavainnointi)
  • erilaiset mittarit (esim. lämpömittari)
  • GPS-pohjaiset sovellukset (paikkatieto)
  • Simulaatiot (esim. PhET).

Tutustu PhET-simulaatioon Coloradon yliopiston sivuilla

Tiedon käsittelyyn liittyviä ohjelmistoja voi käyttää esimerkiksi yksinkertaisten mittausten tulosten taulukointiin taulukkolaskentaohjelmalla, kuten Excelillä (keskiarvo, minimi, maksimi).

Tietoa voi esittää tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen esimerkiksi

  • muodostamalla kuvaajan mittaustuloksista taulukkolaskentaohjelmalla (esim. Excel)
  • esittelemällä tutkimusprosessia ja -tuloksia erilaisilla esityksillä, kuten postereilla tai esityssovelluksilla (esim. Powerpoint).

Tieto- ja viestintäteknologia toimii vuorovaikutuksen välineenä, kun

  • otetaan yhteyttä oman kotialueen ulkopuolelle (vrt. kirjekaverit)
  • esitetään tuotoksia esimerkiksi koulun kotisivuilla.

Opetuksessa on hyvä kiinnittää huomiota tekoälyn mahdollisuuksiin ja haasteiden tunnistamiseen.

T12 Oppilas hahmottaa ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla. Hän kehittää käsiterakenteita ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistä käyttöä. 

Arvioinnin kohde: Käsitteiden käyttö

Täsmällinen käsitteiden käyttö on tärkeää ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Oikeita käsitteitä täsmällisesti käyttämällä pystytään ilmaisemaan asioita yksiselitteisesti, lisäämään ymmärrystä ja ehkäisemään vääriä tulkintoja.

Käsiterakenteiden kehittämisen kautta oppilas yhdistää käsitteitä toisiin ja osaa esittää käsitteiden välistä yhteyttä ja hierarkiaa.

Menetelmiä, joiden avulla voidaan kehittää käsiterakenteita kohti käsitteiden käytön täsmällisyyttä, ovat esimerkiksi

  • sananselitys kirjallisesti ja suullisesti
  • aukkotehtävät
  • käsitteen ja sen määrittelyn yhdistäminen
  • käsitteiden arkimerkitysten vertaaminen ns. “täsmälliseen käyttöön”
  • käsite-/ajatuskarttojen käyttö.

T13 Oppilas ymmärtää, käyttää ja tekee erilaisia malleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä ja niiden ilmiöitä.

Arvioinnin kohde: mallien käyttäminen

Malli on kohteensa yksinkertaistus, pelkistys tai idealisointi, ja sen tavoite on auttaa ymmärtämään esittämäänsä kohdetta. Malli ei siis kuvaa tai esitä kohdettaan täydellisesti vaan keskittyy johonkin tai joihinkin kohteensa piirteisiin tai ominaisuuksiin. Malli voi karkeasti jaoteltuna kuvata tai esittää rakennetta (esim. pienoismalli, molekyylimalli, verenkiertoelimistö) tai prosessia (esim. ilmiön syy-seuraussuhde, joka usein tunnetaan jonakin luonnonlakina, laitteen toimintaperiaate, kiertokulut, kemialliset reaktiot).

Ympäristöopissa erilaisia malleja on luontaisesti paljon. Keskeistä on, että opettaja avaa mallin käsitettä ja oppilaat ymmärtävät, mitä mallilla tarkoitetaan. Mallin tekeminen voi tarkoittaa esim. piirrosta kasvin rakenteesta tai pihakartan laatimista. Mallintaminen voi tarkoittaa syy-seuraussuhteen muodostamista (tutkimuksen tulosten pohjalta) tai konkreettista mallintamista (veden kiertokulku veden olomuodonmuutosten avulla).

Malleilla on lukuisia esittämiskeinoja:

  • visuaaliset: piirros, kuva, kaaviokuva, kaavio, diagrammi, prosessikaavio, animaatio
  • konkreettiset: kolmiulotteiset mallit, dioraama, pienoismalli
  • muut: matemaattiset mallit, symboliset mallit, simulaatiot, draama.

Tavoite voidaan arvioida osana muiden opetuksen tavoitteiden arviointia esimerkiksi osana perinteisiä kokeita tai eri projekteja, kuten karttojen, kaavojen, kuvien ja diagrammien tulkintana ja/tai laadintana.

Ympäristöopissa malleja ovat esimerkiksi

  • kuva kasvin rakenteesta (juuri, varsi, lehdet jne.)
  • kuva veden kiertokulusta
  • ravintoketjut esim. kuvina, animaatioina tai näyteltyinä
  • rakenneltavat molekyylimallit
  • kemialliset kaavat (H2O, CO2)
  • kemiallisten reaktioiden kaavat (esim. yhteyttäminen)
  • aurinkokuntamalli kuvana tai esim. itse rakennettuna kolmiulotteisena mallina
  • karttapallo, kartta
  • vuorokaudenaikojen tai vuodenaikojen vaihtelu, auringon- ja kuunpimennys esim. videona tai karttapallon ja lampun avulla esitettynä
  • lautasmalli esim. kuvana.