Motoriset perustaidot  

Motorisilla taidoilla tarkoitetaan hermoston ja lihasten yhteistyötä, joka mahdollistaa yhden tai useamman kehonosan hallitun ja tarkoituksenmukaisen liikkeen. Ne ovat opittuja taitoja, jotka eivät kehity itsestään, vaan edellyttävät säännöllistä harjoittelua. Motorisia perustaitoja ovat tasapainotaidot, liikkumistaidot ja välineenkäsittelytaidot, jotka toimivat perustana kaikelle liikkeelle. Motorinen oppiminen johtaa pysyviin muutoksiin, jolloin opitut taidot voidaan palauttaa mieleen pidemmänkin tauon jälkeen.

Motoristen taitojen oppiminen on keskeinen osa liikuntakasvatuksen tavoitteita ja liikunnanopetuksen opetussuunnitelmia. Mikäli lapsena ei opita laajaa kirjoa motorisia perustaitoja, kapenevat mahdollisuudet osallistua myöhemmällä iällä moninaisiin liikunta- ja urheilumuotoihin.

Hyvät motoriset perustaidot...

• mahdollistavat osallistumisen liikunnallisiin peleihin ja leikkeihin
• luovat pohjan monipuolisten lajitaitojen kehittymiselle
• parantavat kykyä reagoida ympäristön ärsykkeisiin, kuten liikenteeseen, horjahtamiseen ja liukastumiseen.

Move!-mittauksissa motorisia perustaitoja mittaavat vauhditon 5-loikka ja heitto-kiinniottoyhdistelmä.  

Motoristen taitojen kehittäminen  

Motoristen taitojen oppiminen vaatii harjoittelua, toistoja ja pitkäjänteisyyttä. Motoristen taitojen kehittymisen huomaa, kun erilaiset liikuntasuoritukset, kuten pyöräily tai pallon pomputteleminen, alkavat kerta toisensa jälkeen sujumaan paremmin. Motoriset taidot ovat opittuja taitoja, jotka kerran opittuina säilyvät muistissa pitkään, jopa ikuisesti.

Motoristen taitojen oppimisen perustana ovat riittävät havaintomotoriset taidot, joiden avulla yksilö hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan. Välineenkäsittely-, liikkumis- ja tasapainotaidot vaativat myös jonkun verran lihaskuntoa, kestävyyskuntoa ja liikkuvuutta, joten näiden ominaisuuksien kehittäminen tukee myös motoristen taitojen oppimista.  

Tasapainotaidot  

Tasapainotaidot tarkoittavat kykyä havaita kehon asennon muutoksia sekä sopeutua näihin muutoksiin nopeasti ja tarkasti oikeilla korjaavilla toimilla. Oleellisia tasapainotaitoja ovat yhdellä ja kahdella jalalla seisominen, pysähtyminen ja liukuminen.

Tasapainotaitoja voi harjaannuttaa mm. liikkumalla erilaisissa maastoissa erilaisilla välineillä tai musiikkia ilmentäen. Helppoa liikuntatehtävää voi vaikeuttaa pienentämällä tukipintaa (esim. tasapainoilu voimistelupenkin päällä tai kapealla puomilla) tai nostamalla kehon painopistettä (esim. polviseisonnasta päkiöiden varassa seisomiseen). Tasapainotaitoja tulee harjoitella jatkuvasti.

Arjessa tasapainotaitoja voi kehittää esimerkiksi: 

• pyöräilemällä
• potkulautailemalla
• hyppimällä kiveltä tai kannolta toiselle.  

Tasapainotaitoja kehittävät ne liikuntamuodot, joissa kehoa tulee hallita erilaisissa asennoissa. Tällaisia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi:  

• rullalautailu
• luistelu  
• hiihto  
• laskettelu ja lumilautailu  
• voimistelu
• kuntosaliharjoittelu
• musiikki- ja tanssiliikunta.

Liikkumistaidot  

Liikkumistaidot tarkoittavat kehon kykyä liikkua eri suuntiin, eri tavoin ja erilaisissa tiloissa. Oleellisia liikkumistaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen ja kiipeileminen.  

Monipuoliset liikkumistaidot mahdollistavat liikkumisen usealla eri tavalla. Liikkumistaitojen kehittyessä myös liikkeen rytmin hahmottaminen helpottuu. Kasvavan lapsen olisi hyvä tehdä paljon erilaisia hypähdyksiä, hyppyjä tai loikkia, sillä se ne vahvistavat luustoa ja lihaksia.

Arjessa liikkumistaitoja voi kehittää esimerkiksi: 

• pihapeleillä
• hyppynaru- ja ruutuhyppelyllä
• uimalla
• liikkumalla luonnossa.  

Liikkumistaitoja kehittävät ne liikuntamuodot, joissa liikutat itseäsi joko paikoillaan tai liikkuen paikasta toiseen. Tällaisia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi:  

• tanssi
• yleisurheilu (mm. juoksu, pituushyppy, korkeushyppy)
• luistelu
• hiihto
• parkour
• laskettelu ja lumilautailu  
• voimistelu.

Välineenkäsittelytaidot  

Välineenkäsittelytaidot tarkoittavat kykyä käsitellä esineitä, välineitä ja telineitä, kuten palloa ja mailaa. Käsittelytaitoja ovat esimerkiksi työntö, veto, vieritys, pyöritys, heitto, kiinniotto, potku, lyönti, pomputus ja kuljetus.

Välineenkäsittelytaidot mahdollistavat välineen, kuten pallon hallintaa pääasiassa käsillä ja jaloilla. Käsittelytaitojen kehittyminen edellyttää havainto- ja motoristen toimintojen yhteistyötä ja siksi ne ovatkin oppilaalle kaikkien vaativimpia motorisia tehtäviä. Esimerkiksi pallon kiinniottaminen vaatii, että pallo paikannetaan ensin ympäristöstä, jonka jälkeen oma liike suhteutetaan pallon vauhtiin ja suuntaan. Tavoitteena on, että koululainen haastaisi välineenkäsittelytaitonsa joka päivä erilaisin tehtävin.  

Arjessa välineenkäsittelytaitoja voi kehittää esimerkiksi: 

• pihapeleillä ja -leikeillä
• tikanheitolla
• heittämällä frisbeetä
• kopittelemalla palloa kaverin tai perheenjäsenen kanssa.  

Välineenkäsittelytaitoja kehittävät ne liikuntamuodot, jotka vaativat oman liikkeen lisäksi erilaisten välineiden hallintaa (pallo, maila, sulka, frisbee). Tällaisia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi:  

• tennis ja padel
• sulkapallo
• frisbeegolf  
• pöytätennis
• pesäpallo
• salibandy tai sähly
• jalkapallo
• jääkiekko ja rullakiekko
• keilaus.