Move!-mittauspalaute
| Tällä osa-alueella oppilaan fyysinen toimintakyky on hyvällä tasolla, jolloin päivittäiset toimet sujuvat helposti. Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, joten eri osa-alueiden säännöllinen monipuolinen harjoittaminen on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kannusta oppilasta jatkamaan samaan malliin! |
| Kyseisellä osa-alueella oppilaan fyysinen toimintakyky on tasolla, jolloin päivittäiset toimet sujuvat. Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, joten eri osa-alueiden säännöllinen monipuolinen harjoittaminen on tärkeää toimintakyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Pienellä lisäharjoituksella oppilaan jaksaminen ja hyvinvointi edistyvät. |
| Oppilaan fyysinen toimintakyky tarvitsee harjoitusta kyseisellä osa-alueella. Kehitystä kaipaavia toimintakyvyn osa-alueita voi helposti parantaa pienen harjoittelun avulla lisäämällä liikuntaa arkisiin toimiin, esimerkiksi koulumatkoilla tai välitunneilla. Oppilasta tulee kannustaa kokeilemaan myös uusia aktiivisia vapaa-ajanviettotapoja tai liikuntamuotoja. |
20 metrin viivajuoksu
20 metrin viivajuoksu mittaa kestävyyttä ja liikkumistaitoja. Kestävyys on elimistön kykyä vastustaa väsymystä fyysistä ponnistelua vaativissa tehtävissä. Kestävyysominaisuudet kuvastavat pitkälti hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä. Kestävyysliikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia sydämeen ja verenkiertoon sekä erityisesti koulussa jaksamiseen. Kestävyys on pohjana kaikelle liikkumiselle, sillä sen avulla lapsi jaksaa esimerkiksi kulkea koulumatkan kävellen tai pyöräillen ja uida kesällä takaisin rantaan.
Hyvä kestävyys ja liikkumistaidot auttavat oppilasta paitsi juoksemaan tai hiihtämään myös keskittymään koulussa. Hyvä fyysinen kestävyyskunto on yhteydessä muun muassa hyvään koulumenestykseen ja todistusarvosanoihin.
| 5. luokka tytöt > 4:41 pojat > 6:00 | 8. luokka tytöt > 5:21 pojat > 7:22 | 
Kestävyyden ja liikkumistaitojen avulla oppilas selviytyy hyvin tavallisista kestävyyttä ja liikkumistaitoja vaativista arkipäivän askareista. Kannusta oppilasta jatkamaan samaan malliin säilyttämällä fyysistä aktiivisuutta ylläpitävät elämäntavat tai harrastukset. Muistuta myös monipuolisesta ravinnosta ja riittävästä unesta! |
| 5. luokka tytöt 3:16–4:40 pojat 3:59–5:59 | 8. luokka tytöt 3:30-5:20 pojat 5:00-7:21 | 
Oppilaan kestävyys ja liikkumistaidot ovat tasolla, jolla hän selviytyy tavallisista arkipäivän askareista. Arkiliikunta, esimerkiksi koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin tai pihapelit kavereiden kanssa, riittävä uni ja monipuolinen ravinto ovat erittäin tärkeitä jaksamisen kannalta niin koulussa kuin vapaa-aikana. Tärkeintä on, että oppilas liikkuisi useita kertoja viikossa niin, että hengästyy. Tämä on hyvä pohja lisätä aktiivisuutta ja kokeilla erilaisia harrastuksia! |
| 5. luokka tytöt < 3:15 pojat < 3:58 | 8. luokka tytöt < 3:29 pojat < 4:59 | 
Oppilaan kestävyys ja liikkumistaidot tarvitsevat harjoitusta! Kestävyys on kivijalka, jonka varaan fyysistä toimintakykyä on hyvä rakentaa. Kestävyyttä parantavat liikuntamuodot, esimerkiksi kävely, hölkkä ja pyöräily vahvistavat jänteitä, niveliä, lihaksia sekä erityisesti sydäntä ja keuhkoja. Hyvä kestävyys, terveellinen ravinto ja riittävä uni auttavat oppilasta jaksamaan niin koulussa kuin vapaa-aikana. Kannusta oppilasta lisäämään arkiliikuntaa, vaikka kulkemalla kavereille, harrastuksiin ja kouluun omin voimin. |
Vauhditon 5-loikka
Vauhditon viisiloikka mittaa alaraajojen voimaa sekä tasapaino- ja liikkumistaitoja. Viisiloikan hypyt ovat rytmisiä ja samanlaisina toistuvia peräkkäisiä ponnistuksia. Hyppytaitoja ja kimmoisuutta tarvitaan liikkumisessa, erilaisissa peleissä tai välituntileikeissä, mutta nopeat ja kimmoisat jalat auttavat myös selviytymään horjahduksista ja liukastumisista kaatumatta.
Luusto vahvistuu noin 15–16-vuotiaaksi asti. Siksi riittävä hyppely on välttämätöntä normaalin kehityksen turvaamiseksi. Hyppyjen harjoittaminen kehittää rytmin hahmottamista, kimmoisuutta, nopeutta ja tasapainoa liikkuessa sekä vahvistaa jalkojen lihaksia.
| 5. luokka tytöt > 8,1 m pojat > 8,4 m | 8. luokka tytöt > 8,8 m pojat > 10,1 m |
Oppilaan hyppäämiseen tarvittavat taidot ja kimmoisuus ovat hyvällä tasolla. Hyppäämistä vaativat tehtävät sujuvat mukavasti. Mitä enemmän oppilas tekee erilaisia hyppyjä, sitä enemmän liikepankkiin kertyy erilaisia vaihtoehtoja, joita voi käyttää esimerkiksi pallopeleissä tai voimistelussa. Kannusta oppilasta säilyttämään hyvä taso jatkamalla samaan malliin! |
| 5. luokka tytöt 7,3–8,0 m pojat 7,6–8,3 m | 8. luokka tytöt 7,9–8,7 m pojat 9,1–10,0 m |
Oppilaan hyppäämiseen tarvittavat taidot ja kimmoisuus ovat arkiaskareiden vaatimalla tasolla. Monipuolisia hyppyjä harjoittelemalla luusto ja lihakset vahvistuvat sekä tasapaino kehittyy. Myös erilaiset pelit onnistuvat sujuvammin. Hyppytaitoja voi kehittää hyppimällä vaikkapa erilaisten esteiden yli. Kannusta oppilasta kehittämään ja ylläpitämään hyppytaitojaan! |
| 5. luokka tytöt < 7,2 m pojat < 7,5 m | 8. luokka tytöt < 7,8 m pojat < 9,0 m |
Oppilaan hyppäämistaidot tarvitsevat harjoitusta. Parantamalla hyppytaitoja ja kimmoisuutta luusto ja lihakset vahvistuvat sekä tasapaino kehittyy. Kannusta oppilasta hyppimään tai loikkimaan vaikkapa portaita aina sopivan tilaisuuden tullen. Näin kehittyvä luusto ja lihakset saavat monipuolisia harjoitteita. |
Heitto-kiinniottoyhdistelmä
Heitto-kiinniottoyhdistelmä mittaa välineenkäsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa. Välineenkäsittelytaidot edellyttävät välineen hallintaa pääasiassa käsillä (esim. pallo, kynä, käsityökalut, näppäimistö) ja jaloilla (esim. pallo). Heittäminen ja kiinniottaminen ovat välineenkäsittelytaitoja, joissa muun muassa näköaistilla on keskeinen merkitys. Esimerkiksi pallon kiinniottaminen vaatii, että pallo paikannetaan ensin ympäristöstä.
Liikunnassa opittavat karkeamotoriset välineenkäsittelytaidot edistävät monissa harrastuksissa tarvittavien hienomotoristen käsittelytaitojen oppimista ja hallitsemista. Havaintomotorisia taitoja oppilas tarvitsee päivittäin esimerkiksi kulkeakseen turvallisesti liikenteessä koulumatkoilla ja vapaa-aikana. Heitto-kiinniottoyhdistelmällä mitataan välineenkäsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa.
| 5. luokka tytöt > 14 krt pojat > 16 krt | 8. luokka tytöt > 16 krt pojat > 16 krt |
Vaihtelemalla heittovälinettä nuori saa monipuolisuutta liikepankkiinsa, joka auttaa kehittymään yhä paremmaksi välineenkäsittelijäksi. Rohkaise harjaannuttamaan myös heikomman käden motoriikkaa. Kannusta oppilasta säilyttämään hyvä taso välineenkäsittelyssä jatkamalla samaan tapaan! |
| 5. luokka tytöt 9–13 krt pojat 11–15 krt | 8. luokka tytöt 12–15 krt pojat 12–15 krt |
Oppilaan heitto- ja kiinniottotaidot ovat tasolla, jolla myös erilaiset pallopelit ja -leikit sujuvat. Kannusta oppilasta kehittämään heittotaitojaan, esimerkiksi vaihtelemalla heittovälinettä, jolloin myös vaikeampien välineenkäsittelyä vaativien tehtävien tekeminen sujuu helpommin. Pienellä lisäharjoituksella saa paljon aikaan! |
| 5. luokka tytöt < 8 krt pojat < 10 krt | 8. luokka tytöt < 11 krt pojat < 11 krt |
Oppilaan heitto- ja kiinniottotaidot tarvitsevat lisäharjoitusta! Hyvät välineenkäsittelytaidot auttavat kirjoittamisessa, piirtämisessä ja erilaisissa käsitöissä sekä välituntileikeissä ja -peleissä. Harjoittelemalla monipuolisesti heittämistä ja kiinniottamista oppilas kehittyy hallitsemaan liikkeitään, jolloin myös vaikeampien taitojen oppiminen onnistuu helpommin. Kannusta oppilasta säännöllisiin heitto- ja kiinniottoharjoitteisiin! |
Ylävartalon kohotus
Ylävartalon kohotus mittaa keskivartalon voimaa ja lihaskestävyyttä. Keskivartalon voimaa tarvitaan hyvän ryhdin ja tasapainon ylläpitämisessä. Hyvä ryhti ja tasapaino auttavat esimerkiksi jaksamaan koulupäivän pitkät istumisjaksot. Selkäranka on tukipilari, jota vatsa- ja selkälihakset tukevat.
Vatsa- ja selkälihakset tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja harjoitusta, koska niitä tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja asentojen hallinnassa. Ylävartalon kohotus mittaa vatsalihasten, erityisesti syvien vatsalihasten lihaskestävyyttä.
| 5. luokka tytöt > 43 krt pojat > 43 krt | 8. luokka tytöt > 42 krt pojat > 57 krt |
Oppilaan keskivartalon voima on hyvällä tasolla. Kun selkä- ja vatsalihakset ovat vahvoja ja kestäviä, on helpompi säilyttää oikea ryhti ja välttyä ikäviltä selkävaivoilta. Kannusta oppilasta huolehtimaan lihastasapainosta eli siitä, että hän tekee yhtä paljon sekä selän että vatsan puolen lihasharjoitteita. Vatsa- ja selkälihakset pitävät aktiivisesta elämästä, joten kannusta jatkamaan samaan malliin! |
| 5. luokka tytöt 26–42 krt pojat 26–42 krt | 8. luokka tytöt 25–41 krt pojat 32–56 krt |
Oppilaan vatsa- ja selkälihasten toimintakyky tarvitsee lisäharjoitusta. Vatsa- ja selkälihakset tarvitsevat säännöllistä harjoitusta, johon oppilaan kannattaa kiinnittää huomiota. Riittävä vatsa- ja selkälihasten voimataso auttaa pitämään ryhdin niin istuessa, seisoessa kuin liikkuessakin. Liikeharjoituksilla vatsalihakset vahvistuvat, selkärangan liikkuvuus paranee ja selkä voi paremmin. Kannusta oppilasta pieneen säännölliseen vatsa- ja selkälihasten harjoitteluun eri liikuntamuotojen avulla! |
| 5. luokka tytöt < 25 krt pojat < 25 krt | 8. luokka tytöt < 24 krt pojat < 31 krt |
Oppilaan keskivartalon voimaa täytyy kehittää! Keskivartalon voimaa tarvitaan istuessa, seisoessa sekä kaikessa liikkumisessa. Voimakkaat vatsa- ja selkälihakset tukevat selkärankaa, auttavat jaksamaan koulupäivän istumisjaksot sekä ehkäisevät ikävien selkäkipujen syntymistä. Viettääkö oppilas paljon aikaa esimerkiksi tietokoneella tai televisiota katsellen? Pieni voimistelutauko silloin tällöin tekee hyvää, sillä vatsa- ja selkälihakset pitävät aktiivisesta elämästä! |
Etunojapunnerrus
Etunojapunnerrus mittaa yläraajojen voimaa ja lihaskestävyyttä sekä liikettä tukevien vartalolihasten pitoa eli voimakestävyyttä. Yläraajojen voimalla tarkoitetaan erityisesti käsien ojentajalihasten, rintalihasten ja hartiaseudun voimaa ja kestävyyttä, joita tarvitaan muun muassa koulutarvikkeiden ja harrastusvälineiden nostamisessa ja kuljettamisessa. Voimakkaat yläraajat ja hartiaseutu auttavat asennonhallinnassa, ryhdin ylläpidossa ja erilaisissa voimaa vaativissa liikuntamuodoissa ja tehtävissä.
| 5. luokka tytöt > 26 krt pojat > 18 krt | 8. luokka tytöt > 31 krt pojat > 27 krt |
Oppilaan yläraajojen ja hartiaseudun voima ja kestävyys on hyvällä tasolla toimintakyvyn näkökulmasta. Monipuolisten punnerrus-, riippumis- ja käsinseisontaharjoitteiden avulla oppilas voi kehittää niska- ja hartiaseudun voimaa ja kestävyyttä yhä vaativampien suoritustekniikoiden oppimiseksi. Kannusta oppilasta säilyttämään hyvä yläraajojen voima jatkamalla samaan malliin! |
| 5. luokka tytöt 16–25 krt pojat 6–17 krt | 8. luokka tytöt 20–30 krt pojat 14–26 krt |
Oppilaan yläraajojen voima ja kestävyys on tasolla, jolla käsivoimia vaativat päivittäiset tehtävät sujuvat. Pienellä yläraajojen lisäharjoituksella oppilas voi helposti ennaltaehkäistä ikäviä niska-hartiaseudun kipuja, joita pitkäaikainen istuminen television tai tietokoneen ääressä voi aiheuttaa. Kannusta oppilasta kehittämään ja ylläpitämään yläraajojen voimaa ja kestävyyttä eri liikuntamuotojen avulla! |
| 5. luokka tytöt < 15 krt pojat < 5 krt | 8. luokka tytöt < 19 krt pojat < 13 krt |
Oppilaan käsivoimat vaativat harjoitusta, jotta hän selviytyisi uupumatta päivittäisistä toimistaan. Riittävä yläraajojen voima ja kestävyys auttavat jaksamaan koulussa ja vapaa-aikana, sillä niska-hartiaseudun asennonhallinta ja ryhdin ylläpitäminen edellyttävät voimakkaita niska- ja hartialihaksia. Harjoittelemalla kyseisiä lihaksia voi ehkäistä ikävien niska-hartiaseudun kiputilojen syntymistä. Kannusta oppilasta kehittämään yläraajojen voimaa ja kestävyyttä eri liikuntamuotojen avulla! |
Liikkuvuus
Liikkuvuus mittaa kehon nivelten liikelaajuutta. Liikkuvuus koostuu nivelten liikkuvuudesta sekä lihasten ja niveltä ympäröivien kudosten venyvyydestä. Liikkuvuus on joko aktiivista tai passiivista. Aktiivisella liikkuvuudella tarkoitetaan omalla lihastyöllä ilman apuvälineitä saavutettua liikelaajuutta. Esimerkiksi käsien vieminen yhteen selän takana tarkoittaa aktiivista liikkuvuutta. Passiivinen liikkuvuus tarkoittaa sitä, kun kädet viedään yhteen selän takana toisen henkilön tai apuvälineen avulla. Jotta päivittäiset askareet sujuisivat, täytyy nivelten liikkua tietyn minimimäärän verran.
Hyvä liikelaajuus nivelissä ja lihaksissa mahdollistaa laajat, taloudelliset ja terveelliset liikeradat ilman kovaa lihastyötä. Säännöllisen liikkuvuusharjoittelun avulla voi ennaltaehkäistä ikäviä kiputiloja. Niitä voi tulla, jos jokin nivel ei liiku normaalisti. Kehon liikkuvuus -mittausosiossa mitataan kehon normaalia anatomista liikkuvuutta käyttäen kolmea eri asentoa (kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa sekä oikean ja vasemman olkapään liikkuvuus).
| 4 pistettä | Oppilaan liikkuvuus on päivittäisten askareiden kannalta hyvällä tasolla. Monipuolinen liikkuvuus luo hyvät edellytykset myös vaikeampien liikuntamuotojen tekniikoiden oppimiselle. Liikkuvuusharjoitteita kannattaa tehdä säännöllisesti päivittäin tai viikoittain, jotta nivelten liikelaajuus ja lihasten venyvyys säilyvät. Kannusta oppilasta säännöllisiin venytyksiin ja kurkotuksiin liikkuvuuden ylläpitämiseksi! |
| 1-3 pistettä | Oppilaan liikkuvuus tarvitsee pientä lisäharjoitusta. Tällöin lihakset voivat työskennellä kevyemmin ja oppilas selviää helpommin esimerkiksi koulupäivän rasituksista. Lisäksi eri liikuntamuotojen vaikeammat suoritustekniikat sujuvat helpommin, koska liikkuvuus luo edellytykset niiden oppimiselle. Kannusta oppilasta säännöllisiin liikkuvuusharjoitteisiin! |
| 0 pistettä | Oppilaan liikkuvuus tarvitsee harjoitusta. Liikkuvuus on ominaisuus, jota voi helposti kehittää pienen harjoittelun avulla. Hyvä liikkuvuus auttaa päivittäisissä toimissa, jolloin lihasten ei tarvitse tehdä niin kovasti töitä nivelten liikelaajuuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi koulun oppitunneilla istuminen ja keskittyminen sujuvat helpommin, kun hyvä liikkuvuus auttaa istumaan ryhdikkäästi. Kannusta oppilasta säännöllisiin kurkotuksiin, venytyksiin tai liikkuvuusharjoitteisiin! |