Aasia-ohjelma

Koulutusyhteistyöhankkeet

Aasia-ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen tärkeiksi katsottujen Aasian kohdealueiden kanssa, jotka voivat vaihdella vuosittain. Vuoden 2020 hakukierroksen yhteistyömaat ovat Kiina, Intia, Indonesia, Malesia, Singapore, Thaimaa ja Vietnam.

Ohjelma rahoittaa hankkeita, jotka voivat liittyä yhteen tai useisiin seuraavista yhteistyömuodoista:

• Yhteiset opintojaksot/kurssit
• Opetussuunnitelmayhteistyö
• Yhteis-/kaksoistutkinnot
• Työelämäyhteistyö
• Liikkuvuus eli korkeakoulujen välinen opettaja-, henkilökunta-, opiskelija- ja/tai harjoittelijavaihto

Tuki on tarkoitettu siemenrahaksi, joka auttaa käynnistämään alkuvaiheen lupaavia tai uudentyyppisiä aloitteita korkeakoulujen välillä. Rahoituksella voidaan myös syventää korkeakoulujen välistä yhteistyötä kattamaan uusia aloja tai toimintamuotoja. Tarkoitus ei ole tukea alustavia tunnusteluja kuten valmistelevia vierailuja.

Yksittäiselle hankkeelle voi saada tukea enintään 50 000 euroa. Maita koskevissa valinnoissa hankkeille on eduksi, että aasialaiset partnerit osallistuvat hankkeiden kustannuksiin.

Hakukierroksella 2020 enimmäismäärä tukea myönnetään ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa mukana on useita suomalaisia korkeakouluja.

• Hakuaikaa ohjelmaan on jatkettu ja se päättyy maanantaina 17.8.2020.

Päätökset lähetetään hakijoille perjantaihin 9.10.2020 mennessä.

Webinaarit 26.11.2019

Iina Soiri, Pretoria

IIlkka Turunen, Washington

Sari Eriksson, Moskova

Emilia Ahvenjärvi, Buenos Aires

Webinaarit 27.11.2019

Anna Korpi, Singapore

Mari-Anna Suurmunne, Peking

Mika Tirronen, New Delhi

Jaakko Skantsi, Abu Dhabi

Alla olevista kartoista löydät tiedot Aasia-ohjelmassa vuosina 2012-2020 rahoitetuista hankkeista. Jokainen piste kartalla kuvastaa yhtä hanketta ja pistettä klikkaamalla saat lisätietoa ko. hankkeesta.

Aasia-ohjelman 17.8.2020 päättyneellä hakukierroksella kohdemaina olivat Kiina, Intia, Indonesia, Malesia, Singapore, Thaimaa ja Vietnam. Hakemuksia saimme yhteensä 33 kappaletta.

Päätös hyväksytyistä hankkeista tehtiin 9.10.2020. Rahoitus myönnettiin 16 hankkeelle. Alla on listaus hyväksytyistä hankkeista.

Aasia-ohjelman seitsemännellä hakukierroksella jätettiin yhteensä 19 hakemusta, joista 17 kpl kohdistui Japaniin ja 2 kpl Etelä-Koreaan. Rahoitusta myönnetään kuudelle Japani-hankkeelle sekä kahdelle Etelä-Korea-hankkeelle, yhteensä 345 456 euroa.

Aasia-ohjelman viidennellä hakukierroksella jätettiin yhteensä 26 hakemusta, joista 17 kpl kohdistui Kiinaan ja 9 kpl Intiaan. Rahoitusta myönnetään neljälle Intia-hankkeelle sekä kahdeksalle Kiina-hankkeelle, yhteensä 475 167 euroa.

Vuoden 2014 hakukierroksella tuettiin hankkeita 422 000 eurolla. Hakemuksia vastaanotettiin kaikkiaan 30, joista kymmenen sai rahoitusta. Rahoitetuissa hankkeissa yleisiä teemoja olivat opetussuunnitelmayhteistyö ja yhteisten opintojaksojen suunnittelu. Valtaosa hankkeista sisälsi opiskelijaliikkuvuutta ja lähes puolet työelämäyhteistyötä.

Ensimmäinen haku Suomen ja Kiinan välisiin koulutusyhteistyöhankkeisiin päättyi 11.10.2012.

Koulutusyhteistyöhankkeiden ensimmäinen hakukierros tarjosi mahdollisuuden hakea tukea suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen välisiin koulutusyhteistyöhankkeisiin.

• Uutinen koulutusyhteistyöhankkeiden käynnistymisestä

• Taulukko Kiina-ohjelman hakukierroksen 1/2012 rahoitetuista hankkeista (pdf)

Kiina-hankkeissa syvennettiin yhteistyötä ja kirkastettiin kuvaa suomalaisesta korkeakoulutuksesta

Ensimmäiset Kiina-ohjelman hankkeet olivat hyvin erityyppisiä. Nämä vaihtelivat tietyn erityisalan osaamisen syventämisestä ja jakamisesta yhteisohjelmiin aina kokonaisen suomalaisen koulutusohjelman soveltamiseen ja jalkauttamiseen Kiinassa.

Yhdistävänä tekijänä lähes kaikilla hankkeilla oli yhteisiin opintojaksoihin, ohjaukseen tai yhteistutkintoihin liittyvä tematiikkaa osana hankeyhteistyötä. Lisäksi puolet hankkeista painottui tavalla tai toisella jatko-opintoihin, joihin liittyen hankkeissa muun muassa kehitettiin yhteisohjausmalleja ja yhteisiä kursseja, luotiin parhaita käytänteitä suomalais–kiinalaiseen tohtorikoulutukseen, parannettiin valmistuvien työllistymisnäkymiä, kehitettiin tohtorikoulutuksen laatua ja lisättiin sen kansainvälisyyttä. Yhdessä hankkeessa luotu suomalais–kiinalainen tohtorikoulutuksen kaksoistutkinto ehti jo alkaa hankekauden aikana.

Esimerkkejä hankkeista

Yhtenä esimerkkinä teemaltaan tarkkaan rajatusta hankkeesta käy Lappeenrannan Teknillisen yliopiston koordinoima Industrial problems of water sector in MSc education -hanke, jossa muun muassa välitettiin opiskelijoille tietoutta vesien ja jätevesien käsittelystä ja valmistettiin opiskelijoita työskentelemään vesi- ja jätevesialan yrityksissä Suomessa ja Kiinassa. Hankkeessa esimerkiksi kehitettiin työelämälähtöinen opetusohjelma, joka vastaa alan yritysten tarpeisiin molemmissa maissa. Hanke sai innostuneen vastaanoton erityisesti kiinalaisilta. Alkamassa onkin jo uusi, tällä kertaa kiinalaisten rahoittama, yhteistyöprojekti.

Tampereen yliopiston Higher Education Groupin koordinoimassa hankkeessa taas haluttiin viedä suomalainen korkeakouluhallinnon koulutusohjelma, Higher Education Administration Programme, sovellettuna Kiinaan. Hankkeen aikana rakennettiin koulutuksen opetusohjelma yhdessä viiden kiinalaiskorkeakoulun kanssa ja koulutusta pilotoitiin hankkeen päätteeksi syksyllä 2014 Kiinassa.

Kiinan opetusministeriön alla toimiva National Academy of Education Administration osallistui koulutuksen järjestämiseen. Hankkeen pilottikurssille osallistui sata korkeakoulujen johdon edustajaa kiinalaisista korkeakouluista. Jatkossa, kun useammat kiinalaiset osallistuvat koulutukseen ja sitä kautta oppivat suomalaisesta korkeakoulutuksesta, voi olettaa myös yhteistyön sujuvoittuvan, arvioi hankkeen koordinaattori Yuzhuo Cai Tampereen yliopistosta. Lisäksi koulutuksen pilotoinnin myötä suomalaisen korkeakoulutuksen imago kiinalaiskorkeakoulujen silmissä kohentui, ja Suomi alettiin nähdä yhtenä potentiaalisena roolimallina Kiinassa käynnissä olevalle ammatillisen korkeakoulutuksen uudistamisprojektille.

Suomalaisopiskelijoita houkuttaa Kiina-vaihtoihin englanninkielinen opetus

Hankkeita koordinoivat suomalaiskorkeakoulut olivat pääosin tyytyväisiä hankkeissa saavutettuihin tuloksiin ja kokivat hankkeiden edenneen hyvin. Muutamia hankkeita kuitenkin yhdisti vaikeus saada suomalaisopiskelijoita lähtemään vaihto- ja harjoittelujaksoille Kiinaan. Toisinpäin ongelma ei ole havaittavissa, sillä kiinalaisopiskelijat saapuvat mielellään Suomeen.

Suomalaisopiskelijat ovat olleet erityisen haluttomia lähtemään ulkomaanjaksoille partnerikorkeakouluihin, joissa yhteistyö on vasta aluillaan. Tällöin tietoja esimerkiksi kurssitarjonnasta on ollut vaikea saada ajoissa, jotta suomalaiset opiskelijat olisivat tienneet tarjolla olevista kursseista jo hakuvaiheessa. Myös vähäinen englanninkielien kurssitarjonta vaikuttaa vähentävän suomalaisopiskelijoiden intoa Kiinan-vaihtoihin. Hankkeissa kuitenkin uskotaan, että muun muassa aktiivisen ja onnistuneen opettajavaihdon seurauksena myös opiskelijavaihdot pikkuhiljaa lähtevät käyntiin.

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston EAST–EAST-hankkeessa yllätyttiin iloisesti, kun projektin opiskelijaliikkuvuus toteutui 50 % odotettua suurempana. Hankkeessa rakennettiin uutta kaksoistutkintomallia, mutta lisäksi työstettiin uutta englanninkielistä kurssitarjontaa kiinalaisiin partnerikorkeakouluihin sekä luotiin opintojen hyväksilukumalli suomalaisille ja kiinalaisille – eittämättä sekä englanninkieliset kurssit että sujuva hyväksiluku lisäävät jatkossa kiinalaisten korkeakoulujen houkuttelevuutta itäsuomalaisten opiskelijoiden vaihtokohteena entisestään.

Laajempi englanniksi tarjottavien kurssien tarjonta mahdollistaa jatkossa suomalaisopiskelijoiden koko lukuvuoden mittaiset vaihdot Kiinassa. Hankkeen koordinaattorin mukaan hankkeen myötä kiinalaispartnerit myös ymmärsivät, kuinka olennaista kansainvälistymisen kannalta laaja englannin kielen kurssitarjonta on ja miten tärkeää on tarjota erityispalveluita ulkomaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Läsnäoloa ja tapaamisia tarvitaan

Useiden hankkeiden havainto oli, että toimivan yhteistyön alullepano ja ylläpitäminen vaatii konkreettista läsnäoloa ja partneritapaamisia niin Suomessa kuin Kiinassakin – yksinomaan videoneuvotteluiden varassa eivät hankkeet kiinalaisten kanssa edisty. Esimerkiksi kielimuurista johtuvat partnereiden väliset tiedonsaantivaikeudet saatiin aina ratkottua kasvokkain tapaamisissa, muuten tämä ei välttämättä onnistunut.

Fyysiset tapaamiset myös edistivät yhteistyötä käytännön tasolla: kun aiemmin suhteet kiinalaisiin partnerikorkeakouluihin olivat olleet vain johdon käsissä, projektin avulla yhteistyö saatiin jalkautettua myös opetus- ja hallintohenkilökunnan välille, jotka pääsivät hankkeen puitteissa tapaamaan kollegoita partnerikorkeakouluissa Suomessa ja Kiinassa.

Yhteistyö syveni ja verkostot vahvistuivat

Monet kokivat, että hankkeiden myötä yhteistyö syveni ja aiemmin luodut verkostot kiinalaisten partnereiden kanssa vahvistuivat. Osa hankkeista myös raportoi, että suomalaisosapuolet kokivat hankeyhteistyön paitsi syventäneen ymmärrystä suomalaisesta korkeakoulutuksesta ylipäätään myös parantaneen kiinalaisten käsitystä suomalaisen korkeakoulutuksen korkeasta laadusta.

Yhteenveto perustuu vuonna 2012 rahoitusta saaneiden hankkeiden loppuraportteihin.