Kansanterveyttä Kolumbiaan – lääkäri Jeadran Malagón-Rojas innostui fermentoiduista ruoista tutkijavaihdossa Turussa

Nuori lääkäri Jeadran Malagón-Rojas sai vuonna 2019 mahdollisuuden, josta hän on edelleen iloinen.

Hän pääsi väitöskirjaa tehdessään tutkijavaihtoon Turun yliopistoon osana PECOLO-nimistä kehitysyhteistyöhanketta, jonka tavoitteena oli edistää perinteisten elintarvikkeiden käyttöä kestävällä ja terveyttä edistävällä tavalla, innovaatioita unohtamatta.

Turussa Jeadran Malagón-Rojas asettui osaksi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisen keskusta.

- Sain työskennellä professori Seppo Salmisen ja Varsovan yliopistosta vierailulla olevan tohtori Hania Szajewskan kanssa. He ovat alallaan maailmanluokan auktoriteettejä. Tällaiselle lääkärille, joka tulee keskituloisesta maasta ja yliopistosta, joka ei kansainvälisissä vertailuissa pääse varmaan 2000 joukkoon, se oli kuin unelma, Malagón-Rojas sanoo nyt.

Meta-analyyseja probiooteista

Turussa Malagón-Rojas pääsi työskentelemään Szajewskan kanssa, mitä professori Seppo Salminen kutsuu fantastiseksi tuuriksi.

Szajewska sattui olemaan samaan aikaan vierailulle, ja opetti muiden muassa Malagón-Rojasille meta-analyysien tekemistä. Malagón-Rojas kertoo, että meta-analyyseissä käytetään apuna ohjelmistoa ja arvioidaan eri tutkimusten valossa, onko esimerkiksi jollain ruoka-aineella positiivisia vaikutuksia kansanterveyteen.

- Meta-analyysien oppiminen oli minulle tärkein anti tässä vaihdossa.

Tutkimuksissa käytiin läpi erilaisten mikro-organismien terveysvaikutuksia ja vaikutuksia lastentauteihin.

Tutkimuksen kohteena olivat erilaiset mikro-organismit, probiootit ja postbiootit, joita on fermentoiduissa ruoissa.

- Probiootit ovat hyödyllisiä, eläviä mikro-organismeja, esimerkiksi bakteereja, sieniä tai näiden sekoituksia. Postbiootit taas ovat vaikkapa elottomia bakteereja, joissa on hyödyllisiä proteiineja tai rasvahappoja, jos vähän yksinkertaistaa, Malagón-Rojas selittää.

Käytännössä voidaan puhua vaikka asidofilus-jugurteista, joilla on terveysvaikutuksia.

Turussa aloitettujen tutkimusten pohjalta Malagón-Rojas, Salminen, Szajewska ja Anastasia Mantziari ovat jo julkaisseet kaksi tieteellistä artikkelia lastentaudeista ja postbiootti-mikro-organismeista.

Tuberkuloosia ja osteoporoosia vastaan

Rojas on Kolumbiassa jatkanut alan tutkimusta, ja nyt hänellä on meneillään kaksi hanketta.

- Tällä hetkellä tutkimme kahden eri maitohappobakteerin vaikutuksia tuberkuloosin hoidossa, Malagón-Rojas sanoo.

Tämä on Malagón-Rojasin mukaan hyvin vähän tutkittu alue.

Toinen meta-analyysi, jota Malagón-Rojas tekee parhaillaan, liittyy d-vitamiinilla rikastetun jugurtin terveysvaikutuksiin ja siihen, voitaisiinko lisääntyvällä jugurtin syömisellä vähentää osteoporoosia Kolumbiassa.

Jos tutkimus osoittaa terveysvaikutuksia, ne voivat vaikuttaa Kolumbian valtion ravintosuosituksiin ja sitä kautta kansanterveyteen.

Tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämistä

Hankkeen koordinaattori Hanna Lakkala on ilahtunut siitä, että Malagón-Rojasin tutkimukset ovat jatkuneet ja että hanke kantaa uutta hedelmää vielä pari vuotta päättymisensä jälkeen.

Hän sanoo, että tutkijavaihto oli PECOLO-hankkeessa pieni, mutta tärkeä ja antoisa osa. Suomessa kävi hankkeen aikana neljä väitöskirjatutkijaa.

Muutoin hankkeella edistettiin tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Univercidad Nacional Agraria la Molina -yliopistolla Perussa ja El Bosquen yliopistolla Kolumbiassa liittyen muun muassa funktionaalisiin elintarvikkeisiin ja elintarvikebiokemiaan. Opetussuunnitelmiin tehtiin päivityksiä ja innovaatiotoimintaa sekä tutkimusosaamista vahvistettiin erilaisilla lyhytkursseilla. Tärkeää oli myös yhteistyön ja innovaatioympäristön kehittäminen julkisen ja yksityisen sektorin kanssa molemmissa maissa. Ajatus on ratkaista ongelmia sektorien rajat ylittävissä klustereissa.

- Sektorit ylittävä yhteistyö ja yhteiskehittäminen on uudentyyppistä toimintakulttuuria näissä maissa, Lakkala sanoo.

Suomesta mukana olivat Lakkalan työnantaja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisen keskus ja Bioteknologian laitos.

Taustalla ruokaturvan etsiminen ilmastonmuutoksen aikana

Andeilla viljellään ja syödään paljon vehnää ja riisiä, mutta niiden viljely on ilmastonmuutoksen tähden käynyt yhä vaikeammaksi. Alueella kuitenkin on alkuperäisiä pseudoviljoja, kuten kvinoaa ja amaranttia, jotka pärjäävät hyvin monipuolisissa oloissa.

Ruokaturva olikin koko PECOLO-hankkeen lähtökohta, Hanna Lakkala sanoo.

- Kysymys on siitä, mitä voidaan viljellä eri puolilla maailmaa muuttuvassa ilmastossa.

Siksi on tärkeää tutkia paikallisia lajikkeita ja muita funktionaalisia elintarvikkeita, jotta voidaan ratkaista, mitä voidaan kestävästi ja omavaraisesti tuottaa.

- Se vaatii tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, joissa yliopistoilla on oma roolinsa, Lakkala sanoo.

Kolumbiassa omana kontekstinaan oli vielä vuoden 2016 rauhansopimus, johon maanviljelys ja viljelijöiden oikeudet liittyivät vahvasti.

- Lähdettiin miettimään, miten yliopistoyhteistyön avulla rauhansopimusta voitaisiin vahvistaa, Lakkala sanoo.

Hankkeen jälkeen kumppanusten välinen yhteydenpito on vähän hiipunut pandemian tähden ja myös siksi, että Suomen kehitysyhteistyörahoitus Latinalaiseen Amerikkaan on vähentynyt niin, että uusia hankkeita on hankala enää saada.

- Toivosin, että olisi kuitenkin kannustumia siihen, että korkeakouluyhteistyötä kuitenkin jatketaan, Lakkala sanoo. - Se antaa meille ja heille paljon, luo siteitä ja tuo uutta perspektiiviä.

Liikkuvuudella suuri merkitys tieteelle

Tutkijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä kannattaisi Jeadran Malagón-Rojasin mukaan ehdottomasti lisätä.

- Se todellakin avaa ikkunoita, joita ei muuten edes ole olemassa.

Liikkuvuus edistää tutkimusta ja muutakin ajattelua, Malagón-Rojas sanoo. Hän esimerkiksi tutustui Suomen pitkän aikavälin kehityssuunnitelmiin, koulujen toimintaan ja koulujärjestelmään.

- Siitäkin opin paljon asioita, esimerkiksi sen merkityksestä, että koulu on lähellä kotia, ja käytän niitä oppeja työssäni, kun teemme työtä lasten ja nuorten kanssa, hän sanoo.

Myös Turun yliopiston Seppo Salminen puhuu lämpimästi tutkijavaihdon merkityksestä.

- Se rikastaa sekä kotimaisten että ulkomaisten opiskelijoiden elämää. Se lisää luottamusta ja yhteyksiä, jotka voivat tulevaisuudessa johtaa uusiin vierailuihin ja jopa uusiin löydöksiin.

Teksti: Esa Salminen

Native Crops for Innovative and Sustainable Food Futures in Peru and Colombia (PECOLO)

Hankkeen budjetti: €643 870 UM:n rahoituksella (kokonaisbudjetti €804 837)
Hankkeen kesto: 1.3.2017-30.3.2020
Koordinoiva korkeakoulu: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Kumppanit: Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja biokemian osasto, Suomi; Universidad El Bosque, Kolumbia ja Universidad Agraria la Molina, Peru