Uusissa opetusmenetelmissä korostetaan luovaa ajattelua ja oppijan roolia. Gazassa tarvitaankin poikkeuksellisen kipeästi koulutusta, luovuutta ja teknologiaa, sanoo apulaisprofessori Nazmi al-Masri.
eLearningFinPal

- Ilman koulutusta me emme olisi mitään, sanoo kasvatustieteen apulaisprofessori Nazmi al-Masri Gazan islamislaisesta yliopistosta Palestiinasta. - Meidän maamme on takavarikoitu, me emme voi viedä tai tuoda tavaroita rajojen ylitse, me emme voi rakentaa tehtaita.

Siksi Gazassa opetetaan lapsille jo äidinmaidossa, että koulutus on tärkeää, hän sanoo.

Gaza on 41 kilometriä pitkä ja kuudesta 12 kilometriä leveä kaistale Palestiinassa. Israel on piirittänyt ja miehittänyt Gazan. Tätä sekä YK että EU pitävät laittomana.

Gazan islamilainen yliopisto IUG on Gazan laadukkain yliopisto, ja al-Masrin mukaan yliopistolla ollaan hyvin motivoituneita opettelemaan uutta teknologiaa ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä.

- Me haluamme rikkoa erityksen, hän sanoo.

Hän korostaa, että gazalaiset eivät ole omasta tahdostaan tulleet miehitetyiksi, eikä Gazan 2,3-miljoonainen väestö ole saartoon myöskään tottunut.

- Jos me totumme miehitykseen, niin sehän on vähän kuin miehityksen hyväksymistä. Me emme hyväksy sitä, vaan kamppailemme luovilla keinoilla.

Kansainvälisellä yliopistolla ei ollut yhteyttä Pohjoismaihin

Monet palestiinalaiset tekevät opintoja ja jatko-opintoja ulkomailla, ja joskus vuoden 2010 paikkeilla al-Masri pyysi yliopistolta listaa ulkomailla valmistuneista tutkijoista, hän muistelee. Kymmenet ihmiset olivat valmistuneet esimerkiksi Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Saksasta, Espanjasta tai Japanista.

- Mutta kukaan ei Pohjoismaista, hän sanoo. Hän on itsekin väitellyt Iso-Britanniassa vuonna 1994.

Al-Masri sai yliopiston johdolta valtuutuksen luoda suhteita Pohjoismaihin ja teki kierroksen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa kehityshankkeita on vielä kesken. Hanke Suomen kanssa päättyi vuonna 2020.

- Tai rahoitus päättyi, mutta minä sanoisin, että työ jatkuu vielä ja teemme yhteistä tutkimusta korkeakoulutuksesta suomalaisten kollegoiden kanssa, al-Masri sanoo.

Ensin IUG:n opiskelija Tahani Aldahdouh saatiin tekemään tohtoripintoja Tampereen yliopistoon, ja sitten aloitettiin yhteinen hanke, jossa Aldahdouh toimi myös siltana Suomen ja Palestiinan välillä.

Hankkeen nimi oli eLearning FinPal, ja sitä koordinoi Opetushallitus ulkoministeriön rahoituksella.

Modernimpia opetusmenetelmiä

Hankkeen ajatuksena oli tuoda IUG:n opetusmenetelmät nykypäivään.

Yliopistonlehtori Vesa Korhonen Tampereen yliopistosta kertoo, että nykyään yliopistopedagogiikassa korostuu opiskelijoiden oma rooli, ja tätä haluttiin tuoda hankkeella myös Palestiinaan.

- Tarvitaan oppijaan omaa ajattelua ja tiedon prosessointia, jotta oppimisesta tulisi syvällisempää ja vahvempaa, Korhonen sanoo.

Nykyään puhutaan mieluummin oppijalähtöisestä kuin opettajalähtöisestä ajatustavasta. Massaluentojen sijaan voidaan esimerkiksi kuvata luento videolle ja jakaa se opiskelijoille etukäteen. Luentosaliin tullaan esittämään kysymyksiä ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden ja luennoitsijoiden kanssa.

Korhonen sanoo, että varsinkin peruskursseilla Tampereen yliopistollakin on edelleen massaluentoja, mutta tällaisia uudenlaisia ”käänteisen oppimisen” metodeja on myös tuotu mukaan.

Hankkeessa koulutettiin ydinryhmä opettajia eri IUG:n tiedekunnista, ja tämä ryhmä on kouluttanut kollegoita niin IUG:ssa kuin kahdeksassa muussakin Gazan yliopistossa. Hankkeessa perustettiin myös etäoppimisen laboratorioita, kehitettiin palautteen keräämistä opiskelijoilta ja luotiin akateemisen kehittämisen yksikkö, joka jatkossa vastaisi opetuksen kehittämisestä.

Yksikkö toimii al-Masrin mukaan edelleen, ja Suomessa hankkeen piirissä vierailleet kollegat palaavat usein luennoilla ja kokouksissa Suomesta tuotuihin oppeihin.

- Yritämme edelleen oppia Suomen koulutuksen menestystarinasta ja siirrämme siitä osia tänne, al-Masri sanoo.

Ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus vaikeaa

Alusta alkaen hankkeen ajatuksena oli toimia pitkälti etäyhteyksien avulla, sillä liikkuminen Gazaan on vaikeaa. IUG:ssa oltiin jo totuttu erilaisiin videopuhelusovelluksiin, mutta hankkeen myötä tulivat tutuiksi Suomessa käytetyt sovellukset Moodlesta Teamsiin, Skypeen ja Zoomiin.

Kun pandemia iski kesken hankkeen, gazalaiset ja tamperelaiset eivät olleet niin hämmentyneitä kuin monet muut, sillä etätyöskentely oli heille jo tuttua.

Al-Masrin mukaan saarto teki kuitenkin yhteistyöstä muulla tavoin hankalaa. Kun ydinryhmän piti lähteä Suomeen koulutuksiin, viisumit muodostuivat ongelmaksi. Olisi pitänyt käydä suurlähetystössä Tel Avivissa tai yhteystoimistossa Ramallahissa, mutta se ei Gazasta niin vain onnistukaan. Lopulta osa sai Schengen-viisumit muiden hankkeiden avulla toisista Euroopan maista.

Etäopintoihin tarkoitetut laboratoriot eli tarkoitusta varten varustellut tietokoneluokat vaativat puolestaan hankintoja, joiden prosessi venyi yli puolentoista vuoden mittaisiksi, sillä myös tavaroiden liikkuvuus ja saatavuus on niin hankalaa.

Al-Masri kiittelee moneen kertaan suomalaisia joustavuudesta ja kärsivällisyydestä, kun hanketyö vaati luovia ratkaisuja.

- Tämä on ollut paras hanke, missä minä olen ollut mukana.

Yhteistyö on jatkunut

Hanke on poikinut tieteellistä yhteistyötä Tampereen yliopiston ja IUG:n välillä. Kaksi yhteisartikkelia on julkaistu, ja kolme odottaa julkaisua.

Hanke on myös poikinut uusia yhteishakemuksia tuleville hankkeille, ja Tampereen yliopisto on päättänyt tarjota liikkuvuusrahoitusta palestiinalaisopiskelijoille.

Tampereen yliopisto taas on liittynyt ainoana pohjoiseurooppalaisena yliopistona mukaan Unimed-verkostoon, johon kuuluu lähinnä Välimeren alueen yliopistoja.

Luovuus kunniaan

Al-Masri sanoo, että hankkeen työ jatkuu Gazassa. Opetusta suunnitellaan aiempaa paremmin ja luovaa ajattelua korostetaan.

- Ja nykyään me korostamme myös ajoissa olemista, olemme sen kanssa nykyään jämäkämpiä, hän naurahtaa.

Al-Masri käytti itsekin hankkeen aikana rakennettua tietokoneluokkaa äskettäin, kun hän opetti teknologian käyttöä työnhaussa. Hänestä englannin kielen ja teknologian osaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja palestiinalaisnuorille, samoin kuin freelancer-taidot.

- Työttömyys on mielipuolisen korkeaa. Valmistuneista varmaankaan 90 prosenttia ei saa työtä vuosiin.

Al-Masri ohjasi kurssilaisia itsenäiseen ajatteluun ja tiedonhankintaan ja opetti freelancer-alustojen kuten Upworkin, Freelancerin ja Fiverrin käyttöä. Kurssin päättyessä 19 opiskelijasta 17 oli saanut työkeikkoja: käännöstöitä, oikolukua, arabian opettamista ja niin edelleen.

- Täällä pitää olla luova, ja on hyvä seurata suomalaista opetuskulttuuria, joka kannustaa siihen, al-Masri sanoo. - Me emme selviä, jos emme ole erinomaisia.

 

Teksti: Esa Salminen

 

 


Online Training of Trainers: Initiative to Develop Pedagogical Practices in Palestinian Higher Education (eTraining Finpal)

Hankkeen budjetti: €475 549 UM:n rahoituksella (kokonaisbudjetti €594 437)
Hankkeen kesto: 1.3.2017-31.8.2020
Koordinoiva korkeakoulu: University of Tampere
Kumppanit: Islamic University of Gaza, Palestinian Adm. Areas