Erasmus+ -ohjelma tukee myös sellaisten henkilöiden liikkuvuutta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan. Kansallisesti määritellyille ryhmille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, maksetaan kiinteitä yksilöapurahan korotuksia. Lisäksi kaikki liikkujat voivat hakea todellisiin kustannuksiin perustuvaa osallisuustukea.
Suomessa sekä eurooppalaisessa että globaalissa liikkuvuudessa yksilöapurahan kiinteään korotukseen oikeutettuja ryhmiä ovat ryhmiä ovat:
Sosiaaliset esteet (Social obstacles)
Vammat (Disabilities)
Terveysongelmat (Health obstacles)
Maahanmuuttajatausta (Migrant background)
Pitkäkestoisessa liikkuvuudessa korkeakoulun tulee maksaa 250 euroa/kk lisäapuraha lähteville opiskelijoille, jotka kuuluvat yllä mainittuihin ryhmiin. Sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon lähteville erillisapuraha lasketaan normaalin kuukausiapurahan päälle ja harjoittelussa opiskelija saa myös harjoittelun lisäapurahan (150 euroa/kk). Harjoitteluun lähtevä opiskelija saa siis sekä harjoittelun lisäapurahan että muita vähemmän mahdollisuuksia omaavan kiinteän yksilöapurahan korotuksen.
Lyhytkestoisessa liikkuvuudessa ym. ryhmiin kuuluville opiskelijoille maksetaan vaihdon keston mukaan kiinteä 100 euron (kesto 5–14 pv) tai 150 euron (kesto 15–30 pv) lisäapuraha.
Oikeuden kiinteään yksilöapurahan korotukseen voi osoittaa opiskelijan ja lähettävän korkeakoulun allekirjoittamalla vakuuslomakkeella, joka on julkaistu Opetushallituksen hallinto- ja sopimusliitesivulla. Vakuuslomakkeella opiskelija osoittaa kuulumisensa johonkin kansallisesti määritellyistä ryhmistä ja korkeakoulu osoittaa sillä oikeuden kiinteään yksilöapurahan korotukseen. Korkeakoulu tai konsortio säilyttää vakuuden tai sen sähköisen kopion mahdollisen tarkastuksen varalle.
Vakuuden lisäksi korkeakoulu voi pyytää nähtäväkseen muita dokumentteja, joilla kuulumisen kansallisesti määriteltyihin ryhmiin ja oikeuden yksilöapurahan korotukseen voi osoittaa. Näitä dokumentteja ei kuitenkaan ole tarpeen tai syytä säilyttää korkeakoulussa.
Globaalissa liikkuvuudessa lähteville opiskelijoille kiinteät yksilöapurahan korotukset maksetaan eurooppalaisen liikkuvuuden mukaisesti yllä mainittuihin ryhmiin kuuluville.
Saapuville opiskelijoille korkeakoulut voivat näiden lisäksi määritellä partnerikorkeakoulujensa kanssa lähtömaan kontekstin huomioivia lisäryhmiä. Näiden määrittelyssä tulee huomioida lähtömaan konteksti sekä Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien osallisuus- ja moninaisuusstrategia. Tällaisia ryhmiä voivat olla esim. taloudelliset esteet, kulttuurierot, syrjintään liittyvät esteet tai vaikkapa maantieteelliset esteet. Määrittely tehdään aina lähtömaan kontekstissa eikä verrata esim. lähtömaan ja suomalaisten osallistujien tilanteita toisiinsa. Esimerkiksi se, että Suomi on lähtömaata kalliimpi maa, ei yksistään oikeuta lisäapurahaan, koska tämä on lähtökohtaisesti otettu huomioon jo normaalissa yksilöapurahassa.
Eurooppalaisessa liikkuvuudessa korkeakoulu voi tarvittaessa hakea opiskelijoille maksettuihin kiinteisiin yksilöapurahan korotuksiin käytetyn tuen kansalliselta toimistolta lisäapurahojen haun yhteydessä. Globaalissa liikkuvuudessa korkeakoulu arvioi muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien liikkujien määrän jo hakemuksessa.
Kiinteä yksilöapurahan korotus raportoidaan sekä opiskelijoiden että harjoittelijoiden kohdalla BM-järjestelmässä siten, että ruksataan kohdat ”Participant with fewer opportunities” ja ”Participant With a Top-Up Amount For Fewer Opportunities”. Tällöin järjestelmä lisää automaattisesti ”Fewer opportunities top-upin” (250 euroa/kk tai 100/150 euroa) apurahaan. Lisäksi pääasiallinen syy kiinteän yksilöapurahan korotukselle merkitään tilastotietona BM:n Fewer opportunities -välilehdelle. Tämä tieto ei ole jälkikäteen yhdistettävissä yksittäiseen liikkujaan.
Erasmus+ -ohjelma tukee myös erityistarpeita omaavien henkilöiden esteetöntä osallistumista ohjelmaan. Tähän erityisryhmään katsotaan kuuluvan henkilöiden, joiden osallistuminen ohjelmaan ei olisi fyysisen tai psyykkisen terveydentilan tai henkilökohtaisen tilanteen vuoksi mahdollista ilman ylimääräistä taloudellista tukea. Osallisuustukea voidaan myöntää niin opiskelijoille kuin korkeakoulun henkilöstöllekin ja se koskee eurooppalaisen liikkuvuuden lisäksi myös globaalia liikkuvuutta. Myös ulkomaisista yrityksistä opettajavaihtoon kutsuttaville henkilöille on mahdollista myöntää osallisuustukea. Osallisuustuki myönnetään normaalin vaihtoapurahan lisäksi ja se perustuu todellisiin kustannuksiin.
Korkeakoulun tulisi jo vaihtojen hakuvaiheessa selvittää hakijoiden mahdolliset erityistarpeet. Vaihdon järjestelyihin kannattaa varata reilusti aikaa silloin, kun henkilö tarvitsee esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen tai opiskeluun liittyviä erityisjärjestelyjä vaihtokohteessa. Tällaisissa tapauksissa järjestelyt on hyvä aloittaa viimeistään noin 6 kk ennen vaihdon alkamista yhteistyössä vastaanottavan korkeakoulun / organisaation kanssa.
Osallisuustukea voidaan myöntää, jos:
Osallisuustukihakemuksessa eritellään mahdollisimman tarkasti vaihdosta aiheutuvat kustannukset ja selvitetään myös, miten ko. kulut katetaan kotimaassa. Toisin sanoen, on tärkeää perustella, miksi haettaviin kuluihin tarvitaan lisätukea juuri ulkomaan jakson aikana. Kuluihin, joita opiskelijalla on myös kotimassa (kuten säännöllinen lääkitys tai hoitosuunnitelman mukainen terapia), ei voi hakea osallisuustukea, elleivät kulut ole ulkomailla merkittävästi korkeammat kuin kotimaassa. Mikäli hakija saa rahallista tukea näihin kuluihin Suomessa esimerkiksi Kelalta, hakemuksessa tulee selvittää, jatkuuko tämän tuen maksaminen myös ulkomaanjakson aikana.
Osallisuustuessa pienin myönnettävä summa on 200 €. Osallisuustukeen sisältyy myös lähettävälle korkeakoululle tai konsortiolle myönnettävä organisaation osallisuustuki 125 euroa/liikkuja, joka saa todellisiin kustannuksiin perustuvaa osallisuustukea. Organisaation osallisuustuen korkeakoulu tai konsortio voi käyttää OS-tuen tapaan.
Osallisuustuen hakuaika on jatkuva, mutta tukea on syytä hakea useita kuukausia ennen vaihdon alkua, jotta lisätuen myöntäminen ajoissa ja siten vaihdon toteutuminen voidaan taata. Osallisuustukihakemuksiin, jotka saapuvat vaihdon jo alettua, tulee liittää perustelut, miksi hakemusta ei ole toimitettu hyvissä ajoin ennen vaihdon alkamisajankohtaa. Kansallinen toimisto päättää myönnettävästä osallisuustuesta tapauskohtaisesti.
Osallisuustuki myönnetään alustavan kustannusarvion mukaan ja sen suuruus tarkastetaan vaihdon jälkeen todellisten kustannusten perusteella. Osallisuustukea saaneen liikkujan tulee toimittaa kotikorkeakoululleen osallisuustuen käyttöön liittyvät kuitit, ja korkeakoulu raportoi toteutuneet kulut kansalliselle toimistolle hankkeen loppuraportin yhteydessä. Korkeakoulun tulee siis kerätä ja säilyttää kuitit kustannuksista, joihin opiskelija tai henkilökunnan edustaja on osallisuustukea käyttänyt. Mahdollinen liikaa maksettu tai vastoin päätöstä käytetty osallisuustuki peritään jälkikäteen takaisin.
Korkeakoulu/konsortio hakee osallisuustukea kansallisesta toimistosta osallisuustuen hakulomakkeella, joka löytyy Opetushallituksen sivuilta:
Korkeakoulun Erasmus+ -koordinaattorin tulee käydä opiskelijan täyttämä hakemus huolellisesti läpi ennen sen lähettämistä kansalliseen toimistoon ja liittää mukaan korkeakoulun saate. Koordinaattori vastaa siitä, että hakemus on asianmukaisesti täytetty ja että siinä on tarvittavat liitteet.
Hakulomakkeessa kuvataan liikkujan vamman tai sairauden tai muun vastaavan tilanteen laatu ja sen vaikutukset vaihtojärjestelyihin. Kun vamma tai sairaus tai muu vastaava tilanne edellyttää erityisjärjestelyjä vaihtokohteessa, liitetään hakemukseen myös vastaanottavan korkeakoulun kuittaus siitä, että he ovat tietoisia opiskelijan erityistarpeista ja miten vastaanottava korkeakoulu pystyy antamaan tukea tarvittavissa erityisjärjestelyissä.
Hakemuksessa eritellään vammasta tai sairaudesta tai muusta vastaavasta tilanteesta aiheutuvat lisäkustannukset vaihdon aikana sekä henkilön saaman normaalin Erasmus+ apurahan suuruus ja mahdolliset muut tuet, jotka siirtyvät henkilön mukana ulkomaille (KELA, vakuutukset jne.). Hakemukseen liitetään lääkärintodistus tai vastaava dokumentti, josta ilmenee vamman tai sairauden laatu ja sen vaikutukset vaihtojaksoon. Mikäli liikkuja saa kuluihin rahallista tukea Suomessa esim. Kelalta, tulee hakemuksessa olla selvitys, jatketaanko tuen maksua myös ulkomaanjakson aikana.
Tukea voidaan myöntää myös henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuviin kustannuksiin. Suomesta matkustavan avustajan ylläpitokulut lasketaan ensimmäisen 60 päivän ajalta henkilöstöliikkuvuuden oleskelutuen mukaisina. Poikkeustapauksissa, joissa avustajan tulee olla kohteessa yli 60 päivää, ylimenevä aika katetaan osallisuustuella todellisiin kuluihin perustuen.
Vaihdon päätyttyä liikkujan tulee kuitein osoittaa kotikorkeakoululleen, että osallisuustuki on käytetty myönnön mukaisesti. Korkeakoulun tulee säilyttää kuitit mahdollisen tarkastuksen varalle. Mahdollinen käyttämättä jäänyt tai vastoin myöntöä käytetty tuki peritään takaisin.
Kansallisesta toimistosta liikkujalle myönnetty ja käytetty osallisuustuki raportoidaan erikseen BM-järjestelmässä tavallisen Erasmus+ -tuen lisäksi ”Inclusion Support for Participants” -kentässä. Lisäksi pääasiallinen syy osallisuustukeen kirjataan tilastotietona BM:n fewer opportunities -välilehdelle lisäämällä yksi liikkuja asianomaisen esteen kohdalle.
Osallisuustuen mahdollisuudesta on syytä tiedottaa opiskelijoita ja henkilöstöä korkeakoulujen nettisivuilla ja oppaissa, joissa kerrotaan Erasmus+ -ohjelmasta, sekä myös erikseen vaihtohakujen alkaessa.
Kansallinen toimisto on laatinut yhteistyössä ESOK (Esteetön korkeakoulu) -verkoston kanssa tarkistuslistan lähettävälle ja vastaanottavalle korkeakoululle sekä vaihtoon lähtevälle opiskelijalle tueksi vaihtojärjestelyihin. Tarkistuslista on tuotettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tarkistuslista löytyy verkkosivuiltamme.