Korkeakoulun tulee neuvoa Erasmus+ -vaihtoon lähteviä ja saapuvia opiskelijoita oleskelulupiin liittyvissä asioissa. Neuvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska vaihto-opiskelijoiden joukossa voi olla myös ns. kolmansien maiden kansalaisia eli muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisia. Korkeakoulujen tulee neuvoa myös saapuvia Erasmus+ -opiskelijoita Suomeen vaadittavista oleskeluluvista ja niiden edellyttämistä sairausvakuutuksista. Pääsääntöisesti muut kuin EU-, ETA- tai Pohjoismaan kansalaiset joutuvat hakemaan oleskeluluvan ennen Suomeen saapumistaan, mikäli vaihto kestää vähintään 3 kk. Sitä lyhyempiin opiskelijavaihtoihin voi tulla viisumilla. 

EU-maiden kansalaiset voivat liikkua EU:n sisällä hakematta oleskelulupaa kohdemaahan ennen vaihtojakson alkua. Jos vaihto kestää yli 3 kk, on oleskeluoikeus kuitenkin rekisteröitävä kohdemaassa maahan saapumisen jälkeen. Pohjoismaiden kesken on sovittu passi- ja oleskelulupavapaudesta, joten Suomen tai jonkun muun Pohjoismaan kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa lähtiessään vaihtoon toiseen Pohjoismaahan. Heidät rekisteröidään pohjoismaisen muuttoasiakirjan avulla paikallisen viranomaisen toimesta.

Kumppanimaihin Erasmus+ -vaihtoon lähtevän opiskelijan kohdalla on oleskelulupavaatimukset tarkastettava erikseen tapauskohtaisesti vaihdon kohdemaan perusteella. Kumppanimaiden liikkuvuudessa opiskelijoiden neuvontaan oleskelulupa-asioissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Jos Erasmus+ -vaihtoon lähtevä opiskelija on muun kuin EU- tai ETA-maan kansalainen, on oleskelulupavaatimukset tarkastettava erikseen tapauskohtaisesti vaihdon kohdemaan ja opiskelijan kansalaisuuden perusteella. Suomen oleskelulupaprosessin keskeneräisyys voi estää oleskeluluvan hakemisen toiseen maahan. Yleiset kolmansien maiden kansalaisia koskevat oleskeluluvan hakemisperiaatteet ovat seuraavat:

  • Pääsääntöisesti on vaihtojaksoa varten aina haettava erillinen oleskelupa. Oleskelulupa haetaan ennen vaihtojaksoa kohdemaan lähimmästä konsulaatista.
  • Jos vaihto suuntautuu toiseen Schengen-sopimuksen piiriin kuuluvaan maahan ja kestää enintään 3 kk, voi kohdemaassa oleskella Suomeen myönnetyllä oleskeluluvalla. Jos vaihto kestää yli 3 kk, on kohdemaahan haettava erillinen oleskelulupa. Mikäli kolmannen maan kansalaisella on voimassa oleva opiskelijan oleskelulupa johonkin Schengen-maahan, on korkeakouluopiskelijan tietyissä tapauksissa mahdollista liikkua opiskelemaan toiseen EU-maahan väliaikaisesti ns. liikkumisilmoituksella.  
  • Seuraavat Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvat maat eivät kuulu Schengen-sopimuksen piiriin: Irlanti, Kypros, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki. Niihin lähtevien opiskelijoiden on pääsääntöisesti aina haettava erillinen oleskelulupa ennen vaihtojaksoa. 
  • Bulgaria ja Romania kuuluvat Schengen-alueeseen. Ne ovat soveltaneet Schengen-säännöstöä sisäisillä meri- ja ilmarajoilla 31.3.2024 alkaen. Säännöstön soveltamisesta sisäisillä maarajoilla päätetään erikseen.
  • Oleskeluluvan hakemiseen kannattaa varata reilusti aikaa (useita kuukausia). 
  • Jos opiskelija ostaa matkaliput ennen oleskeluluvan varmistumista, tapahtuu se omalla riskillä. Erasmus+ -apurahaa ei voida maksaa, jos vaihto peruuntuu siksi, että kohdemaa ei myönnä opiskelijalle oleskelulupaa. Jotkin lentoyhtiöt mahdollistavat varausten peruutukset, muutokset tai takaisinmaksun, mikäli oleskelulupaa tai viisumia ei myönnetä. Opiskelijan tulee tutustua lentolippunsa peruutusehtoihin ennen varaamista ja tällaisessa tilanteessa hänen tulee olla yhteydessä omaan lentoyhtiöönsä tai matkatoimistoonsa.

Palkattomaan harjoitteluun voidaan Suomessa myöntää oleskelulupa, mikäli harjoittelija rahoittaa oleskelunsa Suomessa apurahalla, kuten Erasmus+ -liikkuvuudessa. Harjoittelusopimuksessa ja oleskelulupahakemuksessa pitää olla selvitys, miten opiskelija turvaa elämisen Suomessa harjoittelun ajan.

Palkallisen työharjoittelun on aina tapahduttava työsuhteessa ja kuukausipalkan on oltava vähintään Kelan määrittelemän työssäoloehdon mukainen, 1 399 euroa/kk vuonna 2024. Palkallisessa harjoittelussa Erasmus+ -apurahaa ei oteta huomioon toimeentulovaatimuksen täyttymistä arvioitaessa.

Takaisin ylös

Erasmus+ -apurahoihin ei liity minkäänlaista vakuutusturvaa ulkomailla oleskelua varten. Eurooppalaisessa liikkuvuudessa lähettävä korkeakoulu vastaa opiskelijavaihdon järjestelyistä ja sen velvollisuus on antaa opiskelijoilleen tietoa vakuutuksista, jotka tarvitaan ulkomaanopiskelua ja -harjoittelua varten. Kumppanimaiden liikkuvuuden osalta partnerit voivat keskinäisesti sopia, onko vakuutuksiin liittyvässä tiedottamisessa päävastuu lähettävällä vai vastaanottavalla korkeakoululla. Kumppanimaissa tietyt maat voivat edellyttää tietyn tyyppistä vakuutusta.

Ohjelman edellyttämistä vakuutuksista opiskelijavaihdon ja harjoittelun ajalle on oma kohtansa myös korkeakoulun ja opiskelijan välisessä apurahasopimuspohjassa. Korkeakoulut voivat muokata kohtaa esimerkiksi sen mukaan, tarjoavatko he vakuutuksia omille opiskelijoilleen. Apurahasopimuksesta tulee käydä ilmi, mikä taho (korkeakoulu, opiskelija vai työnantaja) vastaa siitä, että vaaditut vakuutukset on otettu opiskelijavaihdon tai harjoittelun ajaksi.

  • Opiskelijavaihdossa vaadittava pakollinen vakuutus on sairausvakuutus (minimissään eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppaan suuntautuvissa vaihdoissa).
  • Harjoittelussa vaadittavat pakolliset vakuutukset ovat sairausvakuutus, työajan tapaturmavakuutus ja työajan vastuuvakuutus.
  • Pakollisten vakuutusten lisäksi suositellaan kaikille erillistä kattavaa matkavakuutusta matkasairauden tai -tapaturman ja matkatavaravahinkojen yms. varalle.

Mikäli työnantaja ei tarjoa harjoittelijalleen vaadittuja vakuutuksia, tulee lähettävän korkeakoulun varmistaa, että harjoittelija hankkii työtapaturmat kattavan vakuutuksen sekä vastuuvakuutuksen, joka kattaa vähintään harjoittelijan aiheuttamat vahingot työpaikalla. Mikäli opiskelija ottaa edellä mainitut vakuutukset itse, on suositeltavaa lisätä vakuutusnumero ja/tai -viite ja vakuutusyhtiö harjoittelun apurahasopimukseen.

KELA:n myöntämän eurooppalaisen sairaanhoitokortin lisäksi korkeakoulun kannattaa aina suositella opiskelijoille yksityisen matkavakuutuksen ottamista opiskelija- ja harjoittelijavaihdon ajalle. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei anna suojaa esimerkiksi kotiuttamistapauksissa tai kata tiettyjä sairaanhoitotapauksia, joten täydentävä vakuutus voi olla tarpeellinen, sillä ilman vakuutusta näiden kustannukset ovat huomattavia.
  

Takaisin ylös