Samalla energialla valot useampaan kotiin – EARLI-hanke paransi energiatehokuutta Tansaniassa, Mosambikissa ja Etiopiassa

Kun sähköntulo katkeaa, laskeutuu pimeys. Afrikan maaseudulla ja usein myös kaupungeissa se tarkoittaa todella pimeää. Sirkat sirittävät ja ihmiset alkavat etsiä kynttilöitä ja kerosiinilamppuja.
Monissa kodeissa sähköä ei ole ensinkään. Maailmanpankin mukaan Tansaniassa vain 40 prosentilla väestöstä on kodeissaan sähköt. Mosambikissa osuus on 30 prosenttia ja Etiopiassa 51 prosenttia.
Väestö kasvaa ja maat vaurastuvat hiljalleen, joten sähkövalon kysyntä on kasvamassa. Valoa tarvitaan opiskeluun ja yleisen elämänlaadun parantamiseen ja se on myös terveyskysymys, sillä moni perinteinen valaisemisen tapa tuo huoneilmaan savua.
Tämä oli tarve, jota lähdettiin ratkomaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden EARLI-hankkeella vuonna 2017. Mukana olivat Aalto-yliopisto Suomesta, Dar es Salaamin yliopisto Tansaniasta, Eduardo Mondlanen yliopisto Mosambikista ja Addis Abeban yliopisto Etiopiasta.
- Nykyään kylissä monet ostavat energiansäästölamppuja, ja monilla on varaa edullisiin aurinkopaneeleihin, sanoo professori Bakari Mwinyiwiwa Dar es Salaamin yliopistosta Tansaniasta.
Hankkeen päättymisestä on nyt kaksi vuotta, ja sen saavutukset ovat Mwinyiwiwan mukaan konkreettisesti nähtävissä siten että maaseudulla on nyt enemmän energiatehokkaita valoja.
Aalto-yliopistossa hankekoordinaattorina toimi tutkija Pramod Bhusal. Hän muistuttaa, että toisin kuin Suomessa ja muissa teollisuusmaissa, monissa köyhemmissä maissa valaistus vastaa hyvin suurta osaa kaikesta sähkönkäytöstä; usein jopa yli puolet.
- Aina kun kyliin tulee sähköä, ensimmäisenä hankitaan valot. Monissa maissa sanat ’valo’ ja sähkö’ ovat samat, eli kun sähköt palaavat katkon jälkeen, sanotaan että valot tulivat, hän kuvaa.
Energiatehokuutta viestinnällä
Afrikan maissa puhutaan nykyään paljon uusiutuvista energianlähteistä, mutta energiatehokkuus on tuntemattomampi käsite.
- Jos sähkönkäyttö olisi tehokkaampaa, saisimme enemmän koteja valaistua samalla energiamäärällä samoista lähteistä, Mwinyiwiwa sanoo.
Maailmanpankin selvitysten mukaan energiatehokkuudelle on erilaisia esteitä. Ihmiset eivät tiedä sen tarpeellisuudesta, ja sitä kohtaan on myös ennakkoluuloja. Joku saattaa luulla energiansäästöä ympäristölle huonoksi, toinen taas pelkää terveysriskejä.
Monissa köyhissä maissa alaa ei myöskään juuri opeteta tai opiskella. Lisäksi sääntely ja päättäjien tietämättömyys voivat haitata energiansäästöä.
Yliopistojen yhteisessä hankkeessa ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan muutamalla eri keinolla.
Kaikissa maissa järjestettiin seminaareja ja tehtiin viestintää, ja näin levitettiin tietoisuutta energiansäästön ja valaistuksen merkityksestä. Oli lehtijuttuja, tavattiin yrityksiä ja viranomaisia.
- Meillä oli todella paljon osallistujia eri sektoreilta Bhusal sanoo.
Alan koulutus aloitettiin
Missään näistä kolmesta maasta ei valaistustekniikkaa opetettu omana aineenaan. Bakari Mwinyiwiwa sanoo, että Tansaniassa alaa vähän sivuttiin insinöörikoulutuksessa, mutta muuten valaistuksen tutkimus oli uutta tansaniassa.
Niinpä hankkeessa kehitettiin alan kursseja ja tuotiin opettajia kaikista kolmesta maasta Suomeen opiskelemaan ja tutustumaan energiatehokkaaseen valaistukseen.
- Sehän on paljon muutakin kuin energiatehokkaampia lamppuja, Bhusal tähdentää. - Moni muukin asia vaikuttaa energiatehokkuuteen; esimerkiksi rakennusten suunnittelu aina maalien valinnasta valojen hallintaan ja luonnonvalon hyödyntämiseen.
Tansaniaan ja Mosambikiin rakennettiin myös valolaboratoriot, joissa opiskelijat voivat käytännössä opetella valaistusta ja myös testata erilaisten valonlähteiden tehokkuutta ja laatua.
- Näillä mailla ei ennen ollut mahdollisuuksia tehdä laadunvalvontaa ulkomailta tuleviin tuotteisiin, Bhusal sanoo.
Nykyään yliopistoissa voidaan testata, ovatko tuotteet valon laadulta, teholta ja kestävyydeltään sitä, mitä maahantuojat lupaavat.
- Tämä on hyvin tärkeää myös sille, että ihmiset hyväksyvät uudet teknologiat.
Lopulta uudet kurssit saatiin osaksi yliopistojen opetussuunnitelma, eli ne jatkuvat edelleen, vaikka hanke on päättynyt.
- Tässä hetkellä me kehittämme jatko-opintosuunnitelmaa, Mwinyiwiwa kertoo.
Ensi vaiheessa hän haluaisi, että valaistuksesta voisi tehdä maisteriopinnot, miksei jossain vaiheessa tohtorin väitöskirjankin.
Valaistuksen tutkimus voi auttaa myös ruokaturvaa
Valaistuksen ja energiansäästön opetus johtaa käytännön parannuksiin ihmisten elämässä. Bakari Mwinyiwiwan mukaan Tansaniassa on jo ymmärretty, että esimerkiksi energiansäästölampuista kannattaa maksaa, sillä niiden käyttö tulee lopulta kotitalouksille halvemmaksi.
Pramod Bhusal muistuttaa, että hankkeen välitön tavoite oli kehittää alan opetusta ja tietoisuutta energiatehokkuudesta. Uudet innovaatiot, tuotteet ja politiikka ovat pitkän aikavälin tavoitteita. Niitä voi odottaa vuosien päästä, kun opiskelijat valmistuvat ja siirtyvät työelämään.
Jotain kuitenkin on jo nähtävissä. Tansaniassa opiskelijat ovat esimerkiksi rakentaneet kytkimiä, joilla katuvalot himmenevät, kun kadulla ei ole liikennettä.
- Ja olemme nähneet, että kun opiskelijamme kertovat projekteistaan mahdollisille työnantajille, he ovat työllistyneet hyvin. Yritykset näkevät, että näissä opiskelijoissa on potentiaalia, Mwinyiwiwa sanoo.
Mwinyiwiwan mukaan yksi tulevaisuuden tutkimuskohde on valon spektrin tutkiminen kalastuksessa ja hyönteisten pyydystämisessä. Eräs hänen opiskelijansa alkoi jo tutkia, millainen valon spektri houkuttelee ravinnoksi kelpaavia heinäsirkkoja, joita perinteisesti houkutellaan vain voimakkaalla valkoisella valolla. Voisiko esimerkiksi paljon lämpöä säteilevän punaisen valon poistaa? Myös kalastuksessa käytetään paljon valoja houkuttelemaan parvia pintaan.
- Joku voisi tehdä gradun ja selvittää, millainen valo houkuttelee kaloja energiatehokkaasti, Mwinyiwiwa pohtii.
Myös Aalto-yliopisto on jatkanut opetuksen kehittämistä kehittyvissä maissa. Tällä hetkellä käynnissä on Euroopan komission rahoittama Erasmus+ -hanke energiatehokkaan ja älykkään valaistuksen opettamisen kehittämiseksi Myanmarissa ja Vietnamissa.
Teksti: Esa Salminen
Promoting education and research on energy efficient lighting and renewable energy for sustainable development (EARLI)
Hankkeen budjetti: €555 415 UM:n rahoituksella (kokonaisbudjetti €694 269)
Hankkeen kesto: 1.3.2017-31.12.2020
Koordinoiva korkeakoulu: Aalto-yliopisto
Kumppanit: University of Dar es Salaam (UDS), Tansania; Eduardo Mondlane University (UEM), Mosambik; Addis Abeba University (AAU), Etiopia