Sanna Marinin hallitus lanseerasi Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman vuonna 2022. Kehittämisohjelman toimenpiteillä halutaan vahvistaa toisen kotimaisen kielen, ruotsin ja suomen opetusta ja oppimista. Ohjelman toteuttaminen on Opetushallituksen vastuulla.
Kuvituskuva, tyttö jolla maapallo kainalossa
Kuva: Satu Haavisto

Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman tavoitteena on vahvistaa toisen kotimaisen kielen oppimista varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. 

Toisella kotimaisella kielellä tarkoitetaan sekä ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa opetettavaa suomen kieltä (finska) että suomenkielisissä oppilaitoksissa opetettavaa ruotsin kieltä. Opetuksen tavoitteena on tarjota oppijoille monipuolisia kokemuksia ruotsin tai suomen kielestä sekä ruotsin tai suomen kieleen liittyvistä kulttuureista. 

Suomenkielisen perusopetuksen ruotsin kielen opetuksella on hyvin erilaiset tavoitteet ja tasovaatimukset kuin ruotsinkielisen perusopetuksen suomen kielen opetuksella. Yhteinen haaste on, että sekä suomen- että ruotsinkieliset oppijat kokevat pärjäävänsä englannin kielellä kaikissa yhteyksissä ja että kiinnostus toista kotimaista kieltä kohtaan on laskeva. 

Opetushallitus on laatinut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kehittämisohjelmaan liittyvät kahdeksan toimenpidettä. Kehittämisohjelman toimenpiteisiin on varattu yhteensä miljoona euroa. 

Ohjelman taustalla Kansalliskielistrategia

Kansalliskielistrategia on hallituksen kielipoliittinen tahdonilmaisu, joka ohjaa kansalliskieliä koskevaa kielipolitiikkaa. Kansalliskielistrategian tarkoitus on turvata se, että Suomessa on jatkossakin kaksi elävää kansalliskieltä. Vaikka Kansalliskielistrategia koskee pelkästään suomen ja ruotsin kieltä, strategian linjauksilla, päämäärillä ja toimenpiteillä on myös vaikutusta muiden kielten kieliryhmien asemaan Suomessa. 

Ohjelman toimenpiteillä toimeenpannaan Kansalliskielistrategian (2021:87) linjauksia. 

Takaisin ylös

Selvitetään kielten oppimäärien opiskelun kehittämismahdollisuuksia ja niiden opetuksen järjestelyä koko opintopolun aikana. Selvityksessä ei keskitytä nykytilanteen kartoitukseen, vaan painopisteenä on ratkaisukeskeinen tulevaisuus- ja kehittämisnäkökulma. Selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä, mutta toisen kotimaisen kielen osalta tavoitteena on erityisesti tarkastella kielenopetusta oppimäärien näkökulmasta sekä löytää keinoja, joilla kehitetään jatkumoja toisen kotimaisen kielen opiskelulle lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään. Lukion puolella tarkasteltavaksi tulee myös kielikoriajattelu. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan opetuksen järjestäjien mahdollisuutta tarjota ja järjestää eri oppimäärien kielten opetusta, tuntijakonäkökulmaa ja englannin kielen roolia, erityisesti A1-kielen tarjonnassa ja valinnoissa. Lisäksi selvitetään, mitä ruotsin kielestä ja ruotsin kieltä puhuvista Suomessa opetetaan suomenkielisissä oppimateriaaleissa ja kouluissa. Selvityksen tavoitteena on löytää keinoja näiden tietojen vahvistamiseksi

Takaisin ylös

Käynnistetään pilottihanke, jossa kunnat voivat hakea avustusta kehittääkseen ratkaisuja tarjota ruotsin kieltä joustavammin A1-kielenä, esimerkiksi tarkastelemalla mahdollisuutta tarjota kieliopetusta pienimmissä ryhmissä. Hankeen tavoitteena on luoda pysyviä ratkaisuja sekä kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä. Hankkeessa pyritään edistämään koulutuksen alueellista tasa-arvoa huomioimalla kuntien erilaiset mahdollisuudet tarjota A1-kielen valintoja. Pilottihanke käynnistetään syksyllä 2022.

 

Takaisin ylös

Erot kielten osaamisessa ja asenteissa kieliä ja kieliryhmiä kohtaan kehittyvät usein jo ennen kouluikää. Tämän vuoksi on tärkeä tukea toisen kotimaisen kielen oppimista varhaiskasvatuksesta lähtien.

Asetetaan syksyllä 2022 työryhmä selvittämään toisen kotimaisen kielen nykytilaa kansallisen ohjauksen ja käytännön toteutuksen näkökulmasta sekä kehittämään toimenpiteitä kansalliskielten näkyvyyden ja vahvistamisen edistämiseksi varhaiskasvatuksessa. Molempien kieliryhmien edustus on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että eri näkökohdat ja piirteet otetaan huomioon. Työryhmän työssä kehitetään hyviä malleja kielten oppimisen vahvistamiseksi toisella kotimaisella kielellä varhaiskasvatuksessa, sekä malleja vahvistaa ja laajentaa toisen kotimaisen kielen kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaa. Edellä mainittujen kysymysten lisäksi tulee selvittää varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön kielipedagogisen osaamisen tilaa ja kehittää täydennyskoulutusta sekä tukimateriaaleja lasten toisen kotimaisen kielen oppimisen tukemiseksi (Toimenpiteet 4 ja 7).

Takaisin ylös

Toimenpiteessä kehitetään ja päivitetään toisen kotimaisen kielen (S/R) opetukseen tukimateriaalia ja saatetaan se kaikkien opettajien ja oppijoiden käytettäväksi. Erityisesti kehitetään kielitaidon taitotasoasteikkoa konkretisoivaa tukimateriaalia ja laaditaan opiskelijoille ja opettajille kielitaidon taitotasoasteikkoja konkretisoivia esimerkkejä (maamerkit), jotka palvelevat molempia kieliryhmiä sekä eri koulutusasteita ja -muotoja. Tämä kokonaisuus tukee myös Kieli-CV:n käyttöönottoa, mikäli Kieli-CV:lle löydetään rahoitus. Tavoitteena on saada Kieli-CV osaksi Opetushallituksen ylläpitämää Opintopolkua. Kieli-CV:tä on tarkoitus käyttää kieliopintojen, kielitaidon kehittämisen ja kansainvälisen osaamisen raportointiin esimerkiksi opiskelu- tai työpaikkaa haettaessa.

Takaisin ylös

Toisen kotimaisen kielen opiskelun kehittämistä ja sen mielekkyyden lisäämistä voi tukea monin eri keinoin. Opetusalalla toimivien verkostojen kautta voidaan rakentaa uusia verkostoja, jotka tähtäävät toisen kotimaisen kielen opetuksen vahvistamiseen ja kehittämiseen. Toisen kotimaisen kielen opiskelussa tulee tavoitella mielekästä oppimista, johon sisältyy eläviä kohtaamisia kielen ja kieliryhmän edustajien kanssa. Kohtaamisia toisen kieliryhmän kanssa voi järjestää esimerkiksi ystävyysluokkatoiminnan kautta, kutsumalla kieliryhmien edustajia vierailemaan opetuksessa tai edistämällä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välistä yhteistyötä. Toisen kotimaisen kielen opiskelun kehittämistä ja kieliryhmien välisiä kohtaamisia voidaan edistää hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia. Oppilaille ja opiskelijoille, sekä heidän huoltajilleen tulee kertoa toisen kotimaisen kielen oppimisen hyödyistä. Myös kokemusasiantuntijoiden tarinoita hyödyntämällä voidaan konkretisoida kielen tuomia mahdollisuuksia ja hyötyjä. Myös pohjoismaisen ystävyysluokkatoiminnan ja opiskelijaliikkuvuuden kautta voidaan lisätä kiinnostusta toista kotimaista kieltä kohtaan.

Takaisin ylös

Suomenkieliseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluu yhden osaamispisteen verran 
toisen kotimaisen kielen, ruotsin, opintoja.  Ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa toisen kotimaisen kielen, suomen, laajuus on kaksi osaamispistettä.

Toimenpiteessä suunnataan avustuksia tukitoimiin toisen kotimaisen kielen opiskelun vahvistamiseksi palvelualoilla hyödyntäen koulutuksen järjestäjien verkostotumista ja muita yhteistyömuotoja. Koulutuksen järjestäjä kohdentaa saamansa avustuksen turvin kehittämistoimia palvelualojensa koulutusohjelmiin järjestämällä mahdollisuuksien mukaan opetusta myös muilla kuin järjestämisluvan opetus- ja tutkintokielillä ja lisäämällä opiskelijoille mahdollisuuksia opiskella toista kotimaista kieltä myös valinnaisina opintoina.

Toimenpiteessä hyödynnetään myös toisen kotimaisen kielen opetuksen tukimateriaalia (toimenpide 4) ja tuetaan Kieli-CV:n käyttöönottoa myös ammatillisessa koulutuksessa, jolloin raportoitu kieliosaaminen on mukana työnhaussa ja rekrytoinnissa. 

Takaisin ylös

Määrärahaa kohdennetaan toista kotimaista kieltä, suomea tai ruotsia opettavien opettajien ammatilliseen kehittymiseen ja yhteistyömahdollisuuksien edistämiseen. Painopisteinä ovat kielikylpypedagogiikka (Toimenpide 3), toisen kotimaisen kielen opetukseen laaditun tukimateriaalin käyttöönotto (Toimenpide 4) ja sidosryhmä- ja verkostotyöskentelyn edistäminen (Toimenpide 5).

Takaisin ylös

Perustetaan ohjausryhmä Opetushallitukseen toisen kotimaisen kielen (S/R) kehittämisohjelman seurantaa ja toimeenpanoa sekä toisen kotimaisen kielen oppimisen tulevaisuuden kehittämistä varten. 

Ohjausryhmä seuraa kehittämisohjelman etenemistä yleisellä tasolla sekä kehittämisohjelman toimenpiteiden toimeenpanoa. Seurantaan sisältyy mm. siitä huolehtiminen, että ohjelman toimenpiteet käynnistetään, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä niistä raportointi. Lisäksi ohjausryhmä vastaa toimenpiteiden kehittämisestä toisen kotimaisen kielen opetuksen vahvistamiseksi tulevaisuudessa.

Ohjausryhmä on perustettu syksyllä 2022 ja siinä on mukana jäseniä opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Opetushallituksesta.

 

Takaisin ylös

Takaisin ylös

Takaisin ylös