Agile Edu (2023–2025) on European Schoolnet -verkoston hanke, jossa Suomi on Opetushallituksen johdolla mukana kehittämässä oppimisen dataa hyödyntävää opetusta. Tavoitteena on löytää opettajille selkeitä ja käytännönläheisiä tapoja käyttää oppimisanalytiikkaa ja digitaalisia oppimisympäristöjä niin, että tiedosta on hyötyä esimerkiksi opetuksen suunnittelussa, eriyttämisessä ja oppilaiden oman oppimisen ymmärtämisessä. Hanke on tuottanut myös maksuttoman Agile Edu MOOC -verkkokurssin, jonka avulla opettajat voivat syventyä datan pedagogiseen käyttöön käytännönläheisesti.
Agile EDU -hankkeen tunnus

Tämä sivusto esittelee Agile Edu (2023–2025) -hankkeen tuloksia ja käytännön esimerkkejä siitä, miten oppimisen ja hyvinvoinnin dataa voidaan hyödyntää koulun arjessa. Mukana ovat Oppimistarinat, joissa kolme suomalaista kouluyhteisöä kokeili oppimisanalytiikkaa, puettavaa hyvinvointiteknologiaa ja digitaalista matematiikan oppimisympäristöä; Tapauskuvaus DigiOnesta, kuntien yhteisestä alustasta, joka sujuvoittaa koulujen digiarkea; Kirjallisuuskatsaus opetuksen dataistumisesta ja sen eettisestä ja pedagogisesta merkityksestä; sekä Euroopan maavertailut, jotka tuovat esiin datan hyödyntämisen käytäntöjä eri maiden koulutusjärjestelmissä. Sivustolta löytyvät myös hankkeen suositukset ja käytännön ohjeet opettajille datan vastuulliseen käyttöön, sekä maksuton, oman opettajantyön kehittämiseen soveltuva Agile Edu MOOC -verkkokurssi.

1. Oppimisanalytiikka oppimisen tukena alakoulussa

Joensuun Rantakylän normaalikoulussa selvitettiin, miten oppimisanalytiikka voi tukea oppilaiden omaa oppimisen säätelyä ja opettajan työtä. Tutkimus toteutettiin kahden 5.–6.-luokkien ilmiöpohjaisen oppimiskokonaisuuden aikana.

Miten kokeilu toteutettiin

Oppilaat työskentelivät Valamis-oppimisympäristössä kahdessa eri moduulissa:

  • Avaruus – yksilöllinen oppimiskokonaisuus, jossa oppilaat asettivat omat tavoitteensa, seurasivat etenemistään ja arvioivat oppimistaan.
  • Kestävä kehitys – ryhmätyöprojekti, jossa oppilaat loivat yhteisiä tuotoksia ja arvioivat yhteistyötään.

Oppimisympäristö keräsi automaattisesti tietoa oppilaiden toiminnasta (esim. tehtävien palautus, kirjautumiset, ajankäyttö), ja opettajat seurasivat etenemistä reaaliaikaisesti.

Keskeiset havainnot

  • Toimii parhaiten yksilötyössä: Oppimisanalytiikka tukee hyvin yksilöllistä ja vaiheittain etenevää oppimista, jossa opettaja näkee helposti, kuka tarvitsee tukea.
  • Ryhmätyössä haasteita: Kun oppilaat työskentelevät yhdessä ja käyttävät eri sovelluksia, järjestelmä ei aina näytä todellista etenemistä. Tällöin opettajan havainnointi ja keskustelu ovat välttämättömiä.
  • Opettajan ohjaus ratkaisee: Oppilaat eivät osaa itsenäisesti tulkita oppimisdataansa. Opettajan on autettava heitä ymmärtämään, mitä data kertoo ja miten sitä voi hyödyntää oppimisessa.
  • Tarkistuslistat auttavat: Yksinkertainen checklist, jossa oppilaat merkitsevät tehdyt vaiheet, auttoi heitä seuraamaan työtään ja opettajaa tunnistamaan ryhmät, jotka tarvitsevat tukea.
  • Tulevaisuuden tavoite: Oppilaille tulisi opettaa oman oppimisdatan lukemista ja hyödyntämistä osana arjen oppimista.

Yhteenveto

Oppimisanalytiikka voi auttaa opettajia ja oppilaita, kun sitä käytetään selkeissä rakenteissa ja opettaja ohjaa sen käyttöä. Yhteisöllisessä oppimisessa tarvitaan vielä uusia tapoja yhdistää data, opettajan havainnot ja oppilaiden oma arviointi, jotta tieto tukee oppimista parhaalla mahdollisella tavalla.

 

2. Älyteknologia oppimisen ja hyvinvoinnin tukena

Jyväskylän normaalikoulussa tutkittiin, miten puettavaa teknologiaa, kuten älykelloja ja kehon hyvinvointisensoreita, voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppilaiden hyvinvoinnin tukena. Tavoitteena oli lisätä nuorten motivaatiota ja auttaa heitä ymmärtämään, miten arjen valinnat vaikuttavat uneen, stressiin ja jaksamiseen.

Miten kokeilu toteutettiin

Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa:

  • Yläkoulussa (noin 300 oppilasta, 13–16 v) oppilaat osallistuivat työpajoihin, joissa käsiteltiin unta, stressinhallintaa ja liikuntaa. He käyttivät Firstbeat- ja Polar-laitteita mittaamaan omaa stressiä, palautumista ja unta. Mittausjakson jälkeen he saivat henkilökohtaista palautetta ja tekivät rentoutus- ja liikuntaharjoituksia.
  • Lukiossa opiskelijat osallistuivat kurssille Liikunta, hyvinvointi ja mittaaminen, jossa he käyttivät älykelloja ja sovelluksia oman hyvinvointinsa seurantaan. Opiskelijat analysoivat omia mittaustuloksiaan, vertasivat niitä tavoitteisiinsa ja pohtivat asiantuntijoiden kanssa, miten tuloksia voisi hyödyntää arjessa.

Käytännön opit

  • Yhteistyö toimii: Opettajat eri oppiaineista voivat suunnitella hyvinvointia tukevia tehtäviä yhdessä.
  • Selkeys ja ohjaus tärkeitä: Mittaukset ja työpajat sujuvat parhaiten, kun ohjeet ovat yksinkertaisia ja välineet helppokäyttöisiä.
  • Data herättää keskustelua: Kun oppilaat saavat konkreettista tietoa omasta unestaan, stressistään tai liikkumisestaan, se motivoi heitä tekemään muutoksia.
  • Hyvinvointi osaksi opetusta: Mittauksiin perustuvat tehtävät on helppo liittää terveystiedon, liikunnan ja hyvinvointikasvatuksen sisältöihin.
  • Opettajalle uusi työkalu: Opettajat tarvitsevat koulutusta ja tukea, jotta osaavat hyödyntää teknologiaa pedagogisesti ja tietosuojaa kunnioittaen.

Yhteenveto

Puettava teknologia voi tuoda opetukseen uutta kiinnostavuutta ja tukea oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Parhaimmillaan se auttaa nuoria ymmärtämään omaa jaksamistaan ja tekemään parempia valintoja arjessa – samalla se tarjoaa opettajille konkreettisen tavan yhdistää oppiminen ja hyvinvointi.

 

3. ViLLE oppimisympäristö matematiikan opetuksen tukena

Turun yliopiston kehittämää ViLLE-oppimisympäristöä käytettiin kokeilussa neljäsluokkalaisten matematiikan opetuksessa. Tavoitteena oli selvittää, miten digitaalinen alusta voi auttaa opettajia huomioimaan oppilaiden erilaiset oppimistarpeet ja tukea kaikkien oppimista samassa luokassa.

Miten ViLLEä käytettiin

Luokassa oli 20 oppilasta (10–11 v.), ja ViLLEä käytettiin kerran viikossa sekä tunnilla että kotitehtävissä. Harjoitukset liittyivät opetussuunnitelman sisältöihin, erityisesti desimaalilukuihin.
ViLLE keräsi automaattisesti tietoa oppilaiden työskentelystä – esimerkiksi tehtävien tarkkuudesta, ajankäytöstä ja etenemisestä – ja tarjosi välitöntä palautetta sekä oppilaalle että opettajalle.

Opettaja pystyi seuraamaan reaaliajassa, miten kukin eteni, ja mukauttamaan tehtäviä tarpeen mukaan: antamaan lisähaasteita nopeille oppijoille tai helpompia harjoituksia niille, jotka tarvitsivat tukea.

Käytännön opit

  • Data tukee eriyttämistä: Oppimisdata auttoi opettajaa kohdentamaan tukea ja tekemään opetuksesta yksilöllisempää ilman, että kukaan jäi jälkeen.
  • Välitön palaute motivoi: Oppilaat näkivät heti, miten olivat onnistuneet. Tämä vahvisti oppimisen omistajuutta ja lisäsi innostusta.
  • Mukautuvat tehtävät toimivat: Mahdollisuus säätää tehtävien tasoa piti oppilaat sopivalla haastetasolla.
  • Opettajan osaaminen ratkaisee: ViLLEn tehokas käyttö edellyttää, että opettajat saavat koulutusta työkalun mahdollisuuksista ja datan hyödyntämisestä.
  • Pelit ja palkinnot sitouttavat: ViLLEn pelilliset elementit (pronssi-, hopea- ja kultapokaalit) pitivät oppilaat motivoituneina ja loivat positiivista kilpailua.

Yhteenveto

ViLLE tuo matematiikan opetukseen uusia mahdollisuuksia. Se auttaa opettajaa seuraamaan oppimista, tarjoaa jokaiselle sopivan tasoisia tehtäviä ja tekee oppimisesta motivoivaa. Kun digitaaliset työkalut yhdistyvät opettajan ammattitaitoon, oppiminen voi olla sekä yksilöllistä että yhteisöllistä.

Takaisin ylös

DigiOne – yhteinen alusta opetuksen ja arjen sujuvoittamiseen

DigiOne on usean suomalaisen kunnan yhteinen hanke, jonka tavoitteena on helpottaa koulujen digiarkea. Sen avulla opettajat, oppilaat ja huoltajat voivat käyttää samoja, yhteensopivia palveluita yhdestä paikasta. Hanke tarjoaa yhtenäisen ja turvallisen digitaalisen ympäristön, joka yhdistää opetuksen, oppimisen ja hallinnon työkalut.

Hanketta vetää Vantaan kaupunki, ja mukana on useita kuntia eri puolilta Suomea. DigiOnea kehitetään yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa – käyttäjien tarpeista lähtien.

Käytännössä DigiOne tarjoaa:

  • Opetuksen suunnitteluun ja arviointiin:
    • työkalut tuntien ja kurssien suunnitteluun suoraan opetussuunnitelman pohjalta
    • sähköisen arviointityökalun, joka kokoaa oppilaan edistymisen yhteen näkymään
    • mahdollisuuden kirjata havainnot, palautteet ja oppimispäiväkirjat samaan paikkaan
    • automaattisen yhteyden Wilmaan ja muihin opetuksen tietojärjestelmiin
  • Yhteistyöhön ja viestintään:
    • opettajien, huoltajien ja oppilaiden yhteinen viestintäkanava, jossa tiedotteet, tehtävät ja arvioinnit näkyvät selkeästi
    • ryhmätyö- ja projektityökalut, joiden avulla voidaan jakaa materiaaleja ja palauttaa tehtäviä turvallisesti
    • reaaliaikainen aikataulutyökalu (”lukujärjestyspalvelu”), joka päivittää automaattisesti muutokset – esimerkiksi sijaisuudet ja tilamuutokset
  • Tietoon perustuvaa päätöksentekoa kunnille:
    • koottu tieto oppilaiden osallistumisesta, oppimistuloksista ja hyvinvoinnista auttaa kuntaa kehittämään opetusta ja resursointia
    • vähemmän päällekkäistä tietojen syöttöä – enemmän aikaa opetukseen

Hyödyt arjessa

  • Opettaja näkee yhdellä kirjautumisella oman ryhmänsä tehtävät, arvioinnit ja viestit. Esimerkiksi kokeen tulokset ja oppilaiden eteneminen päivittyvät automaattisesti, eikä tietoja tarvitse siirtää käsin järjestelmästä toiseen.
  • Oppilas löytää kaikki tehtävänsä, aikataulunsa ja palautteensa samasta paikasta – ja näkee selkeästi, mitä seuraavaksi on tulossa.
  • Huoltaja pysyy ajan tasalla lapsen koulunkäynnistä ilman useita eri sovelluksia.
  • Kunta saa kokonaiskuvan opetuksen tilasta ja voi kehittää toimintaa tiedon pohjalta, ei arvailun.

Yhteenveto

DigiOne tekee koulun digiarjesta sujuvampaa. Kun suunnittelu, arviointi, viestintä ja tiedolla johtaminen tapahtuvat yhdessä järjestelmässä, vähenee manuaalinen työ ja tieto kulkee luotettavasti. Opettajille tämä tarkoittaa enemmän aikaa opetukseen – ja oppilaille selkeämpää, yhtenäisempää oppimisen arkea.

Takaisin ylös

Dataistuminen tarkoittaa sitä, että opetuksessa ja oppimisessa syntyy yhä enemmän digitaalista tietoa – oppilaiden tehtävistä, oppimisalustoista, arvioinneista ja jopa käyttäytymisestä verkossa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä, mutta samalla se herättää kysymyksiä tietosuojasta, eettisyydestä ja opettajan ammattiroolista.

Tutkimuskatsaus kokoaa yhteen eurooppalaista tutkimusta siitä, miten opetuksen digitalisaatio ja datan käyttö muuttavat opetusta. Kolme pääteemaa nousee esiin:

  1. Tietosuoja ja oikeudet – kuka omistaa oppilastiedon ja kuka päättää sen käytöstä?
  2. Datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – miten opettajat voivat hyödyntää tietoa oppimisen tukena?
  3. Tietohallinta ja johtaminen – miten koulut ja kunnat hallitsevat ja suojaavat kerättyä dataa?

Mitä tutkimus kertoo?

  • Oppimisdata auttaa opetusta, jos sitä käytetään oikein.
    Datan avulla voidaan tunnistaa oppilaiden tarpeita, eriyttää opetusta ja seurata oppimisen etenemistä. Esimerkiksi oppimisalustat voivat tarjota opettajalle nopean kuvan siitä, missä kohtaa ryhmä tarvitsee tukea.
  • Tietosuojan ja eettisyyden kysymykset korostuvat.
    Oppilaiden digitaalinen toiminta tekee heistä “datan tuottajia”. Tutkimus varoittaa liiallisesta seurannasta ja siitä, että osa kaupallisista oppimisalustoista käyttää dataa liiketoimintaan. Opetuksen tulee säilyttää opettajan ja oppilaan autonomia eikä siirtää päätösvaltaa teknologialle.
  • Opettajien ja oppilaiden datalukutaito on ratkaisevaa.
    Datan ymmärtäminen, tulkitseminen ja eettinen käyttö ovat uusia ammatillisia taitoja. Tutkimuksessa puhutaan “monilukutaitoisuudesta” (data-, tekoäly- ja mediataidot), jota tarvitaan opetuksessa, opettajankoulutuksessa ja oppilaiden kasvatuksessa.
  • Tietojohtaminen vaatii yhteistyötä.
    Kuntien, koulujen ja opettajien tulee kehittää yhteisiä käytäntöjä datan hallintaan. Tarvitaan koulutusta ja tukea, jotta opettajat voivat käyttää dataa opetuksen tukena ilman hallinnollista kuormaa.

Mitä tämä merkitsee koulun arjessa?

  • Käytetään dataa oppimisen ymmärtämiseen, ei pelkkään mittaamiseen.
  • Koulut huolehtivat siitä, että oppilaan yksityisyys säilyy ja käytettävät alustat ovat turvallisia.
  • Opettajille tarjotaan koulutusta datalukutaidosta ja työvälineitä, joilla he voivat hyödyntää tietoa pedagogisesti.
  • Teknologiaa käytetään opettajan tukena, ei hänen korvaajanaan.

Yhteenveto

Dataistuminen tarjoaa mahdollisuuksia yksilöllisempään ja paremmin kohdennettuun opetukseen – mutta vain, jos opettajat ja koulut hallitsevat tiedon eettisen ja pedagogisen käytön. Datan hyödyntäminen koulussa vaatii tasapainoa: suojaa, ymmärrystä ja viisaita käytäntöjä.

Takaisin ylös

Agile Edu -hankkeessa toteutettu maavertailu kokoaa yhteen 20 Euroopan maan kokemuksia siitä, miten opetuksen tietoa kerätään, hallitaan ja käytetään opetuksen kehittämisessä. Tarkastelu kattaa vuodet 2022–2025, ja mukana on muun muassa Suomi, Espanja, Portugali, Ranska, Norja ja Unkari.

Miksi tätä tietoa kerätään?

Kaikissa maissa kerätään oppilaiden perustietoja – nimi, ikä, arvosanat, poissaolot ja erityisen tuen tarpeet. Tietoja käytetään ennen kaikkea opetuksen seurantaan, opetuksen kehittämiseen ja resurssien kohdentamiseen. Joissakin maissa tietoa hyödynnetään myös oppilaiden hyvinvoinnin ja tasa-arvon seurannassa.

Käytännön esimerkkejä eri maista

  • Suomessa korostuu tiedon yhteentoimivuus ja eettinen käyttö. Kehitteillä ovat mm. DigiOne-alusta ja MPASSid, jotka helpottavat opettajien ja oppilaiden pääsyä eri palveluihin yhdellä kirjautumisella.
  • Espanjassa ja Portugalissa yhdistetään eri tietolähteitä, jotta koulujen toimintaa voidaan vertailla ja tukea päätöksentekoa. Esimerkiksi Portugalissa koulut saavat vertailutietoa alueellisista oppimistuloksista.
  • Serbiassa sähköinen “ES Dnevnik” -järjestelmä vähentää opettajien paperityötä ja antaa huoltajille suoran näkymän lapsen koulunkäyntiin.
  • Belgiassa (Flanderi) “LeerID” tarjoaa oppilaille yhden pysyvän käyttäjätunnuksen koko peruskoulun ajaksi.
  • Liettuan EMIS-järjestelmä kokoaa oppilaiden ja koulujen tiedot yhteen paikkaan, mahdollistaen myös tutkimuksen ja kehittämisen.

Keskeiset havainnot

  • Tietosuoja ja eettisyys ovat kaikkialla keskeisiä huolenaiheita. EU:n GDPR-lainsäädäntö toimii yhteisenä perustana, mutta käytännöt vaihtelevat.
  • Opettajien datalukutaito on kasvava tarve. Useissa maissa (esim. Suomi, Portugali, Espanja) kehitetään koulutuksia, joissa opettajat oppivat tulkitsemaan ja hyödyntämään dataa opetuksen tukena.
  • Tietojohtaminen toimii parhaiten monitasoisesti – kunta, koulu ja valtio jakavat vastuuta ja käyttävät yhteisiä järjestelmiä.
  • Suurimmat haasteet: sirpaleiset järjestelmät, yhteentoimivuuden puute, vanhentunut lainsäädäntö ja opettajien ajanpuute.

Mitä tämä tarkoittaa koulun arjessa?

  • Tietojärjestelmien tulisi helpottaa, ei vaikeuttaa, opettajan työtä.
  • Datan hyödyntämisen tulee tukea oppimista ja oppilaan hyvinvointia, ei valvontaa.
  • Opettajille tarvitaan käytännön tukea ja koulutusta datan tulkintaan ja eettiseen käyttöön.
  • Koulut voivat oppia toisilta mailta – esimerkiksi sähköinen arviointi, yhteiset alustat ja turvalliset kirjautumisratkaisut ovat monessa maassa jo arkea.

Yhteenveto

Eurooppalainen suunta on selvä – opetuksen dataa halutaan käyttää viisaasti opetuksen ja oppimisen tukena. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan turvallisia järjestelmiä, selkeitä vastuita ja opettajien osaamisen vahvistamista. Kun dataa käytetään eettisesti ja ymmärrettävästi, se voi aidosti parantaa oppimista ja helpottaa koulun arkea.

Takaisin ylös

Agile Edu -hankkeen suositukset korostavat, että dataa tulisi hyödyntää oppimisen, hyvinvoinnin ja opetuksen kehittämisen välineenä, ei vain hallinnollisiin tarkoituksiin. Tavoitteena on rakentaa luotettava, eettinen ja yhteentoimiva datakulttuuri, jossa opettajat, koulut ja viranomaiset toimivat yhdessä.

Käytännön suositukset kouluille ja opettajille:

  • Laadi koulun oma datasuunnitelma: määrittele, mitä tietoa kerätään, miksi, ja miten sitä käytetään oppimisen tukena.
  • Käytä dataa pedagogisesti: hyödynnä oppimisanalytiikkaa ja arviointidataa yksilöllisen tuen ja opetuksen suunnittelussa.
  • Panosta osaamiseen: osallistu koulutuksiin ja jaa kokemuksia kollegoiden kanssa – datalukutaito ja kriittinen suhtautuminen ovat keskeisiä taitoja.
  • Huolehdi eettisyydestä ja tietosuojasta: varmista, että oppilaiden tiedot käsitellään turvallisesti ja avoimesti; selitä oppilaille ja huoltajille, mihin tietoja käytetään.
  • Tee yhteistyötä: kehitä yhteisiä käytäntöjä kunnan, muiden koulujen ja teknologia­toimittajien kanssa; vältä päällekkäisiä järjestelmiä ja tue yhteisiä ratkaisuja.
  • Seuraa vaikutuksia: arvioi säännöllisesti, auttaako datan käyttö oikeasti opetusta ja oppimista, vai tuottaako se turhaa kuormitusta.

Kokonaisviesti

Datan hyödyntäminen koulussa onnistuu vain, jos se on tarkoituksenmukaista, läpinäkyvää ja opettajan työtä tukevaa. Yhteiset pelisäännöt, jatkuva koulutus ja avoin yhteistyö tekevät datasta aidosti hyödyllisen osan koulun arkea.

Takaisin ylös

Tietoa ja dataa kerätään kouluissa monin tavoin – kokeista, kyselyistä, oppimisalustoilta ja arjen havainnoista. Kun tietoa käytetään oikein, se auttaa opettajia ja koulun johtoa kehittämään opetusta, tukemaan oppilaiden hyvinvointia ja tekemään parempia päätöksiä.

Tämä ohjeistus kokoaa käytännön vinkkejä siihen, miten dataa voidaan hyödyntää vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulun arjessa.

1. Aloita tavoitteesta, älä datasta

Ensin kannattaa pohtia, mitä halutaan kehittää – esimerkiksi oppilaiden työrauhaa, osallistumista tai oppimisen etenemistä. Kun tavoite on selvä, voidaan miettiä, mitä tietoa tarvitaan ja miten se kerätään. Näin vältetään turhaa mittaamista ja keskitytään olennaiseen.

2. Ota oppilaat mukaan

Oppilaat voivat osallistua tiedon keräämiseen ja tulkintaan, esimerkiksi tekemällä pienimuotoisia kyselyjä tai tutkimuksia omasta oppimisestaan ja koulun ympäristöstä. Tämä lisää osallisuutta, vahvistaa datalukutaitoa ja auttaa oppilaita ymmärtämään oppimistaan.

3. Tee yhteistyötä ja perusta datatiimi

Koulun datan hyödyntäminen onnistuu parhaiten yhdessä. Datan keruuta ja tulkintaa voi suunnitella pienessä tiimissä, johon kuuluu opettajia ja koulun johtoa. Yhteinen työskentely vähentää yksittäisten opettajien työkuormaa ja tukee osaamisen jakamista.

4. Huolehdi tietosuojasta

Kaikkea kerättyä tietoa ei tarvitse tallentaa tai säilyttää. Ennen digitaalisten työkalujen käyttöä on hyvä tarkistaa, miten ne käsittelevät oppilaiden tietoja. Avoimet tai maksulliset palvelut, joissa tiedot pysyvät koulun hallinnassa, ovat usein turvallisempia kuin ilmaiset versiot.

5. Katso kokonaisuutta – ei vain arvosanoja

Data ei tarkoita pelkkiä numeroita. Myös palautteet, havainnot ja oppilaiden omat kokemukset ovat tärkeitä. Hyvinvointikyselyt, kouluilmapiirin seuranta ja pienet oppilasprojektit antavat laajemman kuvan siitä, miten koulussa voidaan ja opitaan.

Yhteenveto

Data palvelee opetusta parhaiten, kun sitä käytetään yhdessä, harkiten ja avoimesti. Tieto auttaa tekemään näkyväksi sen, mikä toimii ja missä on kehittämisen paikkaa – ei kontrollin välineenä, vaan osana yhteistä oppimista ja koulun kehittämistä.

Takaisin ylös

Agile Edu MOOC on maksuton, omaan tahtiin suoritettava verkkokurssi, joka johdattaa opettajat ja koulun johdon datan vastuulliseen ja pedagogisesti hyödylliseen käyttöön. Kurssilla tutustutaan konkreettisiin esimerkkeihin siitä, miten oppimisanalytiikka, digitaaliset oppimisympäristöt ja hyvinvointidata voivat tukea opetusta, oppilaiden osallisuutta ja koulun kehittämistä. Mukana on videoita, lyhyitä tehtäviä sekä työkaluja, joita voi ottaa käyttöön omassa opetuksessa jo kurssin aikana. Sopii perusopetuksen ja toisen asteen ammattilaisille sekä kaikille, jotka haluavat hyödyntää dataa viisaasti – opetusta tukien, ei kuormittaen.

Takaisin ylös