Koulutyössä tehdään jatkuvasti isoja ja pieniä ratkaisuja. Kaikki eivät ole oikean ja väärän kysymyksiä, mutta lasten ja nuorten kanssa työskennellessä eettinen ulottuvuus on jatkuvasti läsnä.

Kansainvälisyyteen liittyvällä toiminnalla rakennetaan globaaliosaamista. Globaalikasvatuksen tehtävänä on avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille ja herättää ihmisissä halu rakentaa oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavampaa maailmaa. Unescon kestävän kehityksen tavoitteet 2030 edellyttävät, että oppilaat ja opiskelijat omaksuvat tietoja ja taitoja, jotka edistävät:

  • kestävää kehitystä ja kestävää elämäntapaa
  • ihmisoikeuksia
  • sukupuolten tasa-arvoa
  • rauhan ja väkivallattomuuden kulttuuria
  • maailmankansalaisuutta
  • kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuurin merkityksen arvostamista kestävässä elämäntavassa

Kestävyys koostuu ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.  

  • Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä, ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja oikeudenmukaista jakamista. 
  • Taloudellinen kestävyys koostuu siitä, että toiminta on sekä taloudellisesti tehokasta että ympäristöä säästävää ja kulutus on vastuullista. 
  • Sosiaalisessa kestävyydessä keskeistä on hyvinvoinnin edellytysten takaaminen myös tuleville sukupolville sekä kestävien elämäntapojen tavoittelu.
  • Kulttuurisen kestävyyden elementtejä ovat kulttuurien monimuotoisuuden säilyttäminen, kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen, kulttuurin tuntemus, arvostus ja kulttuurinen identiteetti sekä moniarvoisuus ja yhdenvertaisuus. 

Eettisesti kestävän kansainvälisyyden ulottuvuuksia

Eettisesti kestävä kansainvälinen toiminta perustuu ainakin

  1. ihmisoikeuksien ja luonnon arvon kunnioittamiseen kaikkien osallistujien osalta. Yhteistyökumppanien ja toimintojen valinnassa tämä on tärkeä näkökulma. Voimmeko osallistua toimintaan, joka esimerkiksi ei ota huomioon sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia? Onko lentomatkustaminen lainkaan perusteltua? 
  2. globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Suomi on maailman mittakaavassa erittäin vauras maa. Mikä on esimerkiksi oikeudenmukainen kustannusten jako? Mikä on oikeudenmukaista koulun mittakaavassa; onko toiminta sellaista, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus hakeutua mukaan? 
  3. kielten ja kulttuurien diversiteetin hahmottamiseen rikkautena. Tämä liittyy kansainvälisten toimintojen ja yhteistyökumppanien valintaan, mutta myös omiin osallistujiin. Onko kansainvälisyys englanninkielen opettajan vastuulla vai osallistuvatko siihen kaikki oppiaineet ja monenlaiset oppilaat?  

Kansainvälisyyteen liittyviä ratkaisuja voi myös arvioida siltä pohjalta onko niiden tarkoitus muuttaa maailmaa vai ainoastaan sopeutua välttämättömään. Opiskelijoille tulisi antaa valmiuksia tulevaan maailmaan, joten pelkkä sopeutuminen ei vaikuta hyvältä lähtökohdalta. Toisaalta maailman muuttaminen asettuu nopeasti ristiriitaan vallitsevan talouskasvuun perustuvan ajattelun kanssa, suuntautuu poliittisiin kysymyksiin ja vaatii aktivismia. Nämä ovat haasteita kouluopetukselle. 

Takaisin ylös

Ilmastovastuu

Yksi koulun kansainvälisyyttä vahvasti leimaava näkökulma on ilmastovastuu. Olemme vastuussa paitsi omista ilmastoteoista, myös siitä että eri yhteisöjen jäseninä vaikutamme eri tahojen tekemien ilmastoratkaisujen suuntaan. 

Takaisin ylös

Lopuksi

Eettisen kestävyyden varmistaminen edellyttää hyviä eettisen ajattelun taitoja. Ajattelun taidot kehittyvät, kun niitä harjoitetaan pohtimalla monimutkaisia kysymyksiä. Asioiden eettinen ulottuvuus pitää huomata. Eettiset kysymykset pitää erottaa niistä, joissa vaihtoehdot ovat makuasioita eivätkä oikean ja väärän kysymyksiä. Toimintavaihtoehtojen pohtiminen edellyttää riittäviä taustatietoja sekä johdonmukaisten perustelujen rakentamista. 

Takaisin ylös