Häirinnän ennaltaehkäisy ja puuttuminen

• Jo pienille lapsille voi opettaa suostumusta. Soveliasta kosketusta, toisten rajojen kunnioittamista ja luvan kysymistä voi yhdessä harjoitella leikeissä, mutta myös oikeissa tilanteissa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Opeta lapsia kysymään lupa ennen halausta tai muuta kosketusta ja myös kunnioittamaan toisen vastausta. Miten opitaan kestämään, jos haluaa halata ystävää, joka kieltäytyy halauksesta? 

• Pohtikaa yhdessä lasten kanssa, mitkä tunteet tuntuvat huonolta ja mitkä hyviltä ja missä päin kehoa eri tunteet tuntuvat. Keskustelussa voi käyttää apuna piirtämistä ja eri värejä. Voimakkaiden tunteiden kohdalla on hyvä pohtia, miten näitä tunteita voi ilmaista niin, ettei loukkaa toista ihmistä.  

• Opetelkaa lasten kanssa vahvistamaan myönteisiä tunteita. Kysy lapselta, mistä hän on kiitollinen, mitä hän on oppinut tai missä hän on ollut erityisen hyvä tänään. Opeta lapset arvostamaan omia vahvuuksiaan ja kerro myös itse, millaisia ihania piirteitä heissä näet. Älä säästele kiitoksia tai kehuja. Myönteinen minäkuva toimii myös kaveritaitojen pohjana.  

Tasa-arvolaissa kiellettyä häirintää on sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvä häirintä sekä seksuaalinen häirintä. 

Sukupuoleen perustuva häirintä tarkoittaa epämiellyttävää käytöstä, joka liittyy henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Sukupuoleen perustuvaa häirintää voi ennaltaehkäistä varhaiskasvatuksessa sukupuolisensitiivisillä ja normitietoisilla toimintatavoilla sekä vahvistamalla lasten kaveritaitoja. Syrjiviä normeja tulee tunnistaa ja purkaa sekä aikuisten että lasten toimintatavoista. 

Varhaiskasvatuksessa sukupuoleen perustuvaa häirintää ovat esimerkiksi 

• tilanteet, joissa puhutaan halventavasti sukupuolista 
• kiusaaminen, joka perustuu sukupuoleen 
• toisen ihmisen sukupuoli-identiteetin kieltäminen 

Seksuaalinen häirintä taas on epämiellyttävää seksuaalista käytöstä tai lasten altistamista ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle. Häirintä voi olla puhetta tai tekoja, jotka loukkaavat toisen koskemattomuutta tai liittyvät kehoon tai seksuaalisuuteen. Seksuaalista häirintää koetaan usein jo hyvin nuorena, joten lapsilla on hyvä olla tietoa omista oikeuksistaan ja taitoa puolustaa omia rajojaan. Varhaiskasvatuksessa seksuaalista häirintää voi ennaltaehkäistä vahvistamalla lasten tunne-, kaveri- ja turvataitoja. 

Pienten lasten teoilla ei välttämättä ole seksuaalista intentiota, joten harvoin varhaiskasvatuksessa lasten välillä tapahtuneita asioita voi kutsua seksuaaliseksi häirinnäksi. Kuitenkin jokaisella lapsella on oikeus koskemattomuuteen. Suostumukseen liittyviä kysymyksiä voi harjoitella jo pienten lasten kanssa. On yhtä tärkeää osata kunnioittaa toisten rajoja kuin osata kertoa omista rajoistaan. Esimerkiksi leikit, joissa väkisin pussataan toista, eivät ole ok.  

Joskus lasten seksuaalinen käytös voi herättää huolta aikuisissa. Suostumus on tärkeä avainsana, kun lapset toimivat yhdessä seksuaalissävytteisesti. Esimerkiksi saman ikäisten tai samassa kehitysvaiheessa olevien lasten välinen tutkimusleikki, johon lapset osallistuvat vapaaehtoisesti, ei tarvitse herättää huolta. Jos lapsi taas pyrkii tekemään seksuaalisia tekoja itselleen, toisille lapsille tai aikuisille tai seksuaalissävytteinen käytös on pakonomaista, väkivaltaista, ilotonta tai häiritsee muuta toimintaa, on huolen syytä herätä. Käytös voi kieliä siitä, että lapsi on kohdannut ikätasolleen sopimatonta seksuaalisuutta tavalla tai toisella.  

Näissä tilanteissa 

• Pysy rauhallisena 
• Puutu häiritsevään käytökseen ja estä sen jatkuminen 
• Selitä lapselle, että näin ei voi toimia, koska esimerkiksi satuttaa tai häiritsee toisia lapsia tai itseään  
• Ota asia puheeksi työyhteisössä ja ohjaa tarvittaessa lapsi avun piiriin  
• Konsultoi tarvittaessa pienellä kynnyksellä perheneuvolaa, perhesosiaalityötä, lastensuojelua tai poliisia.

Tunne- ja turvataitojen tarkoitus on tukea ja suojata lapsen kehitystä. Myönteinen asenne omaan kehoon, oikea tieto ja konkreettiset turvataidot antavat lapselle varmuutta tunnistaa ja käsitellä tunteitaan, hyväksyä oman ja muiden kehojen moninaisuuden, tuoda esiin omia ajatuksiaan ja tarpeitaan sekä kunnioittaa omia ja muiden rajoja. Sukupuolisensitiivisyys on oleellista myös näissä taidoissa: jo pienten lasten kanssa voi keskustella sukupuoliin ja kehoihin liitetyistä normeista, odotuksista ja siitä, että jokainen on arvokas omana itsenään. 

Ikätasoisuus tarkoittaa sitä, että lapsi saa oikeaa tietoa oikeaan aikaan. Varhaiskasvatusikäisen lapsen kanssa luodaan pohja myöhemmälle turvataitokasvatukselle ja avoimelle keskustelukulttuurille. Varhaiskasvatusikäisen lapsen kanssa käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi tunteet, ystävät, oman kehon tuntemus ja turvataidot sekä erilaiset perhemuodot ja se, mistä vauvat tulevat. Kun lasten kanssa avoimesti ja ikätasoisesti puhutaan sukupuolista, kehosta, rajoista ja seksuaalisuudesta, se tukee ihmissuhteita sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisena. 

Lasten kanssa voi opetella nimeämään kaikki kehon osat, myös pimpin ja pippelin, niiden tehtävät ja miten eri kehon osista voi pitää huolta. On tärkeä turvataito, että lapsilla on sanat myös omille sukuelimilleen, jotta heillä on mahdollisuus kertoa, jos joku on ylittänyt heidän rajojaan. On tärkeää, että lapsi oppii oman kehonsa olevan hyvä sellaisenaan. Lapsen tai kenenkään muunkaan kehoja ei kannata arvostella. Kaikkien kehot ovat erilaisia ja jokainen kehittyy omaan tahtiinsa, kaikki ovat kuitenkin yhtä arvokkaita.  

Sukupuolesta ja sukuelimistä puhuessa on hyvä muistaa sukupuolen moninaisuus ja sukupuolisensitiivisyys. Kaikki ihmiset eivät ole cissukupuolisia ja esimerkiksi sukuelimet eivät määritä sukupuolta. Jo pienille lapsille voi kertoa, että joillakin pojilla on pimppi tai että on mahdollista kasvaa aikuiseksi naiseksi, vaikka olisikin syntymässä määritelty pojaksi. Ikätasoinen tieto sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolinormien purkaminen tukevat myös lasten ystävyyssuhteita ja vähentävät häirintää. 

Varhaiskasvatusikäisen lapsen kanssa on tärkeä opetella kaveritaitoja ja muiden rajojen kunnioittamista. Lapsen kanssa voit puhua siitä, millainen on hyvä ystävä tai ystävyys ja pohtia yhdessä, miten itse voi toimia hyvän ystävän tavoin. Kaikilla lapsilla on kaveritaidoissa vahvuuksia, mutta myös vielä harjoiteltavia asioita. Kaveritaitoja harjoitellaan nimenomaan vahvuuksien kautta. Suhtaudu lempeästi lasten yhdessä toimimisen harjoitteluun ja anna kannustavaa palautetta myös yrittämisestä. Pidä huoli siitä, että lapsi saa myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Kaveritaidot kehittyvät samalla, kun luomme myönteistä ryhmää, jossa jokainen lapsi kokee tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään.  

On hyvä opettaa lapsia kuuntelemaan ja tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä: kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki teot eivät ole. On tärkeää, että lapsi oppii tunnistamaan, sanoittamaan ja hyväksymään erilaiset tunteet. On osoitettu, että kiusaamisen ja vuorovaikutustaitojen puutteella on yhteys. Tukea tarvitsevat lapset ovat useammin tekemisissä kiusaamisen kanssa kuin muut lapset. Erityisesti kiusaaja-uhrin rooli (eli lapsi jonka muut näkevät kiusaajana, mutta lapsi itse kokee olevansa se jota kiusataan) on neljä kertaa suurempi yksilöllistä tukea tarvitsevilla lapsilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat kiusaamisen kohteeksi hieman enemmän kuin muut lapset. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat samankaltaiset. Jo varhaiskasvatuksessa pojat ovat tyttöjä useammin mukana kiusaamisessa. Henkilöstö on myös enemmän huolissaan poikien sosiaalisista ja emotionaalisista taidoista.