Harjoituksia ja työkaluja vaikeiden asioiden käsittelemiseen

Joskus voi olla hyödyllistä, että oppilaat saavat ainakin aluksi ilmaista itseään anonymiteetin suojassa. Sen mahdollistavat erilaiset verkkosovellukset. Esimerkiksi AnswerGarden luo sanapilviä, joissa useammin syötetyt sanat kasvavat kooltaan. Sivusto ei edellytä rekisteröitymistä. AnswerGarden sopii esimerkiksi ryhmän mielikuvien kartoittamiseen keskustelun aluksi. Opettaja esittää kysymyksen ja ohjeistaa osallistujia antamaan vastauksensa yhdellä perusmuodossa kirjoitettavalla sanalla. Kukin voi kirjoittaa useampia vastauksia. Opettaja voi ottaa käyttöön moderointia varten salasanan, jos epäilee, etteivät kaikki vielä sitoudu dialogin lähtökohtiin.

 Lue lisää AnswerGardenista

Joskus tarvitaan mahdollisuus osallistua omilla kasvoilla, mutta ilman sanoja. Tämän mahdollistaa hyvin esimerkiksi erilaisten symboliesineiden käyttö. Hyödyntämisen tapoja on monia, kuten:

• Kaikilla on samanlainen esine, vaikkapa pieni kivi. Istutaan piirissä ja piirin keskelle asetetaan aihe paperille kirjoitettuna. Pikkukivien avulla voidaan ilmaista omaa suhdetta asiaan esimerkiksi asettamalla ne niin lähelle tai kauas aiheesta piirin sisäpuolella kuin oppilaasta tuntuu hyvältä. Voidaan laittaa pikkukivet yksitellen vuorollaan niin, että samalla kukin voi halutessaan sanallistaa lyhyesti suhdettaan asiaan. (Tai voidaan sopia, ettei käytetä puhetta lainkaan.) Jos luokassa ei voi muodostaa piiriä, voidaan toteuttaa kuvio esimerkiksi luokan eteen tai opettajan pöydälle.
• Kaikilla on oma esine valinnan mukaan. Tarvitaan erilaisia pieniä esineitä asettelumateriaaliksi, kuten esimerkiksi pikkukiviä, käpyjä, pieniä keppejä tai kaarnan paloja, helmiä ym. pieniä koriste-esineitä, höyheniä, ruuveja, pelinappuloita, miniatyyrejä ja niin edelleen. Ajatuksena on silloin, että esineistö voisi kuvata mahdollisimman laajaa kirjoa tunteita tai mielikuvia. Asetutaan piiriin ja laitetaan keskelle aihe paperilapulla. Osallistujat saavat pohtia suhdettaan teemaan, etsiä sitä parhaiten kuvastavan symboliesineen ja viedä sen teeman luo. Sovitaan, onko mahdollista sanoittaa halutessaan omaa suhdettaan asiaan samalla, kun vie esineensä.
• Jos asettelumateriaalia ei ole saatavilla, luokissa on kuitenkin usein värikyniä. Yksi tapa tehdä näkyväksi koko ryhmän tunneilmapiiriä on valita värit symboloimaan tunteita, kuten esimerkiksi verkosta saatavissa tunnekorteissa. Jokainen hakee omaa tunnettaan parhaiten kuvaavan värikynän, ja kynät järjestetään esimerkiksi opettajan pöydälle ympyrän muotoon.

Lue lisää tunnekorteista

Kuvatun kaltaisten menetelmien etu on erityisesti siinä, että ne helpottavat sellaistenkin oppilaiden osallistumista, joille kielellinen itseilmaisu on syystä tai toisesta haastavaa. Samalla voidaan saada koko ryhmän tunnelmat näkyviin yhtäaikaisesti. Toteutuneesta asetelmasta voi halutessaan ottaa kuvan ja palata siihen perusteellisemman keskustelun tai esimerkiksi tiedonhaku- tai ongelmanratkaisutehtävien jälkeen. Silloin voidaan pohtia, onko oma tai koko ryhmän suhtautuminen muuttunut. Jos aikaa on, asettelun voi myös toteuttaa kokonaan uudelleen samasta teemasta.

Kun keskustelu lähtee käyntiin esimerkiksi jonkin järkyttävän uutistapahtuman vuoksi tai yhteiskuntaa kuohuttavan tilanteen tiimoilta, opettajan voi olla hyvä alkuun toteuttaa jokin lyhyt ohjattu aktiviteetti. Se yhtäältä tarjoaa kaikille mahdollisuuden ”vetää henkeä”, toisaalta palauttaa tilanteen ohjauksen opettajan omiin käsiin, jos keskustelu on alkanut oppilaiden aloitteesta. Tällainen voi olla jokin edellä luvussa Työkaluja osallisuuden vahvistamiseen esitelty harjoite tai seuraavassa esiteltävien kysymysten avulla taululle näkyväksi tehty ryhmän tunne- ja kysymyskartta. Aktiviteettia voi myös käyttää jäsentämään yhteistä keskustelua.

Koostaakseen tunne- ja kysymyskartan opettaja kysyy ryhmältä:

• Millaisia tunteita uutinen/tilanne on teissä herättänyt?

Opettaja kirjaa vastaukset näkyville. Halutessaan opettaja voi syventää kysymällä esim.

• Missä kohtaa kehoa ja miltä tunne tuntuu? Mikä on reaktiosi heränneeseen tunteeseen? Esim. jos minussa herää pelkoa, saatan ahdistua / turhautua / suuttua siitä. Jos surua, haluaisin ehkä sysätä sen pois mielestäni jne.
• Millaisia kysymyksiä teillä on mielessänne tilanteeseen / uutiseen liittyen?

Opettaja kirjaa kysymykset näkyville.

Kun tunteet ja kysymykset on kirjattu kaikkien nähtäviksi, on mahdollista edetä kohti yhteistä keskustelua valitsemalla jokin oppilaiden esittämistä kysymyksistä. Opettaja voi aloittaa kysymällä, minkälaista tietoa tarvitsisimme voidaksemme vastata siihen tai millaisia edellytyksiä meillä on kysymykseen vastaamiseen, ennen kuin pohditaan mahdollisia vastauksia. Keskustelun edetessä opettaja voi ohjata uusiin kysymyksiin. Tukena voi käyttää esimerkiksi oppaan osiosta 3 Dialoginen ja keskusteleva opetus löytyviä apukysymyksiä keskustelun ohjaamiseen. 

Keskustelun sijaan voidaan jakautua pienryhmiin, joista jokaiselle annetaan yksi esiin kirjatuista kysymyksistä isolla paperiarkilla, ja toteutetaan kiertopistetyöskentely. Ensimmäinen pienryhmä voi pohtia edessään olevalle kysymykselle mahdollisia tarkentavia kysymyksiä ja edellytyksiä kysymykseen vastaamiselle. Toisella kierroksella pienryhmät siirtyvät seuraavan kysymyksen luo ja ryhtyvät pohtimaan alustavia vastauksia kysymykseen. He voivat myös kirjata esiin jatkokysymyksiä. Tämä toistetaan kunnes kaikki ryhmät ovat olleet jokaisen kysymyksen luona. Sen jälkeen kierretään rauhallisesti jokaisen kysymyksen luona katsomassa, mitä sen kohdalle on kirjoitettu. Kiertopistetyöskentely on mahdollista myös toteuttaa hiljaisuuden vallitessa niin, että kukin oppilas kiertää itsenäisesti, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä.
Keskustelun / kiertopistetyöskentelyn lopuksi pohditaan yhdessä:

• Muuttuivatko tunteemme siitä, mitä ne olivat ennen yhteistä työskentelyä / keskustelua? Jos, niin millä tavalla?
• Mihin kysymyksiin osasimme vastata, mihin emme? Syntyikö työskentelyn / keskustelun aikana uusia kysymyksiä?
• Miten onnistuimme keskustelussa? Kuuntelimmeko toisamme, kunnioitimmeko toisiamme?
• Miten toivotte, että jatkamme tästä? Esimerkiksi jos jokin tärkeä kysymys jäi vaille vastausta, tai olimme kovin erimielisiä siihen vastaamisesta, voisimmeko kutsua tutkijavierailijan kertomaan aiheesta ryhmällemme? Katso lisää:

Tutkija tavattavissa – Nuorten Tiedeakatemia

Jos käy niin, että aika tuntuu loppuvan kesken, voidaan sopia, että keskustelua jatketaan tiettynä ajankohtana. Voidaan myös sopia, että harjaannutetaan yhdessä dialogitaitoja valitsemalla yksi kysymyksistä, johon syvennytään ajattelevan keskustelun mallin mukaisesti.

Opettajien on tärkeätä tiedostaa, että kaikissa kouluissa ja ryhmissä on paljon enemmistön käsityksistä poikkeavia ajatuksia, kuten on esitetty luvussa:

 Enemmistön paine ja väkivaltainen ääriajattelu.

Tässä harjoituksessa opettaja teettää oppilailla kyselyn valitsemastaan teemasta, jonka jälkeen yhdessä verrataan ryhmän näkemyksiä Nuorisobarometrin valtakunnalliseen aineistoon.

Nuorisobarometrissa vastaajien ikäjakauma on 15–29 vuotta, ja kyselyjen aiheiden vuoksi harjoitus voi sopia parhaiten toiselle asteelle. Opettaja voi kuitenkin hyödyntää harjoituksen ideaa muullakin vertailuaineistolla. Teeman voi valita esimerkiksi sen mukaan, mistä aiheesta keskustelu on mahdollisesti kärjistynyt luokassa tai mikä ryhmää erityisesti kiinnostaa.

Joissain kouluissa voi vallita oppilaiden kesken vahva konsensus tietyistä mielipiteistä, mutta myös toisin ajattelevia todennäköisesti on aina joukossa. Enemmistön mielipiteet vaihtelevat esimerkiksi siitä riippuen, missä päin Suomea ollaan. Tämä harjoitus antaa mahdollisuuden tulla tietoiseksi oman alueen tai kouluyhteisön mahdollisista mielipidepainotuksista verrattuna nuorten keskiarvoon Suomessa. Samalla tulee näkyväksi myös mielipiteiden kirjo laajemmin ja osin myös suhteessa eri taustamuuttujiin, kuten ikään, asuinpaikkaan tai koulutustaustaan.

Opettaja valitsee ensin sellaisen teeman, josta löytyy sopiva kysymys esitettäväksi myös hänen ryhmälleen. Tässä joitain esimerkkejä:

Olennaista on, että luodessaan kyselyä omalle ryhmälleen, opettaja toistaa kysymyksen ja sen vastausvaihtoehdot samanlaisina kuin vertailuaineistossa. Anonyymi kysely on mahdollista toteuttaa kouluun mahdollisesti hankituilla opetusohjelmistoilla (kuten Google Classroom) tai esimerkiksi maksuttomalla sivustolla Poll Junkie, joka ei vaadi käyttäjältä rekisteröitymistä.

 Poll Junkie

Riippuen siitä, paljonko aikaa on käytettävissä ja haluaako opettaja samalla harjaannuttaa oppilaita tiedonhaussa, hän voi joko antaa Nuorisobarometrin aineiston oppilaille valmiina vertailua varten tai pyytää heitä etsimään sen itse. Joka tapauksessa olisi hyödyllistä, jos kaikki voisivat nähdä yhtä aikaa kummankin aineiston esimerkiksi älytaululta keskustelun pohjaksi.

Tuloksia vertailtaessa on hyvä pohtia, mikä voisi selittää mahdollisia eroja ryhmän näkemysten jakauman ja koko suomalaisen nuorison vastausjakauman välillä. Tässä voi myös hyödyntää Nuorisobarometrin tekstejä. Opettaja voi tarvittaessa sanoittaa sitä, että ryhmässä vähemmistöön jäävä mielipide voi olla enemmistössä jollain toisella alueella ja päinvastoin.