Joskus voi olla hyödyllistä, että oppilaat saavat ainakin aluksi ilmaista itseään anonymiteetin suojassa. Sen mahdollistavat erilaiset verkkosovellukset. Esimerkiksi AnswerGarden luo sanapilviä, joissa useammin syötetyt sanat kasvavat kooltaan. Sivusto ei edellytä rekisteröitymistä. AnswerGarden sopii esimerkiksi ryhmän mielikuvien kartoittamiseen keskustelun aluksi. Opettaja esittää kysymyksen ja ohjeistaa osallistujia antamaan vastauksensa yhdellä perusmuodossa kirjoitettavalla sanalla. Kukin voi kirjoittaa useampia vastauksia. Opettaja voi ottaa käyttöön moderointia varten salasanan, jos epäilee, etteivät kaikki vielä sitoudu dialogin lähtökohtiin.

 Lue lisää AnswerGardenista

Joskus tarvitaan mahdollisuus osallistua omilla kasvoilla, mutta ilman sanoja. Tämän mahdollistaa hyvin esimerkiksi erilaisten symboliesineiden käyttö. Hyödyntämisen tapoja on monia, kuten:

  • Kaikilla on samanlainen esine, vaikkapa pieni kivi. Istutaan piirissä ja piirin keskelle asetetaan aihe paperille kirjoitettuna. Pikkukivien avulla voidaan ilmaista omaa suhdetta asiaan esimerkiksi asettamalla ne niin lähelle tai kauas aiheesta piirin sisäpuolella kuin oppilaasta tuntuu hyvältä. Voidaan laittaa pikkukivet yksitellen vuorollaan niin, että samalla kukin voi halutessaan sanallistaa lyhyesti suhdettaan asiaan. (Tai voidaan sopia, ettei käytetä puhetta lainkaan.) Jos luokassa ei voi muodostaa piiriä, voidaan toteuttaa kuvio esimerkiksi luokan eteen tai opettajan pöydälle.
  • Kaikilla on oma esine valinnan mukaan. Tarvitaan erilaisia pieniä esineitä asettelumateriaaliksi, kuten esimerkiksi pikkukiviä, käpyjä, pieniä keppejä tai kaarnan paloja, helmiä ym. pieniä koriste-esineitä, höyheniä, ruuveja, pelinappuloita, miniatyyrejä ja niin edelleen. Ajatuksena on silloin, että esineistö voisi kuvata mahdollisimman laajaa kirjoa tunteita tai mielikuvia. Asetutaan piiriin ja laitetaan keskelle aihe paperilapulla. Osallistujat saavat pohtia suhdettaan teemaan, etsiä sitä parhaiten kuvastavan symboliesineen ja viedä sen teeman luo. Sovitaan, onko mahdollista sanoittaa halutessaan omaa suhdettaan asiaan samalla, kun vie esineensä.
  • Jos asettelumateriaalia ei ole saatavilla, luokissa on kuitenkin usein värikyniä. Yksi tapa tehdä näkyväksi koko ryhmän tunneilmapiiriä on valita värit symboloimaan tunteita, kuten esimerkiksi verkosta saatavissa tunnekorteissa. Jokainen hakee omaa tunnettaan parhaiten kuvaavan värikynän, ja kynät järjestetään esimerkiksi opettajan pöydälle ympyrän muotoon.

Lue lisää tunnekorteista

Kuvatun kaltaisten menetelmien etu on erityisesti siinä, että ne helpottavat sellaistenkin oppilaiden osallistumista, joille kielellinen itseilmaisu on syystä tai toisesta haastavaa. Samalla voidaan saada koko ryhmän tunnelmat näkyviin yhtäaikaisesti. Toteutuneesta asetelmasta voi halutessaan ottaa kuvan ja palata siihen perusteellisemman keskustelun tai esimerkiksi tiedonhaku- tai ongelmanratkaisutehtävien jälkeen. Silloin voidaan pohtia, onko oma tai koko ryhmän suhtautuminen muuttunut. Jos aikaa on, asettelun voi myös toteuttaa kokonaan uudelleen samasta teemasta.

Sinisävyinen piirros kolmesta kädestä, jotka muodostavat yhdessä viuhkan.
Takaisin ylös

Identiteettejä, niiden rakentumista ja moninaisuutta olisi hyvä pyrkiä käsittelemään yleisellä tasolla, jottei oppilaiden tarvitse paljastaa henkilökohtaisia asioitaan, elleivät halua niin tehdä. Tämä harjoitus tarjoaa yhden tavan tarkastella asiaa yleisesti.

Opettaja piirtää taulun keskelle maapallon ja sen päälle tikku-ukon symboloimaan ketä tahansa ihmistä maailmassa. Opettaja ohjaa oppilaita piirtämään vastaavasti oman paperinsa keskelle. Oppilaat voivat tehdä työn ensimmäisen vaiheen yksin tai pienryhmissä. Ohjeeksi annetaan:

  • Mieti, millaiset asiat ovat vaikuttaneet / vaikuttavat siihen, millainen tämä ihminen on?
  • Entä millaiset asiat vaikuttavat siihen, millaisia mahdollisuuksia hänellä on toteuttaa unelmiaan?
  • Kirjoita näitä asioita paperille hahmon ympärille.

Riippuen siitä, paljonko aikaa on käytettävissä, voidaan ensin työskennellä yksin ja siirtyä sitten pienryhmiin tekemään vastaavasti neuvotellen pienryhmän yhteinen tuotos edellisen ohjeen mukaisesti. (Tässä kohtaa voidaan ohjeistaa neuvottelemaan yhdessä siitä, mitkä asiat ovat tärkeämpiä ja kirjoittamaan ne lähemmäs hahmoa.)

Seuraavaksi opettaja kokoaa luokan yhteisen keskustelun avulla koontiteoksen taululle niistä kaikista asioista, jotka tulevat mainituiksi. On hyvä hetkeksi pysähtyä lopputuloksen äärelle ja todeta ääneen se, miten monet asiat todellakin voivat vaikuttaa siihen, millainen ihminen on ja miten hän voi toteuttaa itseään. Opettaja voi sanoittaa esimerkiksi sitä, että helposti määritämme arjessa ihmisiä vain jonkin yhden tekijän perusteella vaikka tulisi muistaa nyt esiin piirtynyt moninaisuus.

Keskustellaan ryhmän yhteisen kuvan ja tekstin äärellä esim. seuraavien kysymysten avulla:

  • Mitkä asiat voivat olla tärkeitä ihmisen identiteetin / minuuden kannalta, ja miksi? Miksi ei?
  • Millaista muovautuvuutta näihin asioihin liittyy ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa? Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten näiden asioiden merkitys ihmisen elämän varrella muuttuu? (Esim. muutto uuteen paikkaan.)
  • Millaista valtaa / etuoikeuksia ja toisaalta millaista syrjintää näihin asioihin voi liittyä? Toisin sanoen, millaisia normeja yhteiskunnassa on taululle kirjattujen asioiden suhteen? Esimerkiksi jos taululla lukee ikä, millainen ikä tuo valtaa, millainen ikä voi toimia syrjinnän perusteena? – ja niin edelleen. Opettajalle hyvää taustoitusta näiden kysymysten käsittelylle tarjoaa:

 Normit nurin -opas

  • Millaisia ryhmiä tai yhteisöjä voi syntyä jonkin jaetun asian ympärille?

Ryhmän yhteisestä tuotoksesta on hyvä ottaa kuva tai ruutukaappaus, jotta siihen ja sen äärellä käytyyn keskusteluun on helppo palata myöhemmin.

Sinisävyinen piirros puhelimesta
Takaisin ylös

Kun keskustelu lähtee käyntiin esimerkiksi jonkin järkyttävän uutistapahtuman vuoksi tai yhteiskuntaa kuohuttavan tilanteen tiimoilta, opettajan voi olla hyvä alkuun toteuttaa jokin lyhyt ohjattu aktiviteetti. Se yhtäältä tarjoaa kaikille mahdollisuuden ”vetää henkeä”, toisaalta palauttaa tilanteen ohjauksen opettajan omiin käsiin, jos keskustelu on alkanut oppilaiden aloitteesta. Tällainen voi olla jokin edellä luvussa Työkaluja osallisuuden vahvistamiseen esitelty harjoite tai seuraavassa esiteltävien kysymysten avulla taululle näkyväksi tehty ryhmän tunne- ja kysymyskartta. Aktiviteettia voi myös käyttää jäsentämään yhteistä keskustelua.

Koostaakseen tunne- ja kysymyskartan opettaja kysyy ryhmältä:

  • Millaisia tunteita uutinen/tilanne on teissä herättänyt?

Opettaja kirjaa vastaukset näkyville. Halutessaan opettaja voi syventää kysymällä esim.

  • Missä kohtaa kehoa ja miltä tunne tuntuu? Mikä on reaktiosi heränneeseen tunteeseen? Esim. jos minussa herää pelkoa, saatan ahdistua / turhautua / suuttua siitä. Jos surua, haluaisin ehkä sysätä sen pois mielestäni jne.
  • Millaisia kysymyksiä teillä on mielessänne tilanteeseen / uutiseen liittyen?

Opettaja kirjaa kysymykset näkyville.

Kun tunteet ja kysymykset on kirjattu kaikkien nähtäviksi, on mahdollista edetä kohti yhteistä keskustelua valitsemalla jokin oppilaiden esittämistä kysymyksistä. Opettaja voi aloittaa kysymällä, minkälaista tietoa tarvitsisimme voidaksemme vastata siihen tai millaisia edellytyksiä meillä on kysymykseen vastaamiseen, ennen kuin pohditaan mahdollisia vastauksia. Keskustelun edetessä opettaja voi ohjata uusiin kysymyksiin. Tukena voi käyttää esimerkiksi oppaan osiosta 3 Dialoginen ja keskusteleva opetus löytyviä apukysymyksiä keskustelun ohjaamiseen. 

Keskustelun sijaan voidaan jakautua pienryhmiin, joista jokaiselle annetaan yksi esiin kirjatuista kysymyksistä isolla paperiarkilla, ja toteutetaan kiertopistetyöskentely. Ensimmäinen pienryhmä voi pohtia edessään olevalle kysymykselle mahdollisia tarkentavia kysymyksiä ja edellytyksiä kysymykseen vastaamiselle. Toisella kierroksella pienryhmät siirtyvät seuraavan kysymyksen luo ja ryhtyvät pohtimaan alustavia vastauksia kysymykseen. He voivat myös kirjata esiin jatkokysymyksiä. Tämä toistetaan kunnes kaikki ryhmät ovat olleet jokaisen kysymyksen luona. Sen jälkeen kierretään rauhallisesti jokaisen kysymyksen luona katsomassa, mitä sen kohdalle on kirjoitettu. Kiertopistetyöskentely on mahdollista myös toteuttaa hiljaisuuden vallitessa niin, että kukin oppilas kiertää itsenäisesti, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä.
Keskustelun / kiertopistetyöskentelyn lopuksi pohditaan yhdessä:

  • Muuttuivatko tunteemme siitä, mitä ne olivat ennen yhteistä työskentelyä / keskustelua? Jos, niin millä tavalla?
  • Mihin kysymyksiin osasimme vastata, mihin emme? Syntyikö työskentelyn / keskustelun aikana uusia kysymyksiä?
  • Miten onnistuimme keskustelussa? Kuuntelimmeko toisamme, kunnioitimmeko toisiamme?
  • Miten toivotte, että jatkamme tästä? Esimerkiksi jos jokin tärkeä kysymys jäi vaille vastausta, tai olimme kovin erimielisiä siihen vastaamisesta, voisimmeko kutsua tutkijavierailijan kertomaan aiheesta ryhmällemme? Katso lisää:

Tutkija tavattavissa – Nuorten Tiedeakatemia

Jos käy niin, että aika tuntuu loppuvan kesken, voidaan sopia, että keskustelua jatketaan tiettynä ajankohtana. Voidaan myös sopia, että harjaannutetaan yhdessä dialogitaitoja valitsemalla yksi kysymyksistä, johon syvennytään ajattelevan keskustelun mallin mukaisesti.

Takaisin ylös

Yhtäkkiä kärjistynyt kiista voi parhaassa tapauksessa tarjota oivallisen oppimismahdollisuuden koko ryhmälle ja opettajalle itselleenkin. Mutta miten opettaja voi tilaisuuden käyttää?

Tunnepitoiset yhteiskunnalliset aiheet herättävät opettajissa huolta, joka usein tiivistyy seuraavaan ongelmaan: miten suoda oppilaalle A oikeus mielipiteensä ilmaisuun samalla kun varmistaa oppilaan B oikeuden turvalliseen tilanteeseen ja syrjimättömyyteen? Katso myös oppaan osion 2 harjoitus:

 Erimielisyys ja tunteet

Seuraavassa on listattu joitakin konkreettisia keinoja ja lauseita, joista voi olla hyötyä hankalan tilanteen yllättäessä.

Sinisävyinen piirros peukkuemojista
  • Yhteiset säännöt: Jollei aiemmin ole harjoiteltu yhdessä tunne- ja dialogitaitoja, on syytä asettaa keskustelulle perustavat säännöt. Opettaja voi esimerkiksi heijastaa näkyviin YK-liiton sivuilta löytyvät Turvallisemman tilan periaatteet. Jos sellaisia on ehditty käydä yhdessä läpi, kannattaa hyödyntää luvussa Keskustelun säännöt esiteltyjä ajatuksia. Oivallisena apuna ovat myös Erätauko-säätiön rakentavan keskustelun pelisäännöt.

Turvallisemman tilan periaatteet

 Keskustelun säännöt

 rakentavan keskustelun pelisäännöt

  • Etäisyyden ottaminen: Joskus voi olla hyödyksi ottaa askel poispäin tilanteesta ja kutsua ryhmää tarkkailijan asemaan. Esimerkiksi jos kaksi oppilasta ajautuu riitaan, opettaja voi keskeyttää tilanteen ja ohjata kaikkia paikalla olevia pohtimaan: Miettikää hetki rauhassa, mitä juuri tapahtui. Mistä tilanteessa oli kyse, miltä se saattoi näyttää ja kuulostaa eri ihmisten mielestä? Miltä se näytti ja kuulosti sinusta? Miltä sinusta tuntuu ja mitä kokemuksia sinulle nousee tilanteesta mieleen? Kun kaikki ovat saaneet pohtia rauhassa, opettaja voi sanoa ryhmälle: Mitä me voimme oppia tästä tilanteesta? Haluaako joku kertoa, miltä heistä tuntuu nyt, kun olette hetken miettineet tapahtunutta?
  • Yleiselle tasolle palauttaminen: Jos joku oppilaista sanoo esimerkiksi loukkaavan mielipiteen, opettaja voi välttää asian henkilöitymisen häneen ottamalla mielipiteen jatkossa keskusteltavaksi yleisellä tasolla esimerkiksi sanomalla: Monet ovat tätä mieltä. Minkälaisten kokemusten kautta ihmiset saattavat päätyä tällaiseen ajatukseen? Monet ovat puolestaan vastakkaista mieltä, minkälaisten tilanteiden tai kokemusten kautta he ovat saattaneet päätyä ajattelemaan niin?
  • Tuumaustauko: Joskus voi olla, että asian käsittely ryhmässä – tai opettaja itse – tarvitsee hengähdystauon siten, että asiaan palataan vaikka vasta parin päivän kuluttua. Joskus lyhyempikin tauko riittää. Jos opettajasta syystä tai toisesta tuntuu siltä, ettei hän voi ohjata aiheesta keskustelua tai työskentelyä heti kun tilanne on ilmennyt, kannattaa sanoa, että asia on tärkeä ja se pitää käsitellä yhdessä vaikkei sitä voida tehdä vielä nyt. Tämä antaa opettajalle mahdollisuuden suunnitella aiheen käsittelyä paremmin. Oppilaille on kuitenkin tärkeää kertoa tarkasti, milloin asiaan palataan – ja opettajan on pidettävä tästä kiinni. Opettaja voi ohjeistaa esimerkiksi tehtävän, jossa oppilaat tekevät miellekartan annetusta aiheesta tai kysymyksestä, tai tehtävän, jossa oppilaat pyrkivät löytämään perusteita erilaisille näkemyksille aiheesta.
  • Jos joku menettää tunteidensa hallinnan tai reagoi hyvin voimakkaasti, opettajan on syytä mennä oppilaan luo ja kysyä, tahtooko hän jäädä tilaan vai mieluummin poistua hetkeksi tai lopputunniksi (esimerkiksi terveydenhoitajan tai kuraattorin luo). Jos oppilas valitsee poistumisen, opettaja voi pyytää häntä palaamaan kahdenkeskistä keskustelua varten esimerkiksi tunnin lopussa tai sovittuna aikana.
  • Osiossa 2 Tunne- ja ryhmätaitojen kehittäminen on hyviä vinkkejä ja esimerkkilauseita myötätunnon ilmapiirin vahvistamiseen ja kipeiden tunteiden kohtaamiseen luokassa.
Sinisävyinen piirros puhekuplasta
  • Voi myös käydä niin, että jokin asia alkaa vaivata opettajaa vasta tunnin jälkeen ja hän päättää, että asiaan pitää palata ja keskustella siitä yhdessä. Tällöinkin on hyvä sanoittaa ääneen, miksi aiheeseen palataan, esimerkiksi: ”Huomasin ajattelevani tiistain tuntia ja…”

Joskus opettaja ja oppilaat ovat epävarmoja sopivista sanoista käsiteltäessä herkkiä aiheita ja esimerkiksi vähemmistöihin liittyviä kysymyksiä. Kaikki hyötyvät siitä, että käyttämämme kieli on mahdollisimman inklusiivista. Seuraavassa on linkkejä hyödyllisiin sanastoihin:

Takaisin ylös

Sinisävyinen piirros peukkuemojista puhelimen ruudulla

Opettajien on tärkeätä tiedostaa, että kaikissa kouluissa ja ryhmissä on paljon enemmistön käsityksistä poikkeavia ajatuksia, kuten on esitetty luvussa:

 Enemmistön paine ja väkivaltainen ääriajattelu.

Tässä harjoituksessa opettaja teettää oppilailla kyselyn valitsemastaan teemasta, jonka jälkeen yhdessä verrataan ryhmän näkemyksiä Nuorisobarometrin valtakunnalliseen aineistoon.

Nuorisobarometrissa vastaajien ikäjakauma on 15–29 vuotta, ja kyselyjen aiheiden vuoksi harjoitus voi sopia parhaiten toiselle asteelle. Opettaja voi kuitenkin hyödyntää harjoituksen ideaa muullakin vertailuaineistolla. Teeman voi valita esimerkiksi sen mukaan, mistä aiheesta keskustelu on mahdollisesti kärjistynyt luokassa tai mikä ryhmää erityisesti kiinnostaa.

Joissain kouluissa voi vallita oppilaiden kesken vahva konsensus tietyistä mielipiteistä, mutta myös toisin ajattelevia todennäköisesti on aina joukossa. Enemmistön mielipiteet vaihtelevat esimerkiksi siitä riippuen, missä päin Suomea ollaan. Tämä harjoitus antaa mahdollisuuden tulla tietoiseksi oman alueen tai kouluyhteisön mahdollisista mielipidepainotuksista verrattuna nuorten keskiarvoon Suomessa. Samalla tulee näkyväksi myös mielipiteiden kirjo laajemmin ja osin myös suhteessa eri taustamuuttujiin, kuten ikään, asuinpaikkaan tai koulutustaustaan.

Opettaja valitsee ensin sellaisen teeman, josta löytyy sopiva kysymys esitettäväksi myös hänen ryhmälleen. Tässä joitain esimerkkejä:

Olennaista on, että luodessaan kyselyä omalle ryhmälleen, opettaja toistaa kysymyksen ja sen vastausvaihtoehdot samanlaisina kuin vertailuaineistossa. Anonyymi kysely on mahdollista toteuttaa kouluun mahdollisesti hankituilla opetusohjelmistoilla (kuten Google Classroom) tai esimerkiksi maksuttomalla sivustolla Poll Junkie, joka ei vaadi käyttäjältä rekisteröitymistä.

 Poll Junkie

Riippuen siitä, paljonko aikaa on käytettävissä ja haluaako opettaja samalla harjaannuttaa oppilaita tiedonhaussa, hän voi joko antaa Nuorisobarometrin aineiston oppilaille valmiina vertailua varten tai pyytää heitä etsimään sen itse. Joka tapauksessa olisi hyödyllistä, jos kaikki voisivat nähdä yhtä aikaa kummankin aineiston esimerkiksi älytaululta keskustelun pohjaksi.

Tuloksia vertailtaessa on hyvä pohtia, mikä voisi selittää mahdollisia eroja ryhmän näkemysten jakauman ja koko suomalaisen nuorison vastausjakauman välillä. Tässä voi myös hyödyntää Nuorisobarometrin tekstejä. Opettaja voi tarvittaessa sanoittaa sitä, että ryhmässä vähemmistöön jäävä mielipide voi olla enemmistössä jollain toisella alueella ja päinvastoin.

Takaisin ylös

Oppaita Opetushallituksen sivuilta

Seuraavaan luetteloon on koottu useita jo edellä tässä luvussa mainituista lähteistä.  Lisää kirjallisuutta lähdetietoineen löytyy kirjallisuusluettelosta oppaan lopusta.

Muita oppaita

Takaisin ylös