Suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa on suhtauduttu uteliaasti uusiin teknologioihin. Myös tekoälyn opetuskäyttöön liittyvä keskustelu on aktiivista. Taitavat pedagogit löytävät helposti mielenkiintoisia käyttökohteita opetuksessa ja kokemuksia onkin hyvä jakaa. Opetuksessa on kuitenkin otettava tekoälyn käyttöön liittyvät juridiset kysymykset, kuten esimerkiksi tekijänoikeuksiin sekä tietoturvalliseen opetuskäyttöön liittyvät periaatteet. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa käytettävistä sovelluksista ja että ne ovat EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja kansallisen lainsäädännön mukaisia.
Esimerkiksi uudet, tekstiä eri kielillä tuottavat tekoälysovellukset avaavat pedagogisesti kiinnostavia näköaloja muun muassa erityyppisten tekstien tuottamisen harjoitteluun ja eri tietolähteiden luotettavuuden arvioimiseen. Koska tekoälysovellusten luonteeseen kuuluu uusien, yllättävienkin yhdistelmien ja päätelmien tekeminen, voivat tekoälysovellukset ruokkia luovuutta ja antaa inspiraatiota luovaan tuottamiseen eri ilmaisun aloilla. Ne voivat myös tukea opiskelua monikielisessä ryhmässä esimerkiksi ohjeiden ja opetuskielen tekstien ymmärtämisessä. Tekoälysovellukset ovat myös toimivia työkaluja tiedonhaun, tiedon hallinnan ja lähdekritiikin opettelussa. Ne voivat toimia yksilöllisen oppimisen tukena esimerkiksi tuottamalla vaikeustasoltaan vaihtelevia tehtäviä.
Opetuskäytössä tulee arvioida erityisesti lasten tietosuojaan liittyviä kysymyksiä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Osalla sovelluksista on asetettu ikärajasuositukset, joillakin uusilla tekoälysovelluksilla ei ikärajoja vielä ole. Useat sovellukset keräävät dataa käyttäjästä ja hänen tuottamastaan sisällöstä. Tiedot voivat säilyä pitkään ja käyttäjä ei aina voi tietää, miten tietoja käytetään. Opettajan harkinta ja perustelut ovat samalla hyvä tapa ohjata oppijoita huomioimaan tietosuojaan ja eettiseen käyttöön liittyviä tekijöitä omassa toiminnassaan.
Yksi pohdintaa aiheuttaneista kysymyksistä on ollut tekoälyn käyttö osaamisen osoittamiseen liittyvissä tehtävissä ja näyttötilanteissa. Tekoälyn avulla tuotettujen sisältöjen käytöstä tulee kertoa ja siihen tulee viitata aivan kuten viitataan muidenkin lähteiden käyttöön. Vilppi ja plagiointi eivät ole uutta koulutuksessa ja tekoälysovellukset voivat lisätä kiinnostusta kokeilla helpompia ratkaisuja vaivannäön sijasta. Opiskelun pelisäännöt opitaan harjoittelun myötä, joten tässäkin asiassa hyvä ohjaus sekä opetuksen- tai koulutuksenjärjestäjän selkeät, yhdessä laaditut pelisäännöt helpottavat toimintaa. On tärkeää, että oppijat ymmärtävät, miksi yhteisiä pelisääntöjä luodaan ja mikä merkitys pelisäännöillä on oppimisen kannalta.
Syytä erityiseen huoleen epärehellisestä käytöstä vähentää muun muassa se, että opettaja yleensä tuntee oppijan ja hänen osaamistasonsa. Laajemmat osaamisen näyttönä valmisteltavat tehtävät ja tuotokset yleensä valmistuvat pidemmän ajan aikana, jolloin oppijoiden työn etenemistä voidaan seurata ja samalla varmistua tekijästä. Oppija voi myös kertoa, miten on tehtävänsä valmistellut. Suulliset ja autenttisissa tilanteissa annetut näytöt ovat luotettavia ja kirjallisissa näyttötilanteissa voi tarvittaessa kieltää digitaaliset välineet.
Kirjoitettuja opinnäytteitä on jo pitkään seulottu digisovelluksilla merkitsemättömien lainatekstien arvioimiseksi ja näitä työkaluja voi käyttää edelleen. Luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassamme on tärkeää ohjata oppijoita rehtiin toimintaan keskustelulla ja selkeillä säännöillä liiallisen tarkkailun sijaan.