Oppilaita luokassa tutkimassa tabletteja
Kuva: Getty Images

Tekoälyä hyödyntäviin sovelluksiin tutustuminen kouluissa ja oppilaitoksissa  

Tekoälyä hyödyntävien sovellusten nopea lisääntyminen ja kehitys on tärkeä ja mielenkiintoinen tutustumisen, keskustelun ja kokeilun aihe eri koulutusasteilla. Koneälyyn perustuvia, valtavia tietomääriä analysoivia ja muun muassa tekstiä, kuvaa, videoita ja musiikkia tuottavia sovelluksia kehitetään todella nopeasti. Uudet sovellukset avaavat mielenkiintoisia näkymiä tiedon hakuun ja prosessointiin sekä luovaan tuottamiseen tulevaisuudessa. Uusien sovellusten käyttöön liittyy myös merkittäviä eettisiä ja juridisia kysymyksiä, joista laajimpia ratkotaan kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Lainsäädännön ja kunkin koulun ja oppilaitoksen omien sääntöjen mukainen, vastuullinen toiminta on tärkeää kaikessa digilaitteiden ja sovellusten käytössä, niin myös tekoälyyn tutustuttaessa. Tekoälyyn liittyvä osaaminen on osa tämän päivän ja tulevaisuuden yleissivistystä ja kuuluu kaikille oppijoille.

Tekoälyä hyödyntävät sovellukset ovat jo pitempään olleet meidän kaikkien arkea. Tuttuja hyödyntämisen kohteita ovat esimerkiksi kohteliaat chatbotit erilaisissa digitaalisissa palveluissa, nopeat eri kieliä kääntävät sovellukset sekä upeat animaatioelokuvat. Tekoälyllä ei ole yhtä tai yhtenäistä määritelmää, sillä uudet innovaatiot muuttavat käsitystämme jatkuvasti. Tässä tekstissä käytämme yksikkömuotoa tekoäly, vaikka tekoälysovelluksia on useita:

  • kielimalleihin perustuvia, tekstiä hakevia ja tuottavia
  • kuvantamiseen perustuvia, kuvia ja ääntä tunnistavia ja tuottavia sekä
  • numeerista dataa louhivia ja analysoivia sovelluksia.

Tekoälysovelluksia voidaan luokitella myös reaktiivisiksi, ennustaviksi ja uutta luoviksi (generatiivinen tekoäly). Tavanomaisista vain tiettyyn käyttöön ohjelmoiduista ohjelmista tekoälysovellukset poikkeavat siinä, että ne kykenevät parantamaan tarkkuuttaan tai toimintamalliaan käyttämänsä datan ja palautteen perusteella. 

Tekoäly ei itsessään ole uusi keksintö, mutta sen laajamittainen hyödyntäminen eri aloilla on tullut mahdolliseksi pilvipalvelujen laskentatehon kasvettua. Tekoälystä puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, mitä tekoäly oikeasti on ja mitä tekoälyllä keskusteluissa tarkoitetaan. Käyttäjän kannalta tekoälyä voivat olla kaikki sovellutukset, jotka osallistuvat ihmisille tyypillisiin, älykkäisiin toimintoihin kuten päätöksen tekoon, puheen ymmärtämiseen tai uusien kuvien ja sävellysten luomiseen.

Teknisessä mielessä tekoäly voidaan yksinkertaistaen määritellä tietokonesovellusten kyvyksi muodostaa uusia, ennalta ohjelmoimattomia ratkaisuja tai päättelysääntöjä. Kun perinteiset tietokoneohjelmistot pohjautuvat ihmisen ennalta tietokoneelle ohjelmoituihin päättelysääntöihin ja toimintaohjeisiin, tekoälysovelluksissa taas tietokone muodostaa päättelysääntöjä pohjautuen sille syötettyyn dataan. Tekoälysovellusten voidaan siis katsoa jossain mielessä oppivan datasta. Tällöin usein puhutaankin koneoppimisesta.

Tekoälyn mahdollisuuksien tunteminen on osa tämän päivän ja tulevaisuuden yleissivistystä ja ammatillista osaamista. Tekoälyä käytetään jatkossa merkittävästi eri työtehtävissä. Se muuttaa työnkuvia, tehostaa työtä ja tuottaa kokonaan uudenlaisia ratkaisuja. Tämä ei kuitenkaan korvaa tarvetta perustaitojen sekä oppimaan oppimisen taitojen opetukselle. Tekoälysovellusten laajentuminen haastaa erityisesti kriittistä lukutaitoa, mikä puolestaan perustuu yleissivistykseen. Tekoälyyn tutustuminen edistää teknologista osaamista ja tukee monipuolisen lukutaidon kehittymistä. Tekoälyn periaatteiden pohtiminen on tärkeää, jotta oppija voi tunnistaa ja arvioida, mikä on mahdollisesti tekoälyn tuottamaa informaatiota tai disinformaatiota ja että tekoälyä käytetään myös päätöksenteossa. 

Tekoälyyn liittyvä keskustelu on vilkasta eri sosiaalisen median kanavilla. On tärkeää, että keskustelua käydään myös ammatillisesti opetusalan työyhteisöissä. Ajatuksia ja kokemuksia on hyvä jakaa koko työyhteisölle. Nopea kehitys on kiinnostavaa ja tekoälysovellukset avaavat lupaavia pedagogisia mahdollisuuksia, ja samalla herättävät eettisiä ja säännöksiin liittyviä kysymyksiä. Uudistuvassa tilanteessa opetuksen ja koulutuksen järjestäjät voivat tarvittaessa tarkentaa paikallisia digiosaamiseen ja sovellusten käyttöön liittyviä suunnitelmiaan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden linjausten mukaisesti.  Perusopetuksessa Digitaalisen osaamisen kuvaukset konkretisoivat osaamisen kehittämisen tavoitteita. Myös koulujen ja oppilaitosten järjestyssääntöjä voi tarkentaa.

Tekoälyyn liittyvää keskustelua on tärkeää käydä avoimesti myös oppijoiden kanssa. Heillä voi olla merkittävää tekoälyn hyödyntämiseen liittyvää osaamista, mikä on hyvä tuoda näkyväksi. Oppijoilla voi olla myös oppimista edistäviä aloitteita, joita on hyvä kuunnella ja jakaa. On tärkeää, että oppijoille on selvää, mitkä ovat yhteisesti sovitut tavat käyttää tekoälysovelluksia oppimisessa ja osaamisen osoittamisessa. Koulutuksessa kannustamme oppijoita kehittyvien teknologioiden pariin ja urapoluille.

Suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa on suhtauduttu uteliaasti uusiin teknologioihin. Myös tekoälyn opetuskäyttöön liittyvä keskustelu on aktiivista. Taitavat pedagogit löytävät helposti mielenkiintoisia käyttökohteita opetuksessa ja kokemuksia onkin hyvä jakaa. Opetuksessa on kuitenkin otettava tekoälyn käyttöön liittyvät juridiset kysymykset, kuten esimerkiksi tekijänoikeuksiin sekä tietoturvalliseen opetuskäyttöön liittyvät periaatteet. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa käytettävistä sovelluksista ja että ne ovat EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. 

Esimerkiksi uudet, tekstiä eri kielillä tuottavat tekoälysovellukset avaavat pedagogisesti kiinnostavia näköaloja muun muassa erityyppisten tekstien tuottamisen harjoitteluun ja eri tietolähteiden luotettavuuden arvioimiseen. Koska tekoälysovellusten luonteeseen kuuluu uusien, yllättävienkin yhdistelmien ja päätelmien tekeminen, voivat tekoälysovellukset ruokkia luovuutta ja antaa inspiraatiota luovaan tuottamiseen eri ilmaisun aloilla. Ne voivat myös tukea opiskelua monikielisessä ryhmässä esimerkiksi ohjeiden ja opetuskielen tekstien ymmärtämisessä. Tekoälysovellukset ovat myös toimivia työkaluja tiedonhaun, tiedon hallinnan ja lähdekritiikin opettelussa. Ne voivat toimia yksilöllisen oppimisen tukena esimerkiksi tuottamalla vaikeustasoltaan vaihtelevia tehtäviä.

Opetuskäytössä tulee arvioida erityisesti lasten tietosuojaan liittyviä kysymyksiä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Osalla sovelluksista on asetettu ikärajasuositukset, joillakin uusilla tekoälysovelluksilla ei ikärajoja vielä ole. Useat sovellukset keräävät dataa käyttäjästä ja hänen tuottamastaan sisällöstä. Tiedot voivat säilyä pitkään ja käyttäjä ei aina voi tietää, miten tietoja käytetään. Opettajan harkinta ja perustelut ovat samalla hyvä tapa ohjata oppijoita huomioimaan tietosuojaan ja eettiseen käyttöön liittyviä tekijöitä omassa toiminnassaan.

Yksi pohdintaa aiheuttaneista kysymyksistä on ollut tekoälyn käyttö osaamisen osoittamiseen liittyvissä tehtävissä ja näyttötilanteissa. Tekoälyn avulla tuotettujen sisältöjen käytöstä tulee kertoa ja siihen tulee viitata aivan kuten viitataan muidenkin lähteiden käyttöön. Vilppi ja plagiointi eivät ole uutta koulutuksessa ja tekoälysovellukset voivat lisätä kiinnostusta kokeilla helpompia ratkaisuja vaivannäön sijasta. Opiskelun pelisäännöt opitaan harjoittelun myötä, joten tässäkin asiassa hyvä ohjaus sekä opetuksen- tai koulutuksenjärjestäjän selkeät, yhdessä laaditut pelisäännöt helpottavat toimintaa. On tärkeää, että oppijat ymmärtävät, miksi yhteisiä pelisääntöjä luodaan ja mikä merkitys pelisäännöillä on oppimisen kannalta.

Syytä erityiseen huoleen epärehellisestä käytöstä vähentää muun muassa se, että opettaja yleensä tuntee oppijan ja hänen osaamistasonsa. Laajemmat osaamisen näyttönä valmisteltavat tehtävät ja tuotokset yleensä valmistuvat pidemmän ajan aikana, jolloin oppijoiden työn etenemistä voidaan seurata ja samalla varmistua tekijästä. Oppija voi myös kertoa, miten on tehtävänsä valmistellut. Suulliset ja autenttisissa tilanteissa annetut näytöt ovat luotettavia ja kirjallisissa näyttötilanteissa voi tarvittaessa kieltää digitaaliset välineet.

Kirjoitettuja opinnäytteitä on jo pitkään seulottu digisovelluksilla merkitsemättömien lainatekstien arvioimiseksi ja näitä työkaluja voi käyttää edelleen. Luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassamme on tärkeää ohjata oppijoita rehtiin toimintaan keskustelulla ja selkeillä säännöillä liiallisen tarkkailun sijaan.  

Takaisin ylös

Koska tekoälysovelluksista merkittävä osa on uusia ja muuttuvia, ei kaikkiin esille tuleviin eettisiin ja säännöksiin liittyviin kysymyksiin ole tarkkoja linjauksia. Euroopan komissio on julkaissut Tekoälyn ja datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – eettiset ohjeet opettajille. Nämä laadukkaat ohjeet ovat hyvä keskustelun pohja myös suomalaissa työyhteisöissä.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on tarvittaessa mahdollista linjata tekoälyn roolia opetushallinnossa, opetuksessa ja opiskelussa. Oppimisanalytiikkaan liittyvät kehittyvät sovellukset antavat mahdollisuuksia esimerkiksi opetuksen laadun kehittämiseen, oppijoiden erityistarpeiden tunnistamiseen ja resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen. Tekoälysovellukset ovat lupaavia myös erilaisissa oppilaitosjohdon suunnittelutehtävissä.

Vaikka tekoälysovellusten hyödyntämiseen liittyy monia eettisiä ja juridisia reunaehtoja, ovat kehittyvät sovellukset myös eri ikäisiä oppijoita kiinnostavia ja tarjoavat monenlaisia oppimista edistäviä pedagogisia mahdollisuuksia. Tekoälyä voidaan hyödyntää opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa.  Tutustuminen tekoälysovelluksiin ja tekoälyn käyttöön on osa eri koulutusasteiden perusteissa määriteltyä digitaalista osaamista.

Työyhteisössä hyvä miettiä, millaisia tehtäviä oppijoille annetaan ja millaista tukea ja ohjausta he tarvitsevat. Tekoälyn käytön tulee olla läpinäkyvää ja oppijan tulisikin aina tietää, milloin tekoälyä käytetään ja mitä oppijan tietoja tekoälyllä käsitellään. Joitakin sovelluksia, kuten kuvageneraattoreita, käännösohjelmia ja verkossa olevia tietopalveluja voi käyttää ilman rekisteröintiä ja maksuja. Nekin keräävät dataa käyttäjästään. Kuvien ja kielten käyttö helpottaa kuitenkin vuorovaikutusta oppilaitoksissa ja tietojen hakemisen ohjaaminen vahvistaa oppijoiden osallisuutta, joten käyttö on perusteltua.

Sovellusten ja pedagogisten mahdollisuuksien määrä on niin laaja, että tässä tekstissä kaikkea ei voi avata. Kannustammekin alan työyhteisöjä yhdessä etsimään ja kokeilemaan omille oppijoille sopivia tapoja tutustua ja hyödyntää tekoälysovelluksia opiskelussa. Eri oppijaryhmissä tarve ja mahdollisuudet vaihtelevat. Luultavasti myös opettajien oma kiinnostus ja tietotaito vaihtelee, joten yhteinen keskustelu sekä tieto ja kokemusten jakaminen on tärkeää niin tekoälyn osalta kuin muussakin koulutuksen kehittämisessä. Myös täydennyskoulutusta on tarjolla.

Takaisin ylös

Yleltä uutta sisältöä opettajille! 

"Tekoäly voi olla pian kuin sähkö tai netti: sen huomaa vasta kun se ei toimi. Älyä tekoälyä -kokonaisuudessa kerromme, miten tekoäly oppii ja voi auttaa meitä. Hyppää mukaan!"

Takaisin ylös

  •  

 

  •  

 

 

 

Takaisin ylös