Hyppää pääsisältöön
Etusivu
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Valtionavustuksia kansainvälisyyteen
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2025

  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Usein kysytyt kysymykset
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Valtionavustuksia kansainvälisyyteen
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  1. Etusivu
  2. Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessa
  3. Keskustelutaitojen harjaannuttaminen piirityöskentelyssä
  1. Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessa

Keskustelutaitojen harjaannuttaminen piirityöskentelyssä

Opettajat ja kasvattajat

Tällä sivulla

  • Keskustelutaidot ja filosofointi pienten lasten opetuksessa
  • Piirityöskentelyyn tutustuminen pienten lasten kanssa
  • Myönteisen tunneilmapiirin synnyttäminen piirissä
  • Piiriharjoitus kertomuksen avulla
  • Piirikeskustelussa edistyneen ryhmän harjoituksia
Jaa

Keskustelutaidot ja filosofointi pienten lasten opetuksessa

Tällä sivulla esiteltyjä harjoitteita voidaan soveltaa käytettäviksi kaikenikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa lapsista aikuisiin, mutta harjoitusten kuvaukset on kirjoitettu ajatellen piirityöskentelyä pienempien lasten parissa.

Punasävyinen piirros korvasta

Pienten lasten keskustelutaitojen harjaannuttaminen on monin tavoin erilaista kuin isompien oppilaiden kanssa. Pienet lapset ovat usein vielä impulsiivisia ja keskustelu voi rönsyillä kummitädin koirasta naapurin Villen veneeseen. Yksi osallistuja saattaa ottaa sukat pois ja heitellä niitä toisten päälle ja toisella voi olla vaikeuksia istua pyörimättä. Silti myös pienet koululaiset oppivat rauhoittumaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Tärkeää on edetä keskustelutaitojen opettamisessa askel kerrallaan. Jos opettaja ottaa liian ison tavoitteen tai etenee liian nopeasti, tulokset eivät ole toivottuja ja se laskee niin oppilaiden kuin opettajan intoa. Tässä osiossa kuvataan keinoja, joiden avulla opettaja voi aloittaa keskustelutaitojen harjoittelemisen pienten lasten kanssa vaihe vaiheelta.

Kaikkia vaiheita voi soveltaa oppilasryhmän tarpeen mukaan. Jokainen oppilasryhmä tarvitsee kuitenkin tiettyjä rutiineja, koska vain toiston ja säännöllisyyden avulla taidot kehittyvät. Jos esimerkiksi piirimenetelmää kokeilee kuukauden välein, tulokset eivät luultavasti ole vielä kovin kannustavia. Sen sijaan viikoittainen tai päivittäinen harjoittelu tuottavat jo näkyviä tuloksia – ja ainakin ideoita siitä, miten oman oppilasryhmän kanssa kannattaisi harjoittelua edistää tai muokata.

Voimme ajatella sekä keskustelutaitojen että tunnekasvatuksen tavoitteena olevan sen, että oppilaat kasvavat toisten ihmisten kunnioitukseen ja rakentavaan käyttäytymiseen. Filosofi Hannah Arendt (2002) kuvaa, kuinka sanat ja teot liittävät meidät maailmaan. Filosofi Martha Nussbaum (2011) puolestaan korostaa, kuinka koulun tehtävänä on harjoittaa lapsissa kykyä kriittiseen ajatteluun. Hänen mukaansa meidän on kasvatettava lapsista niin rohkeita, että he uskaltavat tarvittaessa uhmata auktoriteettia, joka toimii yleistä oikeudentajua vastaan. Sekä keskustelutaitojen että tunnetaitojen opettamisessa on lopulta kyse ihmisyyden ja elämisen taidoista.

Hyvin käyttökelpoisia lähestymistapoja keskustelutaitojen harjaannuttamiseen ovat piirimuotoon perustuvat pedagogiset menetelmät. Piirissä kaikki näkevät toisensa eikä kukaan ole toisen edessä tai takana. Näin ollen piiri on jo sellaisenaan tasa-arvoon tähtäävä muodostelma.  Samalla piirissä oleminen on hyvin paljastavaa. Piiri on yhteinen tila, jossa oppilaat ovat toistensa nähtävillä ja kuultavilla. Siksi piirissä olemiseen voi liittyä myös haasteita.

Punasävyinen piirros kiikareista

Piiri on keino rakentaa oppilasryhmään yhteyttä: piiri luo konkreettisesti tunteen, että olemme tässä yhdessä. Sen merkityksestä kertoo paljon, että jo ammoisina aikoina ihmiset ovat kokoontuneet leirinuotion äärelle piiriin ja piiri on samoin hyvin yleinen muoto kansantansseissa ja perinneleikeissä. Piirissä vallitsee kuin jokin kiehtova ja erityinen yhteisyyden voima, jota voi hyödyntää koululuokkien kanssa.

Pohdi

  • Millaisia ennakkoajatuksia sinulla on liittyen pienten lasten keskustelutaitoihin? Tai mitä ajattelet piirityöskentelystä? Huomaatko kenties ajatuksia, jotka ovat tähän asti estäneet käyttämästä piirityöskentelyä pienten lasten kanssa?
  • Millaisia valmisteluja piirityöskentelyn aloittaminen vaatii sinulta opettajana? Pitääkö luokka fyysisenä tilana valmistella sitä varten? Millaisia muutoksia olet valmis tekemään, jotta piirityöskentely onnistuu? Mitä valmistelutyö sinulle antaa, mitä se sinulta vaatii?
  • Minä päivänä piirituokio on mahdollinen? Kannattaako aloittaa esimerkiksi puolikkaan ryhmän tunneilla, jolloin osallistujia on vähemmän? Löytyykö lukujärjestyksestä jokin tietty aika, jolloin piirityöskentely voisi toistua viikoittain?
  • Jos piirityöskentely on luokassasi jo tuttua, miten voit varioida tehtäväehdotuksia juuri sinun oppilasryhmällesi sopivaksi?
Takaisin ylös

Piirityöskentelyyn tutustuminen pienten lasten kanssa

Pienten lasten kanssa piirityöskentely kannattaa aloittaa vähitellen. Ensin opetellaan piiriin tulemista. Opettaja voi tehdä piiripaikkasuunnitelman etukäteen, isommat oppilaat ja paljon piirissä toimineet oppilaat osaavat ehkä tehdä piirijärjestyksen itsekin.

Piiriin siirtyminen pienten lasten kanssa kannattaa aloittaa siitä, että piiri muodostetaan oppilas kerrallaan. Harjoitellaan samalla sitä, että piirissä jäädään rauhallisesti odottamaan seuraavaa ohjetta. Samalla opetellaan muistamaan omat piiripaikat. Katsotaan, kuka on vasemmalla puolella, kuka oikealla. Missä kohtaa suurin piirtein istumme, kun istumme piirissä.

Ensimmäisillä kerroilla voi harjoitella vain piirin muodostamista, siinä rauhassa olemista. Harjoitellaan vastapäätä olevan oppilaan katsomista, vieressä olevan oppilaan katsomista jne. Harjoitellaan sitä, että piirissä ei voi ottaa kahdenkeskistä kontaktia parhaaseen kaveriin vaan piirissä ollaan yhdessä. Se on kaikkien yhteinen tila.

Yhtä tärkeää on piiristä pois lähtemisen harjoittelu. Hyvä keino luoda työrauhaa on antaa seuraava tehtävä piiristä pois lähdettäessä niin, että oppilailla on selkeä tehtävä mielessä. ”Pöytäpaikalle päästyäsi ota tehtäväkirja esille ja tee sieltä sivulla 43 oleva tehtävä.” Näin piiristä lähteminen sujuu rauhallisesti, eikä synny kuljeskelua luokassa.

Takaisin ylös

Myönteisen tunneilmapiirin synnyttäminen piirissä

Koska piirissä oleminen ja siinä keskusteleminen vaatii oppilailta erityistä avoimuutta ja rohkeutta (piirissä ollaan toisten nähtävillä ja kuultavilla, hyvin paljaina), on tärkeää panostaa myönteisen tunneilmapiirin syntyyn ennen varsinaisia keskusteluharjoituksia. Erilaiset toiminnalliset leikit ja keholliset lämmittelyt luovat turvallisuuden tunnetta ja poistavat jännitystä.

Piirissä voidaan kääntyä istumaan siten, että kaikki istuvat oikea kylki piirin keskustaan päin. Näin jokainen katsoo edessä istuvan niskaa, ja katsekontakti on hetkeksi poissa. Tässä muodostelmassa voidaan harjoitella esimerkiksi toisen koskettamista kauniilla tavalla. ”Piirrä edessä istuvan selkään jokin kuvio ja toinen yrittää arvata mistä on kyse” on hauska ja helppo tapa antaa oppilaille mahdollisuus luoda fyysinen kontakti turvallisesti. Samalla tehtävä luo yhteyttä oppilaiden välille.

Edellä kuvatussa muodostelmassa voidaan harjoitella myös rikkinäistä puhelinta siten, että opettaja piirtää edessä istuvan oppilaan selkään jonkin kuvion tai kirjoittaa esimerkiksi lyhyen sanan. Oppilas kerrallaan toistaa kuvion/sanan edessä istuvan selkään ja lopuksi verrataan, miten viesti muuttui matkalla.

Myös nystyräpallolla voidaan koskettaa turvallisesti edessä istuvan selkää. Samalla kun kosketus rentouttaa, oppilaat saavat mahdollisuuden harjoitella piirissä olemista rauhallisesti.

 

Punasävyinen piirros sydämestä

Ennen varsinaisia keskusteluharjoituksia voidaan tehdä myös monenlaisia tehtäviä, joiden tavoitteena on koota piirissä vierekkäin istuvat oppilaat turvalliseen yhteiseen tilaan. Tehtävässä voidaan käyttää esimerkiksi puutikkuja, joista piiriparit rakentavat lattialle yhteisen kuvion. Puutikut on helppo kerätä pois ja käyttää seuraavalla kerralla uudestaan. Monet muut materiaalit toimivat samalla tavalla: niiden avulla piiriparit huomaamattaan kääntyvät kohti toisiaan ensin fyysisesti, myöhemmin harjoitusten avulla myös ajatusten tasolla.

Fyysinen rentoutuminen piirissä on tärkeää. Erilaiset hengitysharjoitukset ja rauhallinen venyttely vahvistavat piirissä olijoiden yhteyttä ja lisäävät tunnetta ”olemme tässä yhdessä, tämä hetki on meidän yhteinen”.

Tärkeä osa myönteisen tunneilmapiirin luomista on harjoitella piirissä kuuntelevan ihmisen asentoa. Voidaan yhdessä mallintaa, miltä kuunteleva ihminen näyttää? Miltä kuunteleva ihminen ei näytä? Millaisia kasvojen ilmeitä meillä on silloin, kun olemme toisten asioista kiinnostuneita? Millaisilla eleillä ja ilmeillä voin näyttää, että kannustan toista kertomaan ajatuksensa loppuun?

Takaisin ylös

Piiriharjoitus kertomuksen avulla

Kun piirin muodostaminen ja piirissä istuminen sujuu hyvin, voi kokeilla kertomuksen kuuntelemista. Kun opettaja lukee, harjoitellaan piirissä kuuntelemista. Puhutaan etukäteen siitä, että harjoitellaan keskittymistä, eikä edelleenkään oteta kontaktia parhaaseen kaveriin, vaikka olisi ehkä houkuttelevaa kokeilla ilmeillä sille, joka istuu piirin toisella puolella.

Kertomuksen valinnassa kannattaa huomioida ajankäyttö. Lyhyet kertomukset sopivat piiriin. Pienten lasten piiriaika kannattaa pitää noin 15–20 minuutissa. Sitä pidempi piiriaika voi käydä joillekin lapsille liian vaativaksi, ja kaikkien piirituokio kärsii sen vuoksi.

Kun kertomuksen kuuntelu sujuu piirissä istuessa, voi ottaa jo tavoitteeksi keskustelutaitojen harjaannuttamisen.

Keskustelutaitojen opettelu kertomuksen pohjalta

Kun oppilaat osaavat kuunnella kertomuksen piirissä, voi kokeilla erilaisia keskustelutaitojen menetelmiä. Usein koko ryhmän tasolla keskustelu voi olla joko pinnallista huutelua tai rönsyilevää monologia, jossa aktiiviset oppilaat ottavat muita suuremman roolin. Siksi varsinkin piirityöskentelyä opeteltaessa on hyödyllistä harjoittaa kaikkia osallistavia menetelmiä.

Tätä varten voidaan sopia piiriparit. Piiriparit syntyvät luontevasti vierekkäin istuvista oppilaista. Opettajan on kuitenkin hyvä ohjata parit aina uudelleen. Jos sanoo ohjeeksi ”ottakaa piiriparit”, oppilaat eivät vielä tiedä kääntyvätkö oikealla vai vasemmalla istuvan parin puoleen.

Kertomuksen kuuntelemisen jälkeen tehtävänä voi olla esimerkiksi ”kerro piiriparille, mikä sinulle jäi kertomuksesta parhaiten mieleen”. Saman tehtävän voi tehdä toisella puolella istuvan piiriparin kanssa. Tehtävää voi varioida eri tavoin: ”Keksi kertomuksesta yksi kysymys, jonka esität piiriparillesi. / Kerro piiriparille, mikä sinua jäi eniten mietityttämään kertomuksessa.”

Kun keskustelua on aloiteltu piiriparin kanssa, voidaan kääntyä takaisin piirin keskelle ja käydä pari kerrallaan läpi, millaisia ajatuksia/kysymyksiä/kommentteja syntyi. Näin kuullaan kaikkien ajatuksia, mutta toimintatavassa on ryhtiä sekavan huutelun sijaan.

Takaisin ylös

Piirikeskustelussa edistyneen ryhmän harjoituksia

Kysymyksen muodostaminen

Oppilailla on usein vaikeuksia muodostaa omaa ajatusta tai mielipidettä. Tai vaikka ajatuksen muodostaminen omassa mielessä olisikin vaivatonta, sen sanominen ääneen saattaa olla vaikeaa. Siksi kysymyksen muodostaminen voi auttaa oppilaita pääsemään keskustelussa alkuun.

Kertomuksesta voi muodostaa kysymyksen erilaisilla periaatteilla: voidaan tehdä kysymys esimerkiksi kertomuksen henkilölle tai kysymys voi koskea asiaa, joka oppilasta jäi mietityttämään – asiaa, josta hän olisi halunnut kuulla lisää tai jota hän ei ymmärtänyt.

Kun kysymykset kirjoitetaan paperille, jokainen saa aikaa muotoilla kysymyksen rauhassa. Tätä varten luokassa on hyvä olla valmiiksi leikattuja paperilappuja ja tusseja, jotka voidaan tarvittaessa nostaa piirin keskelle.

Kun kysymykset ovat piirin keskellä, oppilaat voivat lukea ne joko itsenäisesti tai ne voidaan lukea toisille ääneen. Kysymyksiä luokittelemalla ajattelun taidot saavat alkusysäyksen. Jos kysymykset jaettaisiin kolmeen ryhmään, millä tavalla ne jaoteltaisiin? Mitkä kysymykset koskettavat samaa asiaa? Miten muuten kysymykset voisi järjestellä? Millä perusteella järjestäisit kysymykset noin?

Kysymyksistä äänestäminen on yksi keino valita tämänkertainen kysymys. Jokaisella on yksi ääni ja piirtämällä viivan kysymyslappuun oppilas äänestää, mikä hänen mielestään on tämän päivän kysymys. On tärkeää avata sitä, että kaikki kysymykset ovat yhtä hyviä eikä äänestäminen tarkoita sitä, että vedän viivan parhaan kaverini lappuun. Joskus pieniä oppilaita harmittaa, kun oma kysymys ei saa ääniä ja sitäkin kannattaa avata: ehkä ensi kerralla juuri sinun kysymystäsi äänestetään eniten.

Kun päivän kysymys on valittu, voidaan aluksi kääntyä piiriparin puoleen ja jutella kysymyksestä pareittain. Näin jokaisella on ainakin jotain kerrottavaa, kun yhteinen keskustelu alkaa

Punasävyinen piirros kahdesta puhekuplasta

Piirissä voidaan keskustella myös ilman opettajan jatkuvaa ohjausta. Keskustelu voidaan aloittaa esimerkiksi siten, että jokainen oppilas miettii valittuun teemaan liittyvän kysymyksen, josta haluaisi kuulla muiden ajatuksia. Kysymykset kirjoitetaan suurin kirjaimin paperilapuille, jotka laitetaan piirin keskelle. Vapaaehtoinen oppilas ottaa puheenvuoroa ilmaisevan esineen, joka voi olla esimerkiksi kynä tai pehmolelu. Esine auttaa hahmottamaan, kenellä kulloinkin on puheenvuoro. Oppilas valitsee kysymyksen ja lukee sen ääneen.

Puheenvuoroa pyydetään ennakolta sovitulla tavalla. Edellinen puhuja antaa puheenvuoron ja sen merkkinä olevan esineen seuraavalle. Tämä välittää esineen oman puheenvuoronsa jälkeen taas eteenpäin. Kun kenelläkään ei enää ole puheenvuoropyyntöjä, kuka tahansa voi pyytää puheenvuoroesineen itselleen ja valita seuraavan kysymyksen. Keskustelu voidaan myös käydä vain yhdestä esimerkiksi äänestämällä valitusta kysymyksestä

Oman ajatuksen muodostaminen

Keskustelutaitojen harjoittelussa olennaista on oman ajatuksen muodostaminen ja sen kertominen toisille sekä toisten ajatusten kuunteleminen ja niiden peilaaminen toisiinsa.

Ensimmäisillä kerroilla oman ajatuksen muodostaminen kertomuksesta voi olla tuskallinen tehtävä joillekin oppilaille. Harjoittelun myötä tehtävä helpottuu.

Yksi vaihtoehto on kertomuksen kuuntelemisen jälkeen mennä pöytäpaikalle kirjoittamaan oma ajatus muistiin esimerkiksi ”Ajatusvihkoon” tai mihin tahansa vihkoon/laitteelle. Sen jälkeen palataan piiriin ja pyritään muistamaan oma ajatus sekä kertomaan se toisille. Piirituokion lopuksi jatketaan kirjoittamista sen pohjalta, mitä muut sanoivat tai mitä opittiin toisilta.

Kun oma ajatus on muodostettu, tehtävänä on kertoa se toisille. Samalla harjoitellaan kertomisen ja kuuntelemisen taitoa.

Opettajan tehtävänä on ohjata keskustelua kysymyksillä. Opettajan on hyvä tässä tilanteessa tiedostaa roolinsa keskustelun sytyttäjänä, ei sen sammuttajana tai asiantuntijana, joka tietää miten asia todellisuudessa on.

Keskustelun ohjaaminen kysymyksillä

Olennaista opettajan roolissa on levittää keskustelua kaikkien ulottuville. Opettajan pitää rohkaista erilaisilla kysymyksillä keskusteluun mukaan myös niitä, joiden on työläämpää muodostaa omia ajatuksia.

Hyviä keskustelua ohjaavia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  • Mitä luulet Venlan tarkoittaneen, kun hän sanoi…?
  • Miten sanoisit saman asian omin sanoin?
  • Oliko Severi ymmärtänyt, mitä Venla tarkoitit?
  • Mitä joku, joka olisi tästä eri mieltä, sanoisi?
  • Mitä siitä seuraa, että…?
  • Mitä voimme päätellä tuosta, mitä Ella sanoi?
  • Mitä haluaisit kysyä Lennalta nyt?

Lue lisää

Vinkkejä kyselemiseen ja keskustelun ohjaamiseen:

  • Oscar Brenifier, Keskusteleva opetus (2007)
  • Beate Børresen, Bo Malmhester & Tuukka Tomperi, Ajatellaan yhdessä. Taitavan ajattelun työkirja (2011)
  • Philip Cam, 20 Ajattelun työkalua (2020)
  • Sirpa Eskelä-Haapanen, Marja Hannula & Marja Lepola, Puhe pulppuamaan! Oppimista tukeva keskustelu (2015)
  • Sokrates koulussa. Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa (toim. Tuukka Tomperi & Hannu Juuso) (2008)
  • Roger Sutcliffe, Tom Bigglestone & Jason Buckley, Ajattelun perusaskeleet (2021)
  • Riku Välitalo, Ajattelun vahvistaminen opetuksessa (2021)
Takaisin ylös

  • Siirry takaisin koko julkaisuun
  • Tarkastele edellistä artikkelia dialogista mm. ajattelun taitojen opettamisessa
  • Lue seuraavaksi jännitteistä oppitunneilla ja niiden purkamisesta
Sivun palautepainikkeita ei voi näyttää

Hyväksy analyyttiset evästeet antaaksesi palautetta tästä sivusta.

Muuta evästeasetuksia

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaa haluamasi uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa koulutuksesta ja kansainvälistymisestä suoraan sähköpostiisi.

Tilaa
Tilaa uutiskirjeemme
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2025