Tällä sivulla avataan valtakunnallista kasvatusta ja koulutusta ohjaavia perusteita erityisesti ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Mihin kansalliset kasvatus- tai opetussuunnitelmat viitoittavat ekologisen kestävyyden polulla? Entä millaisia valmiuksia kasvatus ja koulutus tarjoaa lapsille ja nuorille?

Kestävä kehitys perusteissa ja muissa suunnitelmissa
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittaja: opetusneuvos Hanna Pohjonen, Opetushallitus

Vihreä kädenjälki

Kestävän kehityksen polulla luonnonympäristön kantokyky antaa raamin ihmisen toiminnalle. Ekologinen kestävyys on toiminnan pohja ja perusta, jota huomioiden ja jonka päälle rakentuvat sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Keskeistä on huomioida edellä mainittujen väliset riippuvuussuhteet. Hyvinvoivalla lapsella ja nuorella on myös vahvuutta luoda hyvinvointia lähiyhteisöön ja ympäristöön.

Ekologisen kestävyyden näkökulmat esiintyvät kuitenkin varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä harvemmin. Esimerkiksi sana ilmasto eri merkityksissä (ilmastonmuutos, ilmastovastuu, ilmastokasvatus) esiintyy perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa useissa kohdin, mutta ei varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetussuunnitelman perusteissa. Toisaalta käsitteet kestävä kehitys, kehitystavoitteet, Agenda 2030, kestävä tulevaisuus, kestävä elämäntapa esiintyvät läpi varhaiskasvatussuunnitelman ja eri opetussuunnitelmien perusteiden ilmastonmuutosta useammin ja muodostavat eri luokka-asteilla selkeän kestävän kehityksen opinpolun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle kunkin ikäkauden huomioiden. Koska ekologinen kestävyys on merkittävä perusta kaikelle kestävälle toiminnalle ja kehitykselle, kestävän kehityksen käsitteen mukana olo eri perusteissa mahdollistaa, että ekologinen kestävyys vahvistuu kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen.

– Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022

Suomessa varhaiskasvatus ja yleissivistävän koulutuksen opetus perustuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman ja lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Valtakunnallisiin perusteisiin on kuvattu kestävän kehityksen polku, joka huomioi oppijan ikäkauden ja edellytykset.

 Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

– Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019  

Varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien arvoperustat rakentuvat kestävän elämäntavan välttämättömyydelle. Tavoitteena on ohjata lapsia ja nuoria sen mukaisiin valintoihin ja tukea myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Sinisävyinen piirros pyörätuolilla viilettävästä hahmosta

Mahdollisuus valintojen tekemiseen ja tulevaisuuskuvien hahmotteluun ilmenevät varhaiskasvatussuunnitelman ja perusteiden oppimiskäsityksessä, jossa oppija kuvataan aktiivisena toimijana. Esimerkiksi esiopetuksessa todetaan, että olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Oppilaiden osallisuutta ja toimijuutta tukemalla mahdollistetaan oppijoiden vaikutusmahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentajina. Oppijoita ohjataan ottamaan huomioon myös oman toimintansa vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.

Takaisin ylös

Opetuksen toteuttamista ohjeistetaan varhaiskasvatussuunnitelman sekä opetussuunnitelmien perusteissa esimerkiksi

  • toimintaympäristön kehittämisen kautta
  • oppimisympäristöjen ja -menetelmien kautta
  • työelämä- ja korkeakouluyhteistyön kautta.

Kaikissa niissä huomioidaan kestävän kehityksen teemat. Arjen valinnoilla ja toimilla tuetaan kestävän kehityksen toteutumista ja ohjataan suhtautumaan vastuullisesti ympäristöön ja ihmisiin.

Purppuraiset mustikat

Päiväkodit, koulut ja lukiot ovat osa yhteiskuntaa, ja yhteiskunta on osa näitä; ne rakentuvat ihmisistä ja ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista. Siksi kestävän kehityksen mukaista toimintaa voidaan vahvistaa yhteisesti sovitulla kestävän tulevaisuuden päämäärällä.  Toimintaa voi kouluissa vahvistaa

  • harkitsemalla koulutilojen käyttöön ja kouluruokailuun liittyviä valintoja
  • tekemällä vastuullisia hankintoja
  • huolehtimalla kierrätyksestä
  • vahvistamalla kestäviä elämäntapoihin liittyvää osaamista.

Toiminnan toteutumiseen tarvitaan myös yhteistyötä muiden kuntatoimijoiden, järjestöjen, yritysten ja perheiden kanssa.

Takaisin ylös

Ilmastonmuutoksen taklaaminen, luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtäminen ja kiertotalousosaamisen vahvistaminen yhtenä ongelmanratkaisuvaihtoehtona ovat kaikki moniulotteisia ilmiöitä. Niitä ymmärtääkseen tarvitsee riittävästi tietoa ilmiöön vaikuttavista luonnontieteellisistä prosesseista. Yleissivistävässä koulutuksessa pohjaa ymmärrykselle rakentavat luonnontieteelliset oppiaineet: ympäristöoppi, biologia, maantieto, kemia ja fysiikka. Oppijoiden tulee ymmärtää ilmiöiden taustalla olevaa tutkimuksellista tietoa, ihmisen toiminnan vaikutusta ja ympäristön muutosten seurauksia paikalliselta tasolta globaaleihin yhteyksiin.

Sinisävyinen norppa

Aiemmin sisäistetyn tieteellisen perustan pohjalta oppijat pystyvät kriittiseen ajatteluun ja syy-seuraus-suhteiden ymmärtämiseen ja saavat välineet kokonaisuuksien hahmottamiseksi. Tavoitteena on etsiä myös ratkaisukeinoja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, kuitenkin myönteisiä tulevaisuudenkuvia samalla rakentaen.

Vaikka luonnontieteen oppiaineet luovatkin pohjan ekologisen kestävyyden ymmärtämiselle, ilmastonmuutosta tai luonnon monimuotoisuutta ei voi opettaa ainoastaan jonkin yksittäisen oppiaineen näkökulmasta. Jos näin tehdään, oppijoille muodostuu vaillinainen käsitys ilmiön syntymekanismeista ja ratkaisuinnovaatioilta sulkeutuu mahdollisuuksia ja ovia.

Sininen susi

Ilmastonmuutos tai biodiversiteetin heikkeneminen eivät ole pelkkiä ympäristöongelmia. Molemmilla on vahva kytkös ihmisen toimintaan ja ihmiskunnan tilaan tulevaisuudessa.  Tämän takia tarvitsemme eri oppiaineiden ja tieteenalojen näkemyksiä ja painotuksia viheliäisten ongelmien ratkaisuun. Ratkaisut ympäristön muutoksiin ovat pitkälti sidoksissa ihmisen käyttäytymiseen; niin yhteiskunnallisiin, poliittisiin, teknologisia kuin arkielämänkin valintoihin.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa oppiaineita yhdistävät oppimisen alueet tai laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat yhteiset tavoitteet kasvatukselle ja opetukselle. Yksi oppimisen alueista tai laaja-alaisen osaamisen osa-alueesta painottuu erityisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Sinisävyinen saamelainen kansallispuvussa

Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan luontosuhdetta ja ymmärrystä lähiyhteisön kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Alakoulussa näkökulma laajenee lähiympäristöstä globaalille tasolle. Perusopetuksen yläluokilla pohdintaan otetaan kestävän kehityksen sosiaaliset ja kulttuuriset sekä taloudelliset ja ekologiset edellytykset käytännön esimerkeillä. Opetuksessa tavoitteena on myös ymmärtää kestävän kehityksen ulottuvuuksien linkittyminen toisiinsa ja konkretisoida kestävää elämäntapaa.

Lukiokoulutuksessa opiskelija arvioi ja suunnittelee toimintaansa eettisyyden ja vastuullisuuden lähtökohdista. Niiden kautta syvennetään osaamista ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta sekä reflektoidaan havaintoja yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmista.

Takaisin ylös

Yleissivistävä opetus antaa oppijoille valmiuksia

  • kehittää monipuolisesti oppimaan oppimista ja osaamista
  • vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä
  • edistää osallisuutta
  • edistää kestävää elämäntapaa
  • kehittää ongelmanratkaisutaitoja; oppia kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista
  • ymmärtää elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentää laaja-alaisia ilmiötä.
Vihreä hiekkasanko ja -lapio. Sangossa kasvaa versoja.

Valmiuksia harjoitellaan ja opitaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle leikkien ja oppien, keskustellen ja toimien. Tiedon arviointi- ja soveltamistaitoja tarvitaan vastuullisuuden kehittymiseen. Kaikkein keskeisintä on paikallinen perustetyö ja päivittäinen toiminta. Miten varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteet toteutetaan käytännön kasvatuksessa ja opetuksessa, kasvamisessa ja oppimisessa ratkaisevat millaista tulevaisuutta lopulta rakennamme.

Ympäristön muutokset koskettavat meistä jokaista nyt ja tulevaisuudessa. Lapsilla ja nuorilla on oltava tietoa, taitoa ja tahtoa toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Kasvattajien, opettajien ja perheiden on tuettava tätä kehitystä ja toimittava aktiivisina kanssakulkijoina ja suunnannäyttäjinä. Kasvatuksen ja koulutuksen perusteiden ansiosta meillä on yhteinen ja yhdessä saavutettava päämäärä.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa kulkea perusteiden viitoittamaa kestävän kehityksen polkua – ainoastaan rajaton määrä omannäköisiä reittejä ja teitä.

Takaisin ylös