Kieli-, katsomus- ja kulttuuritietoisuuden teksteissä on hyödynnetty erilaisia kirjallisuus- ja muita lähteitä. Sivulla pääset osiokohtaisesti tarkastelemaan lähdeluetteloja. Voit myös hyödyntää niitä oman opetuksesi ja oppimisesi tukena.
Mintunvärisellä taustalla oleva yksinkertainen, sinisävyinen piirroskuva koostuu kolmesta vierekkäisestä kuvasta: ensimmäisessä kuvassa näkyy käsi, joka tunnustelee Braille-kirjoitusta, toisessa kuvassa käsipari kohoaa Namaste-rukoukseen, kolmannessa kuvassa kahden eri hahmon kädet muodostavat yhdessä sydämen.
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

             

Seuraavassa on listattu lähteitä, joita on käytetty kielitietoisuutta käsittelevissä artikkeleissa. Lähteitä voi hyödyntää oman kielitietoisuuden syventämisessä ja opetuksen kehittämisessä.

  • Ahlholm, Maria. (2020). Kielitaitoiseksi kasvaminen. Tainio, Liisa, Ahlholm, Maria, Grünthal, Satu, Happonen, Sirke, Juvonen, Riitta, Karvonen, Ulla ja Routarinne, Sara (toim.). Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa. Ainedidaktisia tutkimuksia 18. Suomen ainedidaktinen tutkimusseuran julkaisuja. s. 15–40.
  • Alisaari, Jenni, Heikkola, Leena Maria, Commins, Nancy & Acquah, Emmanuel. O. (2019). Monolingual Ideologies Confronting Multilingual Realities. Finnish Teachers’ Beliefs About Linguistic Diversity. Teaching and teacher education 80. s. 48–58.
  • Alisaari, Jenni & Heikkola, Leena Maria. (2020). Kielellisesti vastuullista pedagogiikkaa ja oppilaan tukemista. Suomalaisten opettajien käsityksiä kielen merkityksestä opetuksessa. Kasvatus 51 (4). s. 395–408.
  • Alisaari, Jenni & Harju-Autti, Raisa. (2020). Sanavarastoa kartuttamassa: sanaston oppiminen ja sanavaraston merkitys luetun ymmärtämisessä. Tuovila, Seija, Kairaluoma, Leila & Majonen, Virva (toim.). Luku- ja kirjoitustaidon pedagogiikkaa yläkouluun. Rovaniemi: Lapin yliopisto. s. 32–38.
  • Kielestä koppi – oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen. Alisaari, Jenni ym. (toim.). Turun yliopisto.
  • Lahti, Laura, Harju-Autti, Raisa & Yli-Jokipii, Maija. (2020). Kielitietoisempaa aineenopettajuutta etsimässä – kielididaktiikkaa kaikkiin oppiaineisiin. Hilden, Raili & Hahl, Kaisa (toim.). Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen. Ainedidaktisia tutkimuksia 17. Suomen ainedidaktisen seuran julkaisuja. s. 31–58.
  • Lucas, Tamara & Villegas, Ana María. (2013). Preparing linguistically responsive teachers: Laying the foundation in preservice teacher education. Theory into Practice, 52. s. 98–109.
  • Opetushallitus. (2017). Kielitietoinen opetus – kielitietoinen koulu. 
  • Roiha, A. & Polso, J. (2018). Onnistu eriyttämisessä. Toimivan opetuksen opas. PS-Kustannus​.
  • Saame. Kielitieto. Kotimaisten kielten keskus. Katsottu 31.1.2021.
  • Sulkunen, Sari & Saario, Johanna. (2020). Monilukutaito eri oppiaineissa. Tuovila, Seija, Kairaluoma, Leila & Majonen, Virva (toim.). Luku- ja kirjoitustaidon pedagogiikkaa yläkouluun. Rovaniemi: Lapin yliopisto. s. 40–49.
  • Suuriniemi, Salla-Maaria. (2019). Kielitietoisuuden käsite ja kieli-ideologiat helsinkiläisten peruskoulujen opetussuunnitelmadiskursseissa. Kok, Maria, Massinen, Henna, Moshnikov, Ilja, Penttilä, Esa, Tavi, Susanna & Tuomainen, Laura (toim.) Pidetään kielet elävinä - Keeping Languages Alive - Piemmö kielet elävinny: AFinLAn vuosikirja 2019. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja, Nro 77. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry. s. 42–59. 
  • Viinikainen, Tanja & Putkonen, Niina. (2020). Tähtijengi ja Dialogikasvatus.fi – kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus osallisuuden vahvistajana. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(3). 
Takaisin ylös

Seuraavassa on listattu lähteitä, joita on käytetty katsomustietoisuutta käsittelevissä artikkeleissa. Lähteitä voi hyödyntää oman katsomustietoisuuden syventämisessä ja opetuksen kehittämisessä.

  • Council of Europe (2008). Recommendation CM/Rec 12 of the Committee of Ministers to Member States on the Dimension of Religions and Non-Religious Convictions within Intercultural Education. Strasbourg: Council of Europe Publishing.
  • Halafoff, A., Arweck, E. & Boisvert, D. (2015). Education about Religions and Worldviews: Promoting Intercultural and Interreligious Understanding in Secular Societies. Journal of Intercultural Studies 36(3): 249-254.
  • Helve, H. (2015). A longitudinal perspective on worldviews, values and identities. Journal of Religious Education, 163(2-3), 95-115.
  • Jackson, R. (2014). Signposts – Policy and practice for teaching about religions and non-religious world views in intercultural education. Council of Europe: The European Wergeland Centre.
  • Koirikivi, Pia, Saila Poulter, Eero Salmenkivi & Arto Kallioniemi (2019). Katsomuksellinen yleissivistys uskonnon ja elämänkatsomustiedon perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) perusteissa. Ainedidaktiikka 3(2), 47–68. [DOI: 10.23988/ad.78078]. 
  • Niemi, Pia-Maria, Anuleena Kimanen & Arto Kallioniemi (2019). Including or Excluding Religion and Worldviews in Schools? Finnish Teachers’ and Teacher Students’ Perceptions. Journal of beliefs and values 41(1), 114 - 128. [DOI: 10.1080/13617672.2019.1617628].
  • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014). Helsinki: Opetushallitus.
  • Lukion opetussuunnitelman perusteet (2019. Helsinki: Opetushallitus.
  • Niiniluoto, I. (1984). Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta [Science, philosophy and worldview: Philosophical essays on knowledge and its worth]. Helsinki: Otava.
  • Ubani, M., Rissanen, I. & Poulter, S. (2019). Contextualising Dialogue, Secularisation and Pluralism: Religion in Finnish Public Education. Religious Diversity and Education in Europe. Münster: Waxmann.
  • Valk John, Mualla Selçuk & Siebren Miedema (2020). Worldview literacy in the academy and beyond: advancing cultural understanding in diverse societies. Religious Education, 115(3), 364-374. [DOI: 10.1080/00344087.2020.1768472].
Takaisin ylös

Seuraavassa on listattu lähteitä, joita on käytetty kulttuuritietoisuutta käsittelevissä artikkeleissa. Lähteitä voi hyödyntää oman kulttuuritietoisuuden syventämisessä ja opetuksen kehittämisessä.

  • Butler, Judith. (2006). Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous (alkuteos Gender trouble: Feminism, and the subversion of identity, 1990). Suom. Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi. Helsinki: Gaudeamus.
  • Ellen, Roy. (1996). Introduction. Roy Ellen & Katsuyoshi Fukui (toim.). Redefining Nature: Ecology, Culture and Domestication. Lontoo: Routledge.
  • Kallinen, Timo, Nygren, Anja & Tammisto, Tuomas (2012). Luonto-kulttuuri -jaotteluista tilanteellisiin luontosuhteisiin. Timo Kallinen, Anja Nygren & Tuomas Tammisto (toim.). Ympäristö ja kulttuuri. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012: 11. Helsinki: Helsingin yliopisto. s. 9–35.
  • Elo, Satu, Kaihari, Kristiina, Mattila, Paula, Nissilä, Leena (toim.). (2017). Rakentavaa vuorovaikutusta. Opas demokraattisen osallisuuden vahvistamiseen, vihapuheen ja väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyyn. Helsinki: Opetushallitus. 
  • Illman, Ruth, Ketola, Kimmo, Latvio, Riitta & Sohlberg, Jussi (toim.). (2017). Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48. Helsinki: Kirkon tutkimuskeskus. 
  • Immonen-Oikkonen, Pirjo & Leino, Anne (toim.) (2010). Monikulttuurinen kouluyhteisö. Helsinki: Opetushallitus. 
  • Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suominen, Eero. (2012). Kategoriat, kulttuuri & moraali: Johdatus kategoria-analyysiin. Tampere: Vastapaino.
  • Kavonius, Marjaana & Putkonen, Niina. (2020). Katsomustietoisuus voimavarana. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 11(3). 
  • Keskinen, Suvi, Rastas, Anna & Tuori, Sanna (toim.). (2010). En ole rasisti mutta... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino.
  • Korhonen, Teppo. (1999). Maaseudun elämäntavan muutos. Markku Löytönen, Laura Kolbe (toim.). Suomi: Maa, kansa, kulttuurit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 136–155.
  • Laitinen, Kristiina, Lahtinen, Matti, Haanpää, Sanna, Järvinen, Jouni, Granskog, Pamela & Turunen-Zwinger, Sari (toim.). (2020). Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Helsinki: Opetushallitus.
  • Lipman, Matthew. (2019). Ajattelu kasvatuksessa. Kasvatusfilosofinen johdatus ajattelun taitojen opetukseen. Tampere: niin & näin.
  • LOPS 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Helsinki: Opetushallitus.
  • Metcalf, Peter. (2018). Antropologia: Johdatus perusteisiin (alkuteos Anthropology: The Basics, 2005). Suom. Matti Eräsaari, Timo Kallinen ja Katja Uusihakala. Helsinki, Gaudeamus.
  • POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
  • Ranta, Kukka & Kanninen, Jaana. (2019). Vastatuuleen. Helsinki: Kustantamo S&S.
  • Rautionmaa, Heidi (toim.) (2012). Uskontodialogi – kasvatusta kulttuurien kohtaamiseen. Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS.
  • Räsänen, Rauni, Jokikokko, Katri & Lampinen, Johanna. (2018). Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen perusopetuksessa. Raportit ja selvitykset 2018: 6. Helsinki: Opetushallitus. 
  • Seikkula, Minna. (2012). Viranomaiskoulutus kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Kouluttajan materiaali. 
  • Solin, Anna. (2012). Kriittinen diskurssintutkimus. Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela (toim.). Genre-analyysi — tekstilajitutkimuksen käsikirja. Helsinki: Gaudeamus. s. 558–563.
  • THL 2020a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yhdenvertaisuus ja syrjintä. 
  • THL 2020b. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ‘Kunniaan’ liittyvä väkivalta.
  • Vilkuna, Kustaa. (1994). Vuotuinen ajantieto. Valokuvin kuvitettu laitos. (Ensimmäinen painos 1950). Helsinki: Otava.
  • Vuola, Elina (toim.). (2020). Eletty uskonto: Arjen uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Takaisin ylös