Luovan ajattelun aakkosista
- Opettajat ja kasvattajatPerusopetusLukiokoulutusTaiteen perusopetusArkkitehtuuriKäsityöKuvataide
Mari Savio
Työelämä on murroksessa. Koko elämän mittaiset työsuhteet ovat katoamassa. Uudistumiskyky ja kekseliäisyys ovat tulevaisuudessa tarpeellisia työntekijän ominaisuuksia. Miten näitä ominaisuuksia voisi opettaa koulussa? Mistä näihin ominaisuuksiin saisi rakennusaineet?
Peruskoulun haasteena on tarjota lapsille ja nuorille koulutusta ja kasvatusta, joka on kiinni ajassa. Koulun tehtävä on antaa oppilaille eväitä siihen maailmaan, jossa he tulevaisuudessa elävät. Koulutuksen tulisi olla ennakoivaa ja valmistavaa: Koulun tehtävä on kasvattaa tulevaisuuden yhteiskuntaan hyvinvoivia kansalaisia ja työntekijöitä.
Luovaa ongelmanratkaisua opetukseen
Taide- ja taitoaineiden opetuksessa pyritään antamaan tilaa suunnittelulle ja itseilmaisulle. Suorittava osaaminen korostuu kuitenkin usein luovienkin aineiden opetuksessa. Ohjeiden noudattamisen taitoa arvostetaan. Tehtäviä toteutettaessa on usein vaikea antaa tarpeeksi päätösvaltaa oppilaille itselleen, niin että lopputulos olisi todella oppilaan oman näkemyksen, kokeilun ja ideoinnin tulos. Luovan ajattelun prosesseihin ja ongelmanratkaisuun keskittyvää opetusta on hankala toteuttaa suurissa ryhmissä ja kiireen keskellä.
Syksyllä 2012 aloitettiin muutamassa Itä-Uudenmaan peruskoulussa muotoilukasvatuksen pilottikokonaisuus. Lapsille avattiin ovia suunnittelun ja muotoilun maailmaan. Tavoitteena oli luoda opetuskokonaisuus, joka antaisi oppilaille eväitä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun, ja jossa oppilas oppisi tunnistamaan oman näkemyksensä ja löytämään keinot sen ilmaisemiseen. Pajatyyppinen työskentely, jossa kokeileminen ja erehtyminen ovat tärkeä osa oppimista, on hyvä lisä peruskoulun opetukseen. Ohjattu, mutta vapaa ideointi on olennainen osa luovaa prosessia.
Opetuskokonaisuuden vaiheet
Opetuskokonaisuuden aikana käytiin läpi suunnittelun koko prosessi: ongelmien ja kehityskohteiden havaitsemisesta edettiin ideoinnin kautta kokeiluun ja toteutukseen. Opetus perustuu virheiden sallimiseen ja niiden hyödyntämiseen ideoinnissa. Oppilaita kannustettiin kokeilemaan ja keksimään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Opittavat taidot, kuten luova ongelmanratkaisukyky, oman näkemyksen hahmottaminen ja kommunikointi sekä visuaalinen itseilmaisu, ovat tarpeen kaikilla aloilla ja koko elämän ajan. Kaikki yritysten ja organisaatioiden ihaillut visionääriset johtajat sekä taitavat ja motivoituneet työntekijät omaavat juuri nämä taidot ja ominaisuudet.
Opintokokonaisuus alkoi oman ympäristön havainnoimisella. Muotoilun ja suunnittelun ilmiöitä lähestyttiin kysymyspelin avulla, jossa oppilaat saivat aarrekarttamaisen pelin avulla seikkailla omassa kouluympäristössään ja vastata rasteilla kysymyksiin, piirtää ja kuvata näkemäänsä. Pelin tulos avattiin yhdessä ja ideoista ja ajatuksista keskusteltiin. Seuraavaksi tehtiin pieni tutustumismatka muotoilun maailmaan kuvien avulla, katsottiin suunnittelijoiden silmin maailmaa ja ihmeteltiin esimerkiksi erilaisia ekokaupunki-utopioita ja muita pilviä hipovia muotoiluprojekteja. Oppilaat saivat tehdä oman utopiansa ryhmätyönä. Kun aihe alkoi hahmottua, oppilaille annettiin työtehtävä. Tehtävissä he saivat ideoida muun muassa oman luokka- tai koulutilan uudistamista mieleisekseen ja ideoida sinne esineistöä ja tilan käyttöä ja ratkaisuja. Toiveet ja ehdotukset perusteltiin hyvin. Samalla tutustuttiin ehdotusten kommunikoinnin problematiikkaan ja keksittiin keinoja ajatusten ilmaisemiselle.
Tämän jälkeen oppilaat tutustuivat materiaalipankkiin, jonka antimista varsinainen työ toteutettiin. Luokalle oli koottu inspiroiva materiaaliarsenaali: kankaita, blancoja keramiikkamukeja ja lautasia, puutavaraa, kierrätysmateriaaleja, pahveja, maaleja ja niin edelleen. Jo ideointiprosessin aikana käytiin läpi toteuttamismahdollisuuksia ja -esimerkkejä sekä pohdittiin millä tekniikalla lopullinen työ toteutetaan. Tulos sai olla projektista riippuen piirros, pienoismalli tai valmis tuote. Toteutus sai olla myös ryhmätyömuotoinen. Työskentelymalli on pajamainen ja osallistava.
Tärkeä osa opetusta oli prosessin kuvallinen dokumentointi ja analysointi. Jokaisella tunnilla otetiin kuvia, joista koostettiin jatkuvasti täydentyvä kuvafresko seinälle. Kuvakollaasin avulla voi prosessia seurata ja palata oman työnsä vaiheissa tarvittaessa taaksepäin. Mietteet ja ideat kirjoitettiin ylös. Oppilasta autettiin kehittämään ideaansa eteenpäin, löytämään oma näkemyksensä ja luottamaan omiin mielipiteisiinsä. Onnistumisen ilo on kaiken innostuksen ja kehittymisen edellytys. Oman näkemyksen muodostaminen ja sen kommunikointi on eri asia kuin tehtävän suorittaminen tarkkojen ohjeiden mukaan. Lapsen ja nuoren on hieno havaita osaavansa ideoida ja tuottaa kiinnostavia ja kehityskelpoisia ajatuksia.
Ei valmiiksi pureskeltua
Haastavaa on onnistua yhtä aikaa sekä yksilöllisessä ohjauksessa ja kokonaisuuden hallinnassa. Pilottivaiheessa molemmat näkökulmat olivat suurennuslasin alla. Tavoitteena oli löytää keinot mahdollisimman vapaan mutta sujuvan työskentelyn mahdollistamiseen. Liian valmiiksi pureskeltu tehtävänanto ei edistä opetuksen tavoitteiden toteutumista. Oppilaan on tärkeä päästä itse keksimään, ideoimaan ja ajattelemaan ilman valmiita vastauksia.
On tärkeää huomioida, mitä ominaisuuksia kasvuympäristöt ja kasvatus korostavat ja edistävät. Ongelmanratkaisukyky on asia, joka luo suuntaa työssä onnistumiselle ja yhteiskunnan osana toimimiselle. Luova ajattelu ei ole tarpeen vain suunnittelijan työssä, vaan kaikissa ammateissa. Joustava ja kekseliäs ihminen on aina vahvoilla.